Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Behind Horizon kirjoitti:
Oma veikkaus:
-Hardis ja softa käy monessa järjestelmässä käsi kädessä, ja kun puolessa väliä olevaa järjestelmän elinkaarta, alkaa olemaan suoranainen pakko uusia sitä rautapuolta. Ongelmana on useasti se, että se 15-vuotta vanha softa ei enää kättele upouuden hardiksen kanssa, ja sitä saattaa joutua hiukan puukottamaan. Ja kun todella monimutkaisen järjestelmän yhteen osaan menet tekemään muutoksia, sillä puolestaan on usein heijastusvaikutuksia jonnekin muualle; saatat joutua peukaloimaan sitten siellä jossain muuallakin. Pandoran lipas tuli avattua, ja päätä ei näy.... Jokamiehen esimerkkinä tästä käy mikä-vaan-päivitys johonkin hypoteettiseen laitteeseen. Se jokin laite yleensä nielee tuoreemman päivityksen heittämällä, mutta edes guru itse ei saa monissa tapauksissa laitetta(hardista) päivitettyä vanhempaan softaversioon.

Kun uusit koko paketin, palapelissäsi on jälleen hetken aikaa yhteensopivia palapelin palasia.

Tämä edellinen siis ihan arvaus-plussana...
Klikkaa laajentaaksesi...

:D

Tuosta on vähän liiankin omakohtaisia kokemuksia, kun aloin B360:tä sovittamaan yhteen winukka seiskan kanssa... eipä ollutkaan ajureita tarjolla ja USB-portit kieltäytyivät yhteistyöstä. No, kuluttajapuolella on helppoa, sen kun latasi organisaation kautta ilmaisen kympin vieläpä parempana versiona kuin seiska oli, mutta (sota)teollisuudessa homma voi kieltämättä olla haastavampi.

Kuitenkin amerikkalaiset ovat päätyneet nimenomaan Aegiksen päivittämiseen? No, niillä on kai hilloa.
 
Huhta kirjoitti:
Lentokone on täyteen ahdettu, mutta käsittääkseni tietokoneet on nykyään pitkälti helpohkosti vaihdettavissa moduuleissa. LRU (line replaceable unit) rykäistään irti jonkin luukun takaa, heitetään uusi tilalle ja lähetetään vanha korjattavaksi. Jos koko kuvio ml. kaapeloinnit ja tilat laitetaan uusiksi, niin se voi kyllä sitten olla morjens, mutta voi kai sen päivityspalikan suunnitella ulkoisesti samanlaiseksi kuin korvattavankin? Ja onhan noita isompia päivityksiä tehtykin, esim. nyt F-16 A/B:n MLU-versiossa tuodut uudet herkut ohjaamoon.

Lentokoneen runko alkaa kyllä olla melko arvokas tänä päivänä. Aletaan hyvinkin liikkua samoissa ohjusveneen kanssa.



maanpuolustus.net

F/A-18 E/F Super Hornet

Koska keskustelua käydään liikaa 2 todennäköisimmän kone-ehdokkaan välillä lähinnä juupas-eipäs keskusteluna on minusta hyvä avartaa näkökulmaa. F/A-18 E/F on haastajan asemassa konekilvassa ja konetyypin valmistus on epävarmaa 2017 jälkeen. Superhornet voi silti nousta mustan hevosen asemaan...
maanpuolustus.net maanpuolustus.net
Klikkaa laajentaaksesi...

Toisaalta se vaihdettava moduuli voi tosiaan kokonaisuutena olla vanhaa tekniikkaa. Sukupolviloikkaa tavoiteltaessa pitäisikin ehkä vaihtaa myös liittimet ja kaapelit ja ja ja... Vanhoilla luukuilla/aukotuksilla varmaan pärjätään kun tekniikka mieluummin kutistuu kuin paisuu. Hävittäjäkoneen rungon laajemmat muutostyöt räjäyttäisivät kustannukset.

Vanhemmassa kalustossa homma voi olla helpompikin kun analogista tekniikkaa päästään korvaamaan digitaalisella?
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PSS
Rannari kirjoitti:
Toisaalta se vaihdettava moduuli voi tosiaan kokonaisuutena olla vanhaa tekniikkaa. Sukupolvillikkaa tavoiteltaessa pitäisikin ehkä vaihtaa myös liittimet ja kaapelit ja ja ja... Vanhoilla luukuilla/aukotuksilla varmaan pärjätään kun tekniikka mieluummin kutistuu kuin paisuu. Hävittäjäkoneen rungon laajemmat muutostyöt räjäyttäisivät kustannukset.

Vanhemmassa kalustossa homma voi olla helpompikin kun analogista tekniikkaa päästään korvaamaan digitaalisella?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hawkeihin tehtiin lasiohjaamot...
 
Tähän merivoimakeskusteluun voi kerrankin osallistua :)

Hornetin ohjaamo on kyllä aika perusteellisesti uusittu. Mutta siihen liittyy paljon rajoituksia, joita ketjussa oli jo mainiosti kuvattu, joten ei välttämättä näy niin isosti ulospäin.

Esim. tässä (sekavaa) kuvausta päivityksestä.

docplayer.fi

8Case #1 Hornetin toinen elinkaaripäivitys. 22 Tietolähteenä tehtävätukijärjestelmä 2# CTIS pitää AMV:t liikkeessä - PDF Free Download

8Case #1 Hornetin toinen elinkaaripäivitys 22 Tietolähteenä tehtävätukijärjestelmä 2# CTIS pitää AMV:t liikkeessä 2#2011 Kuva Matti Immonen Helsinki-Malmin lentoasema, N, E Tecnam
docplayer.fi docplayer.fi

Ja tässä yksi Hornet MLU2 liittynyt diplomityö.

 
Merten sheriffi kirjoitti:
Miinalaivoilla ainakin systeemi antoi vaihtoehtoja torjuntoihin tai osasi toimia itsenäisesti. Näin siis ennen Tuulien kannibalisaatioita. Kuulopuhetta henkilökunnalta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo on mielenkiintoinen tieto. Mitenkähän tuollainen järjestelmä oli 80-luvun tekniikalla toteutettu kun aluksilla ei ollut esimerkiksi ilmavalvontatutkaa vaan ainoastaan optroninen tulenjohtojärjestelmä jolla näki yhteen sektoriin kerrallaan.Minulla on ollut se käsitys että miinalaivoissa oli varsin vaatimattomat it-värkit. Mistralien ansiosta ne tietysti olivat Suomen erikoisoloissa kovia vehkeitä.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Tähän merivoimakeskusteluun voi kerrankin osallistua :)

Hornetin ohjaamo on kyllä aika perusteellisesti uusittu. Mutta siihen liittyy paljon rajoituksia, joita ketjussa oli jo mainiosti kuvattu, joten ei välttämättä näy niin isosti ulospäin.

Esim. tässä (sekavaa) kuvausta päivityksestä.

docplayer.fi

8Case #1 Hornetin toinen elinkaaripäivitys. 22 Tietolähteenä tehtävätukijärjestelmä 2# CTIS pitää AMV:t liikkeessä - PDF Free Download

8Case #1 Hornetin toinen elinkaaripäivitys 22 Tietolähteenä tehtävätukijärjestelmä 2# CTIS pitää AMV:t liikkeessä 2#2011 Kuva Matti Immonen Helsinki-Malmin lentoasema, N, E Tecnam
docplayer.fi docplayer.fi

Ja tässä yksi Hornet MLU2 liittynyt diplomityö.

Klikkaa laajentaaksesi...

Vilkaisin. Ei riitä lähtötiedot edes tuon opinnäytteen lukemiseen. Ymmärtämisestä ei puhettakaan :D
 
Rannari kirjoitti:
Tuo on mielenkiintoinen tieto. Mitenkähän tuollainen järjestelmä oli 80-luvun tekniikalla toteutettu kun aluksilla ei ollut esimerkiksi ilmavalvontatutkaa vaan ainoastaan optroninen tulenjohtojärjestelmä jolla näki yhteen sektoriin kerrallaan.Minulla on ollut se käsitys että miinalaivoissa oli varsin vaatimattomat it-värkit. Mistralien ansiosta ne tietysti olivat Suomen erikoisoloissa kovia vehkeitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Naapurissa asui aikanaan miinalaivan kapiainen. Joskus kauan sitten kertoi tuon. Sama tyyppi kertoi, että Karjalan 120mm hyvän tväl upseerin käyttämänä kykenee ampumaan risteilyohjuksiakin alas.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Naapurissa asui aikanaan miinalaivan kapiainen. Joskus kauan sitten kertoi tuon. Sama tyyppi kertoi, että Karjalan 120mm hyvän tväl upseerin käyttämänä kykenee ampumaan risteilyohjuksiakin alas.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ahti Lappi kertoi, että Strela hyvän ohjusmiehen käyttämänä kykenee ampumaan risteilyohjuksiakin alas.

Strela batteries also experimented forming a "line" against cruise missiles (simulated by Hawk trainers). Results were thought as promising, single battery could cover a front of about 30 kilometres and about 70% of the targets were 'intercepted', even in nighttime.
Klikkaa laajentaaksesi...

maanpuolustus.net

Hawkien korvaajat

Jos tällä hetkellä ilmavoimilla on käytössään noin 30 Hawkia, niin mikäköhän voisi olla minimissään järkevä määrä harjoitushävittäjiä joilla hommaa voisi vielä pyörittää? Tosin määrään varmaan tulevaisuudessa vaikuttaa myös se, että kuinka moneen HX-hävittäjään tulevaisuudessa päädytään. Puola...
maanpuolustus.net maanpuolustus.net
 
Mustaruuti kirjoitti:
Tähän merivoimakeskusteluun voi kerrankin osallistua :)

Hornetin ohjaamo on kyllä aika perusteellisesti uusittu. Mutta siihen liittyy paljon rajoituksia, joita ketjussa oli jo mainiosti kuvattu, joten ei välttämättä näy niin isosti ulospäin.

Esim. tässä (sekavaa) kuvausta päivityksestä.

docplayer.fi

8Case #1 Hornetin toinen elinkaaripäivitys. 22 Tietolähteenä tehtävätukijärjestelmä 2# CTIS pitää AMV:t liikkeessä - PDF Free Download

8Case #1 Hornetin toinen elinkaaripäivitys 22 Tietolähteenä tehtävätukijärjestelmä 2# CTIS pitää AMV:t liikkeessä 2#2011 Kuva Matti Immonen Helsinki-Malmin lentoasema, N, E Tecnam
docplayer.fi docplayer.fi

Ja tässä yksi Hornet MLU2 liittynyt diplomityö.

Klikkaa laajentaaksesi...
Ihan terminologian korjausta. Tuo tehtiin ammattikorkean puolelle, eikä siten ole diplomityö.

Muilta osin - kiitos linkistä.
 
www.sjofartstidningen.se

Sjöfartstidningen - Nya områden för inlandssjöfart

Transportstyrelsen meddelar att myndigheten har beslutat om nya områden för inlandssjöfart. De nya områdena för inlandssjöfart – trafik på inre vattenvägar som kanaler, floder och insjöar – omfattar skärgårdsområden norr om Göteborg, delar av ostkusten från Kalmarsund i söder till...
www.sjofartstidningen.se www.sjofartstidningen.se
e: https://www.batliv.se/wp-content/uploads/2019/07/Nya-vägar-för-inlandssjöfarten.png

#meriliikenteensuojaaminen
 
Rannari kirjoitti:
Tuo on mielenkiintoinen tieto. Mitenkähän tuollainen järjestelmä oli 80-luvun tekniikalla toteutettu kun aluksilla ei ollut esimerkiksi ilmavalvontatutkaa vaan ainoastaan optroninen tulenjohtojärjestelmä jolla näki yhteen sektoriin kerrallaan.Minulla on ollut se käsitys että miinalaivoissa oli varsin vaatimattomat it-värkit. Mistralien ansiosta ne tietysti olivat Suomen erikoisoloissa kovia vehkeitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko tässä kyseessä Pohjanmaa, siis kun puhutaan miinalaivasta. En tiedä mitä uudempiin Hämeenmaa & Uusimaa on asennettu, mutta Pohjanmaalla oli 9LV220, joka siis myös tuli Helsinki luokan kalustoksi.

Mitä tulee päivitystarpeisiin, niin onhan se selvää että kun Karjala&Turunmaa toimitettiin aikansa huipputekniikkaan lukeutuvalla Signaalin järjestelmällä, niin siellä pelattiin vielä rengasmuisteilla. Siitä ei mennyt kuin runsas vuosikymmen eteenpäin ja länsimaiset järjestelmät olivat harpponeet jo huomattavasti kehittyneempiin teknologioihin. Päivitys olisi ollut käytännössä mahdoton, eli joko heitetään vanhat pelit mereen ja hankitaan uudet - tai tehdään valmistajan elinkaarihallinnan mukaisia tekohengitysoperaatioita - joiden ehkä suurin merkitys on muistuttaa asiakasta siitä että seuraava kierrosta ei tule ja kannattaa alkaa katselemaan uutta teknologiaa. (Tykkiveneiden kohdalla vaihtui valmistaja vaikka saman firman laitteita olivatkin). Koneen sisäisen tekniikan lisäksi toki myös toimilaitteiden ohjausrajapinnat kulkevat omaa tietään saati ohjelmistoteknologia; 80-luvun alussa electronic defence review:n arikkeleissa vielä hehkutettiin kivekset kovina ADA:sta, nyt lienee ADA-koodarin löytäminen olemaan helpompaa hautausmaalta kuin tietokoneen äärestä. (toki sitä edelleen käytetään .. mutta on kuriositeetti)
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Olisiko tässä kyseessä Pohjanmaa, siis kun puhutaan miinalaivasta. En tiedä mitä uudempiin Hämeenmaa & Uusimaa on asennettu, mutta Pohjanmaalla oli 9LV220, joka siis myös tuli Helsinki luokan kalustoksi.

Mitä tulee päivitystarpeisiin, niin onhan se selvää että kun Karjala&Turunmaa toimitettiin aikansa huipputekniikkaan lukeutuvalla Signaalin järjestelmällä, niin siellä pelattiin vielä rengasmuisteilla. Siitä ei mennyt kuin runsas vuosikymmen eteenpäin ja länsimaiset järjestelmät olivat harpponeet jo huomattavasti kehittyneempiin teknologioihin. Päivitys olisi ollut käytännössä mahdoton, eli joko heitetään vanhat pelit mereen ja hankitaan uudet - tai tehdään valmistajan elinkaarihallinnan mukaisia tekohengitysoperaatioita - joiden ehkä suurin merkitys on muistuttaa asiakasta siitä että seuraava kierrosta ei tule ja kannattaa alkaa katselemaan uutta teknologiaa. (Tykkiveneiden kohdalla vaihtui valmistaja vaikka saman firman laitteita olivatkin). Koneen sisäisen tekniikan lisäksi toki myös toimilaitteiden ohjausrajapinnat kulkevat omaa tietään saati ohjelmistoteknologia; 80-luvun alussa electronic defence review:n arikkeleissa vielä hehkutettiin kivekset kovina ADA:sta, nyt lienee ADA-koodarin löytäminen olemaan helpompaa hautausmaalta kuin tietokoneen äärestä. (toki sitä edelleen käytetään .. mutta on kuriositeetti)
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi tosiaam olla että hämäännyin monikkomuodosta jota @Merten sheriffi käytti. Pohjanmaalla oli ivarmasti han eri tason vehkeet kuin uudemmilla miinalaivoilla.
 
Rannari kirjoitti:
Katanpäät ovat varmasti käyttökelpoisia vedenalaisia kohteita paikannettaessa. Ovat kuitenkin niin hitaita että mihinkään saattohommiin niistä ei ole. Niiden huippunopeus ei kuitenkaan ole kuin 12-13 solmua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kai ne voivat siirtyä Ahvenanmerelle etukäteen tutkimaan reittiä ja raivaamaan tarvittaessa? Sitten se vasta kestääkin jos Katanpäätä huudetaan apuun kun ensimmäinen alus osuu miinaan ja paatti lähtee hitaasti Pansiosta.
 
Einomies1 kirjoitti:
Kai ne voivat siirtyä Ahvenanmerelle etukäteen tutkimaan reittiä ja raivaamaan tarvittaessa? Sitten se vasta kestääkin jos Katanpäätä huudetaan apuun kun ensimmäinen alus osuu miinaan ja paatti lähtee hitaasti Pansiosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuotahan ne tekevät leipätyönään. Sitä varten ne nimenomaan ovat olemassa. Kommentoin viestiäsi ( #11.644 ) jossa käsittääkseni esitit niitä saattueeseen sutotorpedoin aseistettuina.
 
Vähän juttua sonaripoijuista, jos kiinnostaa.

THE EVOLUTION OF THE SONOBUOY FROMWORLD WAR II TO THE COLD WAR

Jenkit hankkivat 203,7 miljoonalla dollarilla jopa 141 500 AN/SSQ-sarjan sonaripoijua

Federation of American Scientists esittelee sonaripoijut:


Valmistajien esitteitä:

 
Mikä on ohjusveneen tai miinalaivan realistinen kyky ja mahdollisuus toimia strategisesti tärkeän kohteen, esimerkiksi öljysataman, suojaavana yksikkönä? Onko aluksia tarpeellista/hyödyllistä käyttää satama-alueen alueellisena ilmapuolustusyksikkönä, vai sitooko se pintatorjuntayksiköitä helpoiksi maaleiksi Umkhonto –ilmatorjuntaohjuksen lyhyen kantaman myötä?
SeaSparrowin myötä voisi olettaa satamien ilmatorjunnan tukemisen tulevan aiheellisemmaksi kantamien kasvun myötä
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top