Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jukkis kirjoitti:
Ei mahdollista. Käytännössä alarajan sanelee käyttökelpoisen konemäärän käsittelyyn tarvittava tila ja rungon merenkulkuominaisuudet. Ihan sattumalta Kiinan ja Intian alkuvaiheessa olevat tukialusprojektit (003 resp Vishal) eivät ole brittien QE:n kanssa samaa kokoluokkaa. Ranskalaisten CdG on jo optimin alapuolella, eikä lentotoiminta siltä ollutkaan mahdollista kovemmassa aallokossa ennen aktiivisen vakautusjärjestelmän asennusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin en ajatellut että pienet tukialukset korvaisivat isompia, ilman muuta kaikki maat joilla on varaa isompiin tukialuksiin rakentavat niin ison kuin rahkeet kestää, koska se on kustannustehokkaampaa (QE:t ovat jopa ylisuuria STOVL-tukialuksiksi, koska britit lopultakin hylkäsivät 100 vuoden perinteensä yrittää 'säästää' tekemällä alimittaisia aluksia). Ajattelin lähinnä pienempiä maita jotka ovat aiemmin laittaneet "Harrier Carriereita" koska isompiin ei ole ollut varaa. Colossus-luokan alukset (20 000tonnia) operoivat Skyhawkeilla ja Super Etendardeilla, ja vain vähän isompi Hermes lennätti Buccaneereja joka on jo aika iso kone, Super Hornetin kokoluokkaa.

Eli tältä kannalta väittäisin että joku 25000 tonnin diesel- tai kaasuturbiinikäyttöinen EMALS-tukialus voisi olla aivan mahdollinen. Gripen Maritimen kokoisia koneita mahtuisi ehkä 16, muutama tutkakone ja 6-7 helikopteria. Vrt. HMS Hermeksen (28kton) lennosto suihkukoneaikana: 7x Buccaneer, 12x Sea Vixen, 5x Gannet, 6x kopteri.
Tietysti koska F-35B on jo olemassa, niin monelle on luultavasti houkuttelevampaa rakentaa yksinkertaisempi STOVL-alus.

Saabin taitelijan näkemys:
29755
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Jukkis kirjoitti:
A-4 Skyhawk lienee lähin esimerkki. Monet Colossus- ja Majestic-luokkien tukialukset kantoivat juuri niitä kylmän sodan vuosina. Niin myös Argentiinan Veinticinco de Mayo, joka melkein onnistui laukaisemaan iskun brittien osastoa vastaan Falklandin sodassa. Vain puuttuva tuuli yhdistettynä vajaakuntoiseen katapulttiin esti hyökkäyksen. Hyppyrilähtöä varten toki olisi tarvinnut lisätä jälkipoltin.

Mutta eipä Harrierkaan syntynyt laivaston käyttöön. Sen alkuperäinen tarkoitus oli suorittaa ilmaiskuja itäblokin panssarijyrää vastaan pienistä peltojen yms. aukeiden reunoihin hajautetuista tukikohdista käsin vielä, kun varsinaiset ja varalentotukikohdat oli jo nuketettu totaalisesti. Koneet olisi huollettu ja pidetty piilossa puiden alla, nousuja ja laskuja varten olisi nopeasti kasattu lyhyt rullaustie aukealle mistä pystysuora nousu tehtävälle ja lasku takaisin. Piilossa pysyminen oli siis ykkösprioriteetti.

Kun lisäksi muistetaan, että britannian hallitus ei tuohon aikaan tukenut lentotukialusten vaatimaa budjettia, niin on aivan mahdotonta kuvitella että Invincibleille olisi voitu suunnitella uusi konetyyppi. Päinvastoin Harrierit saatiin niille vain koska se oli jo olemassa ja ne voitiin myydä poliitikoille lentotoimintakykyisinä sutohävittäjinä. Falkland muutti asioita Lontoossa puheiden tasolla - mutta käytäntö on edelleen osoittautunut erittäin hapuilevaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei olisi tullut tehdä Harrieria lainkaan, vaan STOL kone samoihin hajautettujen tukikohtien tehtäviin. Harrierien SA-tukikohtiin kuului aina lyhyt kiitotie, VTOL operaatiot hylättiin ja merelläkin toimittiin STOVL:na. Tämä hypoteettinen Harrierin korvaaja olisi voinut sitten toimia STOBAR-aluksilta tukikohtakoneena ja todennäköisesti korvata Jaquarin.
 
merivoimat.fi

Naton alusosasto vierailee Helsingissä -

merivoimat.fi merivoimat.fi

Naton alusosasto vierailee Helsingissä


Naton laivasto-osasto Standing Nato Maritime Group One (SNMG1) vierailee Helsingissä 10. -13. toukokuuta 2019.

Kaksi alusta on avoinna yleisölle lauantaina 11.5.2019.

Vieraileva laivasto-osasto koostuu kolmesta aluksesta, joista lippulaivana toimii puolalainen fregatti ORP General K Pulaski.
Muut ovat turkkilainen fregatti TCG Gökova ja saksalainen huoltoalus FGS Rhön.
Osastoa komentaa kontra-amiraali Edward Cashman. Vierailua isännöi Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Jukka Anteroinen.

Kahteen alukseen, puolalaiseen fregattiin ORP General K. Pulaskiin ja turkkilaiseen fregattiin TCG Gökovaan on mahdollista tutustua lauantaina 11.5.2019 klo 13 - 15, jolloin ne avaavat ovensa yleisölle. Alukset ovat kiinnittyneinä Katajanokalla Helsingin Eteläsatamassa.
Yleisöä pyydetään huomioimaan, että aluksiin ei pääse reppujen ym kookkaiden laukkujen kanssa.

Lisätietoa alusosastosta: https://mc.nato.int/snmg1.aspx
 
STOVL-koneissa on toki se etu että erilaiset sota-ajan pikaratkaisut voivat mahdollistaa isomman konemäärän siirtämisen kriisialueelle tai tilapäisoperoinnin LPH-tyyppisiltä aluksilta. F4 Phantomeita ei oltaisi voitu siirtää Falklandeille rahtilaivoilla.
 
fulcrum kirjoitti:
Eli tältä kannalta väittäisin että joku 25000 tonnin diesel- tai kaasuturbiinikäyttöinen EMALS-tukialus voisi olla aivan mahdollinen. Gripen Maritimen kokoisia koneita mahtuisi ehkä 16, muutama tutkakone ja 6-7 helikopteria. Vrt. HMS Hermeksen (28kton) lennosto suihkukoneaikana: 7x Buccaneer, 12x Sea Vixen, 5x Gannet, 6x kopteri.
Tietysti koska F-35B on jo olemassa, niin monelle on luultavasti houkuttelevampaa rakentaa yksinkertaisempi STOVL-alus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mahdollinen joo, mutta pystyykö se ylläpitämään hyödyllistä määrää lentosuoritteita? Varsinkaan huonommassa kelissä? Tuossa luettelemassasi Hermeksen lennostossa ainoastaan Sea Vixen pystyi ylittämään äänen nopeuden, sekin juuri ja juuri vain syöksyssä. Lähestymisnopeuden kasvaessa vaatimus tukialuksen vakaudelle kasvaa eksponentiaalisesti. Huomaa että CdG ei saavuttanut Hornet/Rafale M-kalustolle vaadittavaa vakautta kovemmassa kelissä ilman lentokannen alle asennettuja painoja, joita tietokone liikuttelee keinahtelun vähentämiseksi. Toisaalta tuon järjestelmän kanssa vakaus on jopa parempi kuin Nimitzeillä, joten ehkä sellaisen saisi minitukariinkin...

Mutta mieluummin suosittelisin halpistukialuksen pohjaksi 50000+ tonnin RORO-aluksen runkoa. Tilavuutta riittää kerosiinille, asevarastoille ja huoltopajoille ihan eri tavalla. Osumankesto on toki huonompi kuin sotalaivatasoon suunnitelluilla rungoilla (tai maksat ekstraa että rakennutat RORO-rungon sotalaivan standardeihin) mutta kyky välttää osuman saaminen on parempi, kun lentosuoritteita saadaan tehtyä tuplatahtia. Mutta kaikki lisävarusteet ovat kalliita. Kun Harrier ja nyt F-35B ovat olemassa, niin tukialuksesta tulee halvempi rakentaa ja käyttää kun voidaan unohtaa katapultit, jarruvaijerit ja mahdolliset vakautusjärjestelmät. Kai siitä sitten tulee halvempi kokonaisuus, kun niitä ovat pienemmät laivastot suosineet. Ihan niin kuin sanoit.
 
Nykyaikainen tankkeri voisi toimia köyhän miehen tukialuksen pohjana. Referenssinä kestävyydestä Sola TSn ja Helge Ingstadin välinen taistelu. Siihen mahtuisi kerosiinia, omaa polttoainetta, ammusvarastoja, miehistötiloja, sauna, ja iso lentokansi.
 
Tups kirjoitti:
Asettaako 15 solmun maksiminopeus rajoituksia lentotoiminnalle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Aiheuttaa. Mutta muokkaamalla keulaa, vaihtamalla hitaat raskaat kaksitahtimoottorit esimerkiksi codlag IEP propulsioon, huuhtelemalla runkoa ilmalla, ja muistamalla ettei alus tulisi olemaan läheskään yhtä raskas kuin täydessä öljykuormassa, pääsemme jo yli 20 solmun varmasti. Ehkä jopa 25 lähelle.
 
Tups kirjoitti:
Miksi sitten lähteä liikkeelle tankkerin rungosta? Samalla vaivalla voisi ottaa lähtökohdaksi konttilaivan.
Klikkaa laajentaaksesi...
2983129832

Suurimmissa, eli lentotukilaukseksi kelpaavissa konttilaivoissa on enemmän siirrettävää kannen paikalla.

Tankkereissa on myös lähtökohtaisesti parempi taistelunkestävyys kiitos ympäristönormien, niille mahtuu ilman muutoksia suuremman toimintasäteen mahdollistava polttoainekuorma, ne voidaan myös painaa meren pinnan tasoon ilmauhkaa/tutkaa vastaan.

Sitä paitsi:
29833

Onhan 458m tankkerissa nyt enemmän munaa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Leaderwolf kirjoitti:
Katso liite: 29831Katso liite: 29832

Suurimmissa, eli lentotukilaukseksi kelpaavissa konttilaivoissa on enemmän siirrettävää kannen paikalla.

Tankkereissa on myös lähtökohtaisesti parempi taistelunkestävyys kiitos ympäristönormien, niille mahtuu ilman muutoksia suuremman toimintasäteen mahdollistava polttoainekuorma, ne voidaan myös painaa meren pinnan tasoon ilmauhkaa/tutkaa vastaan.

Sitä paitsi:
Katso liite: 29833

Onhan 458m tankkerissa nyt enemmän munaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja kun tuommoiset isot tankkerit vetää poikittain Helsingistä Tallinnaan, on meillä "ponttoonimoottoritieyhteys" NATO-maahan. :)
 
Leaderwolf kirjoitti:
Tankkereissa on myös lähtökohtaisesti parempi taistelunkestävyys kiitos ympäristönormien, niille mahtuu ilman muutoksia suuremman toimintasäteen mahdollistava polttoainekuorma, ne voidaan myös painaa meren pinnan tasoon ilmauhkaa/tutkaa vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö tuo lähellä merenpintaa oleminen kasvata riskiä konemenetyksistä? Ei ole montaa metriä varaa pudota lentokannelta ennen kuin voi käydä köpelösti.
 
Huhta kirjoitti:
Eikö tuo lähellä merenpintaa oleminen kasvata riskiä konemenetyksistä? Ei ole montaa metriä varaa pudota lentokannelta ennen kuin voi käydä köpelösti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa tankkeri on täydessä lastissa, oletettavasti lentokonelastissa uitaisiin korkeammalla. Tosin näinköhän siinä olisi hydrodynaamisesti järkeä.
Supertankkerit ovat tolkuttoman kömpelöitä aluksia. USS Nimitz kurvailee sellaiseen verrattuna kuin vesijetti.
 
Eihän tämä uusi juttu ole. 2.maailmansodassa, kun Saksan hyökkäykset USA:n ja Britannian välistä laivaliikennettä kohtaan olivat suurimmillaan, niin tankkereihin rakennettiin lentokansi ja ne toimivat saattuetukialuksina. Myöhemmin saatiin sitten oikeita saattuetukialuksia joissa niissäkin osassa oli Victory-ship tyyppisen kauppalaivan runko.
 
HotShot kirjoitti:
Eihän tämä uusi juttu ole. 2.maailmansodassa, kun Saksan hyökkäykset USA:n ja Britannian välistä laivaliikennettä kohtaan olivat suurimmillaan, niin tankkereihin rakennettiin lentokansi ja ne toimivat saattuetukialuksina. Myöhemmin saatiin sitten oikeita saattuetukialuksia joissa niissäkin osassa oli Victory-ship tyyppisen kauppalaivan runko.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep. Ja parhaimmillaan laivoihin asennettiin katapultteja, jotta voitiin lähettää yksittäinen hävittäjä esim. Condor tiedustelukoneen perään. Tuota touhua ei harrastettu paljoa ja vain vissiin yhdesti lentokone kykeni lentämään maatukikohtaan ja siis laskeutumaan. Muilloin lentokone jäi kertakäyttöiseksi, kun lentäjä hyppäsi laskuvarjolla.
 
Japseilla taisi olla jopa sukellusveneitä joissa oli mukana jonkin sortin pienempi tiedustelukone. Tietäjät kumotkoon tai vahvistakoon.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top