Merivoimien kehitysnäkymät

[Bodyguard]

Japseilla taisi olla jopa sukellusveneitä joissa oli mukana jonkin sortin pienempi tiedustelukone. Tietäjät kumotkoon tai vahvistakoon.

Joo, japseilla oli IIMS sukellusveneluokka ( silloin maailman suurimmat sukellusveneet ), joilla oli mukana kolme vesitasoa. Oli tarkoitettu iskuihin USA:n länsirannikolle. Konehangaari oli rungon päällä tornin takana. Koneet olivat veneen sisällä osittain purettuina ja koottiin sitten kun vene nousi pintaan. Uppouma n 6700 t, pituus 122 m, leveys 12 m ja syväys 7 m. Miehistöä 144.

 

[HotShot]

Japseilla taisi olla jopa sukellusveneitä joissa oli mukana jonkin sortin pienempi tiedustelukone. Tietäjät kumotkoon tai vahvistakoon.

Japanin I-400 luokan sukellusveneissä oli jopa 3 kpl Aichi Seirean torpedo-pommitajaa, ainoastaan 3 venettä ehdittiin valmistaa.
Ranskalla oli myös Surcouf niminen suuri sukellusvene jossa oli 2 kpl 8 tuuman tykkiä sekä tiedustrelulentokone.

 

[ctg]

Japseilla taisi olla jopa sukellusveneitä joissa oli mukana jonkin sortin pienempi tiedustelukone. Tietäjät kumotkoon tai vahvistakoon.

 

[Falangi]

Kaksi vanhaa Perryä vierailee Helsingissä, toinen turkkilainen ja toinen puolalainen. Molemmat aloittivat uransa USN:ssä vuonna 1980, eli vajaita nelikymppisiä . Melkolailla samanlaiset mastot ja tutka-antennihässäkät näyttää vielä molemmissa olevan. Miehistön täytyy iltalomilta saapuessaan olla tarkkana etteivät hyppää väärään paattiin .

Natoalukset vierailulla Suomessa - Ruotuväki

ruotuvaki.fi

ORP Gen. K. Pułaski - Wikipedia

en.wikipedia.org

USS Samuel Eliot Morison - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Tups]

Suurimmissa, eli lentotukilaukseksi kelpaavissa konttilaivoissa on enemmän siirrettävää kannen paikalla.

Luulin että puhuimme tässä uuden laivan runkomuodosta, ei olemassa olevan aluksen muokkaamisesta. Aiemmassa viestissäsi ehdottamasi muutokset (uusi keula, uudet pääkoneet*) kun ovat sitä kokoluokkaa, että helpompi aloittaa tyhjästä telakka-altaasta.

(* lisäisin tuohon listaan myös uuden perän, koska tankkerin runkomuoto on kokonaisuudessaan optimoitu alhaisemmalle kulkunopeudelle)

Tankkereissa on myös lähtökohtaisesti parempi taistelunkestävyys kiitos ympäristönormien, niille mahtuu ilman muutoksia suuremman toimintasäteen mahdollistava polttoainekuorma, ne voidaan myös painaa meren pinnan tasoon ilmauhkaa/tutkaa vastaan.

Niin, onhan noissa isommissa tankkereissa pitkittäinen laipio keski- ja laitatankkien välissä, mutta pienellä vaivalla samanlaisen rakentaisi konttilaivan runkoonkin.

vs.

Tankkerin rungon täyteläisyyskerroin (block coefficient) on huomattavan suuri, joten "veden pintaan painamiseksi" pitäisi suurin osa sekä paino- että lastitankeista täyttää merivedellä. Lisäksi tuolla tavalla "ylipainolastattuna" alus ei kestäisi ensimmäistäkään osumaa uppoamatta.

 

[fulcrum]

Kaksi vanhaa Perryä vierailee Helsingissä, toinen turkkilainen ja toinen puolalainen. Molemmat aloittivat uransa USN:ssä vuonna 1980, eli vajaita nelikymppisiä . Melkolailla samanlaiset mastot ja tutka-antennihässäkät näyttää vielä molemmissa olevan. Miehistön täytyy iltalomilta saapuessaan olla tarkkana etteivät hyppää väärään paattiin .

Perryjä on modernisoitu aika vähän. Aussiversioon tehtiin kai isoin remontti (lisättiin Mk41-moduuli ESSM:ää varten), siinäkään ei tutkaa vaihdettu ja oli muutenkin aika hankala jopi. OHP oli aikanaan hyvin edistyksellinen alustyyppi, mutta amerikkalaisille epätyypilliseen tapaan se rakennettiin heti "valmiiksi" eikä runkoon jäänyt juuri minkäänlaista reserviä mahdollisille modernisaatioille.

 

[Leaderwolf]

Luulin että puhuimme tässä uuden laivan runkomuodosta, ei olemassa olevan aluksen muokkaamisesta. Aiemmassa viestissäsi ehdottamasi muutokset (uusi keula, uudet pääkoneet*) kun ovat sitä kokoluokkaa, että helpompi aloittaa tyhjästä telakka-altaasta.

(* lisäisin tuohon listaan myös uuden perän, koska tankkerin runkomuoto on kokonaisuudessaan optimoitu alhaisemmalle kulkunopeudelle)



Niin, onhan noissa isommissa tankkereissa pitkittäinen laipio keski- ja laitatankkien välissä, mutta pienellä vaivalla samanlaisen rakentaisi konttilaivan runkoonkin.

Katso liite: 29856 vs. Katso liite: 29858

Tankkerin rungon täyteläisyyskerroin (block coefficient) on huomattavan suuri, joten "veden pintaan painamiseksi" pitäisi suurin osa sekä paino- että lastitankeista täyttää merivedellä. Lisäksi tuolla tavalla "ylipainolastattuna" alus ei kestäisi ensimmäistäkään osumaa uppoamatta.

Aaah, ei, tarkoitin teknikaalilentotukialuksen rakentamista merten hiluxista, eli käytetystä monirunkoisesta 1A super jäävahvistetusta tankkerista

 

[Tups]

Jaa, tämä on sitä samaa vanhaa paskanjauhantaa sitten...

Suurimmat 1A Super -jääluokkaan rakennetut tankkerit taitavat olla noin 250-metrisiä Aframaxeja. Suomella on vielä yksi sellainen, maailmalla pari lisää.

 

[Leaderwolf]

Jaa, tämä on sitä samaa vanhaa paskanjauhantaa sitten...

Suurimmat 1A Super -jääluokkaan rakennetut tankkerit taitavat olla noin 250-metrisiä Aframaxeja. Suomella on vielä yksi sellainen, maailmalla pari lisää.

Joo jahre ei ollut lähelläkään 1A super luokitusta.

Kuvittelitko tämän olevan jotain muuta kuin paskanjauhamista, kun puhutaan tankkerien muuttamisesta lentotukialuksiksi vuonna 2019?

Reality check pal, ei suomalaisella foorumilla paljoa puhuttavaa ole laivastoa koskevista asioista odotellessa uutisia laivueesta. Aina uutisten välisessä limbossa, merivoimat ja laivue 2020 ketjut muuntuvat juketukseksi. Vuodesta toiseen.

 

[Einomies1]

Koskahan eka Hamina-luokan paatti saa kesäkasteen? Tornion fiksaus aloitetttiin kohta 1,5 vuotta sitten, tammi-helmikuussa 2018, joten luulisi että tänä kesänä se ja ehkä luokan toinenkin alus pääsevät merikokeisiin.

Mielenkiintoista on myös nähdä, saapuvatko ensimmäiset Gabriel-5 ohjukset asennukseen tämän vuoden aikana.

 

[PSS]

.ja sitten parvi Hornetteja nousi Etelä-Saimaalla seilanneelta tukialustankkerilta torjumaan Pietarin suunnasta lähestyvä...

 

[Bombsquad]

.ja sitten parvi Hornetteja nousi Etelä-Saimaalla seilanneelta tukialustankkerilta torjumaan Pietarin suunnasta lähestyvä...

Voisiko se olla vielä sukeltavakin?

 

[Huhta]

Voisiko se olla vielä sukeltavakin?

Varmasti! Kaikki alukset pystyvät sukeltamaan. (Pintautumisia tosin tapahtuu aina vähemmän kuin sukelluksia, se on elämän kylmä realiteetti.)

 

[Sardaukar]

Varmasti! Kaikki alukset pystyvät sukeltamaan. (Pintautumisia tosin tapahtuu aina vähemmän kuin sukelluksia, se on elämän kylmä realiteetti.)

Samoin jokainen alus voi olla miinanraivaaja...kerran...

 

[xzu]

Voisiko se olla vielä sukeltavakin?

Mielestäni Suomen sisävesilentotukialustankkerien pitäisi olla ainakin auttavasti täysin amfibio-kykyinen. Miettikääs nyt mitä mahdollisuuksia tarjoisi linjojen taakse jättäytynyt, Saimaasta yllättäen nouseva tai vastahyökkäyksessä Laatokan pohjukoissa piileskelevä, tarpeen mukaan pintautuva lentotukialus. Oikeastaan tärkein kysymys tällä hetkellä onkin maalla liikkumisen ratkaisu, pyörät vai telat?

 

[TBman]

Voisiko se olla vielä sukeltavakin?

Voisikos se kantaa myös karttaruutupommeja mukanaan??

 

[Sarek1]

Mielestäni Suomen sisävesilentotukialustankkerien pitäisi olla ainakin auttavasti täysin amfibio-kykyinen. Miettikääs nyt mitä mahdollisuuksia tarjoisi linjojen taakse jättäytynyt, Saimaasta yllättäen nouseva tai vastahyökkäyksessä Laatokan pohjukoissa piileskelevä, tarpeen mukaan pintautuva lentotukialus. Oikeastaan tärkein kysymys tällä hetkellä onkin maalla liikkumisen ratkaisu, pyörät vai telat?

Hmm, kinkkinen kysymys. Näkemiini rakennekuviin piirretyt telakoneistot sopivat kyllä mielestäni tyylillisesti paremmin tähän valmisteilla olevaan ”See- und landkreuzer P. 10 000 Tausendfüßler” -konseptiin. (Vrt. WW2 Landkreuzer p. 1000 Ratte).

Muutama tykkitorni oikein järeillä kanuunoilla kuuluu ilman muuta alustyyppiin ihan katu-uskottavuuden vuoksi (ja riittävä määrä Sergeitä myös ); aluksethan voivat toimia maalla ja merellä myös pitkän matkan tykistönä. Niin, leegio erikokoisia ohjuskasetteja ja karttaruutupommeja kuuluu tietysti völjyyn. Ja parvikaupalla droneja joka lähtöön. Ilmavoimat ottaa hankinnoissaan alustyypin tarjoamat mahdollisuudet huomioon ja edellyttää kaikilta HX -ehdokkailta tukialusoperointiin soveltuvaa ratkaisua. Varma Tieto (tm) kertoo, että kaikki valmistajat ovat salassa lähettäneet Ilmavoimille kuvia koneistaan ja lentotukialuksista ensimmäisiin tarjouksiin liitetyissä salaisissa kirjekuorissa.

Sisävesilentotukialustaskutaistelulaiva-amfibiomaihinnousutankkerit rakennetaan tietenkin kotimaassa. Olen itse nähnyt v. 1995, kun Persianlahdelle toimitettavia kaasutankkereita rakennettiin Masa-Yardsin telakalla, joten valmistuskapasiteettia ja -kykyä löytyy. Montako alusta rakennettaisiin piinkovalle hyökkäyslaivastollemme? Aluksille pitää antaa tietysti nimet. Liejuryömijä -luokka? FNS Liejuryömijä, FNS Vesinokkaeläin jne.?

Varmoista poliittisista lähteistä peräisin oleva HuHu kertoo, että SDP:n vetämissä hallitustunnusteluissa aluksiin edellytettäisiin suunniteltavan tavanomaisen lisäksi myös ekologinen ja hiljainen lisäpropulsiokoneisto. Sellainen on jo kehitetty valmiiksi, mutta koska hanke on erittäin salainen, pistän sen piilonapin alle.

Spoiler: Salaista tietoa, ei uteliaille eikä vakoojille

Ekologinen propulsiojärjestelmä testiajossa Airiston tuolla puolen. Kuvassa naamioitu prototyyppialus.


Kapteenin henkilöllisyys on tarkoin varjeltu salaisuus, mutta tiedossa. Hänen mainettaan ei tahraa Lemmenjoen tapaus; hänelle on kertynyt merillä seilatessa runsas varasto verovapaata viinaa ja tupakkiakin on tarpeeksi pitkäkestoista toimintaa varten.

 

[Huhta]

Mietityttää, että mitenköhän monta alusta tulee Haminoiden tilalle. Jos nyt korvataan seitsemän neljällä, niin tulisiko neljälle Haminalle sitten esim. kaksi tai kolme korvettia tilalle.

Palataanpas tänne sopivampaan ketjuun, niin @Rannari pysyy tyytyväisenä.

Aiheesta on tosiaan ollut juttua. Alla linkkejä joihinkin keskutelupätkiä aiheesta aloittaneisiin viesteihin:

Merivoimien kehitysnäkymät

Tuskin olisivat mikään hittituote. Suurimmaksi hyödyksi voisi jäädä säästö käyttömenojen puolella. Sen saavuttaa helpommin koipussittamalla mikä tosin sopii huonosti elektroniikalla lastatuille aluksille. Vaikea yhtälö kaiken kaikkiaan. Onkohan ohjusveneiden ja miinalaivojen samankaltaisuudesta...

maanpuolustus.net

Laivue 2020

Nykyisin kun aluksia voidaan seurata mm. avaruudesta niin se liike on varmaankin se paras turva ja toki se riittävän tehokas omasuoja. Siinä saarenkyljessä nykyisillä mittaustarkkuuksilla se laiva kyllä löytyy ennemmin tai myöhemmin. Ei sen aluksen havaitseminen pelkästään riitä vaan tarvitaan...

maanpuolustus.net

Merivoimien kehitysnäkymät

Oliko Pumaan olemassa sonarsetti? Vai muistanko ihan väärin. Ainakin yksi. Tyyppi oli käsittääkseni Thomson-Sintra HS12. Tuo on varmaan huonoiten uutsoitu väline koko maassa. Onhan se tietysti arveluttavaa ja neuvostovastaista toimintaa jos Suomi yrittää valvoa alueensa koskemattomuutta.

maanpuolustus.net

Merivoimien kehitysnäkymät

Muistaakseni sellaistakin vaihtoehtoa on foorumilla esitetty, että Haminat luovuttavat tykkinsä MTA2020:n käyttöön ja Haminat perivät Raumojen wanhat tykit. Tämä on todellinen odottettavissa oleva vaihtoehto valitettavasti. Aika käsittämätöntä kyllä silti jos tämä skenaario toteutuu, eikä...

maanpuolustus.net

Merivoimien kehitysnäkymät

https://en.wikipedia.org/wiki/IDAS_(missile) http://www.thedrive.com/the-war-zone/6894/have-submarine-launched-anti-aircraft-missiles-finally-come-of-age Ok. Eli saksalaisilla järjestelmä on edelleen kehittelyn alla.

maanpuolustus.net

 

[Rannari]

Palataanpas tänne sopivampaan ketjuun, niin @Rannari pysyy tyytyväisenä.

Aiheesta on tosiaan ollut juttua. Alla linkkejä joihinkin keskutelupätkiä aiheesta aloittaneisiin viesteihin:

Merivoimien kehitysnäkymät

Tuskin olisivat mikään hittituote. Suurimmaksi hyödyksi voisi jäädä säästö käyttömenojen puolella. Sen saavuttaa helpommin koipussittamalla mikä tosin sopii huonosti elektroniikalla lastatuille aluksille. Vaikea yhtälö kaiken kaikkiaan. Onkohan ohjusveneiden ja miinalaivojen samankaltaisuudesta...

maanpuolustus.net

Laivue 2020

Nykyisin kun aluksia voidaan seurata mm. avaruudesta niin se liike on varmaankin se paras turva ja toki se riittävän tehokas omasuoja. Siinä saarenkyljessä nykyisillä mittaustarkkuuksilla se laiva kyllä löytyy ennemmin tai myöhemmin. Ei sen aluksen havaitseminen pelkästään riitä vaan tarvitaan...

maanpuolustus.net

Merivoimien kehitysnäkymät

Oliko Pumaan olemassa sonarsetti? Vai muistanko ihan väärin. Ainakin yksi. Tyyppi oli käsittääkseni Thomson-Sintra HS12. Tuo on varmaan huonoiten uutsoitu väline koko maassa. Onhan se tietysti arveluttavaa ja neuvostovastaista toimintaa jos Suomi yrittää valvoa alueensa koskemattomuutta.

maanpuolustus.net

Merivoimien kehitysnäkymät

Muistaakseni sellaistakin vaihtoehtoa on foorumilla esitetty, että Haminat luovuttavat tykkinsä MTA2020:n käyttöön ja Haminat perivät Raumojen wanhat tykit. Tämä on todellinen odottettavissa oleva vaihtoehto valitettavasti. Aika käsittämätöntä kyllä silti jos tämä skenaario toteutuu, eikä...

maanpuolustus.net

Merivoimien kehitysnäkymät

https://en.wikipedia.org/wiki/IDAS_(missile) http://www.thedrive.com/the-war-zone/6894/have-submarine-launched-anti-aircraft-missiles-finally-come-of-age Ok. Eli saksalaisilla järjestelmä on edelleen kehittelyn alla.

maanpuolustus.net

Arvaan että muutama muu hermostuu ennen minua. Mut yritetään kerrankin käyttäytyä.

 

[Protheon_93]

Kun katsoo Katanpään, Pansion ja Hamina luokan yhteenlaskettua miehistön määrää niin se on 280 paikkeilla. Pohjanmaa-luokan korveteille ilmoitettu miehistön määrä on 60-120 paikkeilla, eli jos niiden tilalle tulee uusi versio Pohjanmaa-luokasta päivitettynä, ja miehistön määrä ei koe minkäänlaista laskua, enintään neljä korvettia tulisi tilalle, ja se voisi olla myös kaksi korvettia.