Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, että mitäköhän saksalaiset oikein meinaavat miinoittaa mahdollisessa kriisitilanteessa...?
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, että mitäköhän saksalaiset oikein meinaavat miinoittaa mahdollisessa kriisitilanteessa...?
Niin, kun katsoo tätä Itämeren karttaa....minä tässä katselen leveysastetta 55.
Videolla miinakenttä muodosti ylösalaisin olevan J-kirjaimen.
Itämerellä? Ei muuten tasan kulje, eikä lähellekään. Valtamerellä seilaavat konttijättiläiset on ihan eri veneitä mitä suomen rannikolle saapuu.
Mutta totuuden käyristäminenhän tuntuu olevan maan tapa...
Ja haminakin näyttää pyyhkivän 30 solmua, vaikka peniksen mitasta 50m puuttuukin ja ranskalaisetkin naureskelee.
Leaderwolf
Respected Leader
Alus mikä pysähtyy täydestä nopeudesta oman pituutensa matkalla, ei voi saada naurua osakseen
Edit. Lähde tälle on jokin merivoimien julkaisu joskus.. eli puhtaasti oma muistini
fulcrum
Greatest Leader
Aluksi joo, mutta 70-luvulla molemmat varustettiin suto-käyttöön kun Invicible-luokka ei ollut vielä valmis. Bulwarkiin ei tosin asennettu hyppyriä yms. Harrierin operointiin vaadittavia varusteita. Alus yritettiin aktivoida uudestaan Falklandin sotaan, mutta se oli jo niin huonossa kunnossa ettei siitä tullut mitään.
STOBAR-alukset ovat isoja kun niiltä käytettävät MiG-29 ja Su-33 -koneet ovat kertaluokkaa isompia kuin kevyemmät yksimoottoriset koneet. Jos vertaa 60-70 -lukujen kevyisiin hävittäjiin, kuten modattuun Skyhawkiin on ero maksimipainossa 11tn vs. 33tn (Vertailun vuoksi uista kevytsarjalaisista vaikkapa Super Etendard 12tn, tukialuskäyttöönkin tarkoitettu SEPECAT Jaquar 16tn, Mirage F1 16tn). Invincibletkään eivät olleet pieniä, ne olivat kooltaan 22000tn, melkein Centaur-luokan kokoluokkaa mutta ilman tilaa vaativaa höyryturbiinikoneistoa.
Koko Harrier oli loppujen lopuksi kallista turhuutta. Svedut tekivät toimivan STOVL-hävittäjän samoihin aikoihin, eli Viggenin. Sopivalla STOL koneella, varmaankin tosin kevyemmällä, ja STOBAR:illa Harrierin käyttäjät olisivat saaneet lähes kaikki samat edut kuin Harrierilla ilman massiivisia kustanuksia. Yliääninopeus vielä kaupan päälle. Harriereitakin päädyttiin käyttämään lyhyiltä kiitoteiltä.
Viimeksi muokattu:
No esim. M/S Finnswan esimerkkinä tyypillisestä Itämeren ro/ro -aluksesta, max nopeus 25kts...
STOL itseasiassa. Viggen ei laskeudu vertikaalisesti.
Enkä oikein usko, että Harrier oli turhuutta. Sillä on selkeä konsepti mitä se tekee, mutta luonnollisesti sillä on omat rajoituksensa, etenkin kun huomioi miten vahaa teknologiaa ne nykyään ovat ja miten uutta teknologiaa ne aikoinaan olivat.
Kirotusvirhe, olet ihan oikeassa! Toki Harrierilla oli oma erikoisominaisuutensa, mutta olikohan se hintansa väärtti, varsinkin kun konetta käytettiin käytännössä aina STOVL:na, ei VTOL:na ja STO vaatii sen lähtökiitotien. Harrierin operointi oli kallista.
fulcrum
Greatest Leader
MiG-29 ja Su-33 ovat isoja koska tarvittavia ominaisuuksia ja teho/painosuhdetta on vaikea yhdistää pieneen koneeseen. Intialaisten yritys muuntaa Tejas STOBAR-käyttöön oli täysi pannukakku.
Toki oltaisiin voitu tehdä vain pieniä CTOL-tukialuksia ja operoida niiltä Skyhawkin ja Super Etendardin tapaisia pieniä CTOL-koneita. Niiden suorituskyky on samaa tasoa Harrierin kanssa, jos vastaava kone olisi tehty modernimmalla teknologialla (SuE:n moottori edustaa 40-luvun teknisiä ratkaisuja...) niin olisi voinut olla parempikin. Mutta sitten itse alus olisi vaatinut höyryturbiinit kaikkine ongelmineen ja olisi maksanut enemmän operoida. Olen miettinyt josko EMALS mahdollistaisi taas pienemmät CTOL-alukset.
Pystysuorasta laskeutumisesta on myös pienellä aluksella etunsa, kansitilaa säästyy ja koneiden operointi helpottuu kun ei tarvitse viistoa laskeutumiskantta jne.
Nojoo, mutta Viggenikin menee melkein siihen kategoriaan missä kansallisten erityisominaisuuksien soveltaminen lähtee lapasesta. Iso ja kallis kone.
Kyllä noiden Itämerellä kulkevien alusten maksimit on pääasiassa 20-25 solmun välillä ja joillain vielä kovempiakin lukuja, eli Hämeenmaalla tekee kyllä tiukkaa pysyä perässä ja jos takaapäin yrittää saavuttaa niin ei käytännössä onnistu
Hämeenmaan nopeus on jossain 20-22 paikkeilla
Ei mahdollista. Käytännössä alarajan sanelee käyttökelpoisen konemäärän käsittelyyn tarvittava tila ja rungon merenkulkuominaisuudet. Ihan sattumalta Kiinan ja Intian alkuvaiheessa olevat tukialusprojektit (003 resp Vishal) eivät ole brittien QE:n kanssa samaa kokoluokkaa. Ranskalaisten CdG on jo optimin alapuolella, eikä lentotoiminta siltä ollutkaan mahdollista kovemmassa aallokossa ennen aktiivisen vakautusjärjestelmän asennusta.
HotShot
Luutnantti
USS Gerald Ford on ensimmäinen tukialus ja tällä hetkellä ainoa johon EMALS katapulttijärjestelmä on asennettu. Se on ollut koekäytössä jo monta vuotta mutta ilmeisesti ei vieläkään toimi riittävän luotettavasti. Tämä Amerikkalaisten EMALS on kyllä kunnianhimoinen kehitelmä, tehoa enemmän kuin perinteisessä höyrykatapultissa. Energia varastoidaan suureen huimapyörä-generaattoriin josta se sitten vapautetaan tehopuolijohteilla ohjattuna katapultin magneetteihin. Maksimi teho on 60 MW.
Jenkit tarvitsevat tehokasta katapulttia muunmuassa painavaa Hawkeye -tutkakonetta varten ja myös tukialushävittäjien painot ovat olleet kasvamaan päin. Ei ne kiinalaisetkaan helpolla pääse kun käyttävät painavia Sukhoi hävittäjiä ja niiden jatkokehitelmiä.
Jenkit tarvitsevat tehokasta katapulttia muunmuassa painavaa Hawkeye -tutkakonetta varten ja myös tukialushävittäjien painot ovat olleet kasvamaan päin. Ei ne kiinalaisetkaan helpolla pääse kun käyttävät painavia Sukhoi hävittäjiä ja niiden jatkokehitelmiä.
Jep.
Ihan vain esimerkkinä sieltä nopeammasta päästä itämeren kauppalivoista:
Tallink Megastar - Tallink & Silja Line
Tallink Shuttle -laivat liikennöivät Helsingistä Tallinnaan useasti päivässä. Matka-aika Megastarilla perille on vain 2 tuntia!
www.tallinksilja.fi
Hämeenmaalla ei ole mitään mahdollisuuksia pysyä edes perässä, vaikkei Megastar ajaisi edes täysillä.
crane
Ylipäällikkö
Oliko sittenkään turhuutta? Kylmän sodan aikaan oli GR-versioilla käyttöä kovastikin Saksassa, eikä tuo myyntikään häpeä verrattuna Viggeniin.
Käyttäjämaiden listalla on kumminkin pituutta enemmän, kuin yksi valtio.
Joo, ja vaikka QE-luokan alukset ovat lyhyempiä kuin Nimitz-luokka niin lentokannen pinta-ala on melkein yhtä suuri.
Tuossa lisää verrokkeja
De Gaulle on yllättävän vaatimaton kun tuosta perspektiivistä katselee.
Viggen oli vain esimerkkinä siitä, että 60-luvun tekniikalla voitiin tehdä STOL kone. Harrierin suorituskykyyn ja sen ylittämiseenkin olisi riittänyt halvempi ja pienempi rassi.
A-4 Skyhawk lienee lähin esimerkki. Monet Colossus- ja Majestic-luokkien tukialukset kantoivat juuri niitä kylmän sodan vuosina. Niin myös Argentiinan Veinticinco de Mayo, joka melkein onnistui laukaisemaan iskun brittien osastoa vastaan Falklandin sodassa. Vain puuttuva tuuli yhdistettynä vajaakuntoiseen katapulttiin esti hyökkäyksen. Hyppyrilähtöä varten toki olisi tarvinnut lisätä jälkipoltin.
Mutta eipä Harrierkaan syntynyt laivaston käyttöön. Sen alkuperäinen tarkoitus oli suorittaa ilmaiskuja itäblokin panssarijyrää vastaan pienistä peltojen yms. aukeiden reunoihin hajautetuista tukikohdista käsin vielä, kun varsinaiset ja varalentotukikohdat oli jo nuketettu totaalisesti. Koneet olisi huollettu ja pidetty piilossa puiden alla, nousuja ja laskuja varten olisi nopeasti kasattu lyhyt rullaustie aukealle mistä pystysuora nousu tehtävälle ja lasku takaisin. Piilossa pysyminen oli siis ykkösprioriteetti.
Kun lisäksi muistetaan, että britannian hallitus ei tuohon aikaan tukenut lentotukialusten vaatimaa budjettia, niin on aivan mahdotonta kuvitella että Invincibleille olisi voitu suunnitella uusi konetyyppi. Päinvastoin Harrierit saatiin niille vain koska se oli jo olemassa ja ne voitiin myydä poliitikoille lentotoimintakykyisinä sutohävittäjinä. Falkland muutti asioita Lontoossa puheiden tasolla - mutta käytäntö on edelleen osoittautunut erittäin hapuilevaksi.