Merivoimien kehitysnäkymät

Mutta nämä Umkhonto ohjukset mitä Suomella on nyt, niin ne toimii hyvin?
Toki, mutta Umkhonto-IR Mk2 on eri ohjus kuin tuo Egyptin nyt tilaama Umkhonto-R, joka on vasta kehitysasteella.

Etelä-Afrikan sisäpoliittisesti epävakaa tilanne aiheuttaa erinäistäkin huolta kaikkiin siellä kehitettäviin aseprojekteihin.
 
Vuosi tai kaksi takaperin, ainakin keskusteluissa, CAMM ohjusta pidettiin hyvänä ehdokkaana uusiin korvetteihimme mutta sille taisi käydä vähän samalla lailla kun Umkhontolle. Viime loppusyksynä kun meidän valinta oli tekeillä, uutisoitiin että CAMM:in ER-versiota ei ehkä kehitetäkään koska sen maksaja (Italia) oli talousvaikeuksissa. Tänä kesänä, heinäkuussa, britit uutisoivat että rahoitus on löytynyt ja ER-versio kehitetäänkin mutta asialla ei meidän kannalta ollut enää merkitystä koska ESSM oli jo valittu.
Samasta syystä Britit menettivät jo alustavasti sovitut kaupat Espanjan tuleviin F-110 fregatteihin, ja siinäkin tapauksessa valitiin lopulta ESSM.
 
USMC pohtii hajauttamista pienemmille aluksille. Merivoimarelevanssi Suomeen voisi olla tulevissa Pansion, Haminoiden ja Kataisten korvaajissa - OSV-tyyppinen emäalus jolla voi olla useita erilaisia järjestelmiä vaikuttamaan maalle ja merelle.

Tulevaisuudessa joku Adaptive Deck Launcher tyyppinen järjestelmä voi ehkä olla jopa puolustushaarojen yhteinen järjestelmä, joka tarpeen mukaan toimii joko alusalustalta tai maa-alustalta ampuen sopivia ohjuksia.


"Regarding the OSV, Naval Sea Systems Command (NAVSEA) previously developed and procured two 60 meter OSVs for the Iraqi Navy. These vessels are a cross between patrol boats and logistical support ships, capable of carrying troops, cargo, and in the case of the Iraqi Navy OSVs, servicing oil platforms. The lessons learned from already having designed and procured two hulls for the Iraqi Navy would certainly inform the process if the Navy and Marine Corps decide to go ahead and buy this platform.
...
The Marines have been pushing hard to develop smaller, lighter, more mobile weapons systems, like mini rocket systems that can be transported inside a MV-22 Osprey or CH-53K helicopter. This trend seems tailor-made to provide firepower to a vessel like the OSV, which would probably come equipped with minimal offensive capability of its own. The new Marine philosophy seems focused on procuring or modifying weapons systems that they can take with them, regardless of what vessel or platform they are on.
An example of this is the M142 High Mobility Artillery Rocket System (HIMARS). Originally developed for the US Army, the Marines procured HIMARS with the intent of transporting the system onboard ship as cargo, then moving it ashore to operate it as a mobile truck-mounted rocket launching platform. With the new focus on modifying their existing weapons systems to operate from whatever ship they happen to be on at the moment, the Marines recently demonstrated the ability to fire the HIMARS from sea, with the rocket launcher simply chained to the deck of an amphibious assault ship. The same HIMARS launcher is also capable of firing Deep Strike, which could range far beyond previous range limitations now that we are in the post INF era.
Another possibility for the OSV is the Navy's new Adaptive Deck Launcher (ADL) that's designed to be a bolt-on, highly-flexible missile launcher that can be easily mounted on a ship with enough deck space to host it. For certain missions, this could turn a smaller patrol ship into a high-end 'shooter.'"
 

Hamina-luokan ensimmäisen peruskorjatun ohjusveneen merikokeet alkavat

Merivoimien Hamina-luokan ohjusveneiden peruskorjaushankkeen ensimmäinen uudistettava alus on valmiina merikokeita varten.
Ohjusvene Tornion merivastaanottokokeet järjestetään loppuvuodesta 2019.

Katso liite: 33518

Mielenkiintoinen lause:

"Peruskorjaus parantaa ensivaiheessa erityisesti alusten vedenalaisen sodankäynnin kykyä mm. torpedoiden ja syvyytettävän kaikuluotainjärjestelmän (VDS - Variable depth sonar) avulla, mutta myöhemmin myös ilmatorjunta- sekä pintatorjuntakyvyillä."

Gabriel tulee myöhemmin. Ok. Mutta miten it-kyky paranee jatkossa jos vanhat sensorit ja Umkhontot säilytetään?

Tähyilin tuota joskus koeajon aikana muka entistä vaaleampana. Kuvat eivät kyllä anna samaa vaikutelmaa. Syytämme tästä havaintohetkellä vallinnutta sumuista keliä.
 
Mielenkiintoinen lause:

"Peruskorjaus parantaa ensivaiheessa erityisesti alusten vedenalaisen sodankäynnin kykyä mm. torpedoiden ja syvyytettävän kaikuluotainjärjestelmän (VDS - Variable depth sonar) avulla, mutta myöhemmin myös ilmatorjunta- sekä pintatorjuntakyvyillä."

Gabriel tulee myöhemmin. Ok. Mutta miten it-kyky paranee jatkossa jos vanhat sensorit ja Umkhontot säilytetään?

Tähyilin tuota joskus koeajon aikana muka entistä vaaleampana. Kuvat eivät kyllä anna samaa vaikutelmaa. Syytämme tästä havaintohetkellä vallinnutta sumuista keliä.

Ehkä siinä on kyse tykin ammuksista (3P tms.)? Tai sitten Gabrielien ja Umkhontojen ohjelmistointegraatio Saabin taistelunjohtojärjestelmän kanssa on venähtänyt.
 
Ehkä siinä on kyse tykin ammuksista (3P tms.)? Tai sitten Gabrielien ja Umkhontojen ohjelmistointegraatio Saabin taistelunjohtojärjestelmän kanssa on venähtänyt.

Miten taistelunjohtojärjestelmän integraatio parantaa ilmatorjuntakykyä niin että asia kannattaa nostaa erikseen esille. Jos siis sekä vanhat aseet että sensorit säilytetään? Ja vanhaan tykkiin (57) lienee ollut 3P-ammusta? Uusi pienempi tykki vastaavalla a-tarvikkeella ei olisi varsinainen parannus.

Ymmärrän siis tuon tekstin niin että it-kyky suhteessa entiseen tulee paranemaan jatkossa. En väitä mitään mutta Umkhontothan ovat jossain isommassa remontissa...
 
Miten taistelunjohtojärjestelmän integraatio parantaa ilmatorjuntakykyä niin että asia kannattaa nostaa erikseen esille. Jos siis sekä vanhat aseet että sensorit säilytetään? Ja vanhaan tykkiin (57) lienee ollut 3P-ammusta? Uusi pienempi tykki vastaavalla a-tarvikkeella ei olisi varsinainen parannus.

Ymmärrän siis tuon tekstin niin että it-kyky suhteessa entiseen tulee paranemaan jatkossa. En väitä mitään mutta Umkhontothan ovat jossain isommassa remontissa...

Umkhontojen remontista en ole kuullut mitään. Umkhonto ER-IR on kai vaiheessa samaan tapaan kuin Umkhonto-R? Joten en usko, että meikäläisiin ohjuksiin tulisi isompaa moottoria. Enkä kyllä jaksa uskoa, että aluksille tulisi ESSM jatkossakaan, vaikka Umkhontot happanisivat jossakin vaiheessa. Toki se voisi selittää CWI-kykyisiä tulenjohtosensoreita, joita aikanaan ihmeteltiin foorumilla...

Edelleen mietin, että voisiko se parannus tulla johtamisesta, ehkä verkottumisesta? Kaipa tuo tilannekuvan esittäminen kehittyy, ja jos saadaan Link 16/22 yli tietoa, niin vielä parempi.
 
Umkhontojen remontista en ole kuullut mitään. Umkhonto ER-IR on kai vaiheessa samaan tapaan kuin Umkhonto-R? Joten en usko, että meikäläisiin ohjuksiin tulisi isompaa moottoria. Enkä kyllä jaksa uskoa, että aluksille tulisi ESSM jatkossakaan, vaikka Umkhontot happanisivat jossakin vaiheessa. Toki se voisi selittää CWI-kykyisiä tulenjohtosensoreita, joita aikanaan ihmeteltiin foorumilla...

Edelleen mietin, että voisiko se parannus tulla johtamisesta, ehkä verkottumisesta? Kaipa tuo tilannekuvan esittäminen kehittyy, ja jos saadaan Link 16/22 yli tietoa, niin vielä parempi.

Jotain jo tällä hetkellä rakenteilla olevaa tuon täytyy tarkoittaa eikä mitään 2030-luvun haavehankintaa. Ja sitten on tietysti se ylivoimaisesti todennäköisin vaihtoehto eli se ei tarkoita yhtään mitään. :D
 
Jotain jo tällä hetkellä rakenteilla olevaa tuon täytyy tarkoittaa eikä mitään 2030-luvun haavehankintaa. Ja sitten on tietysti se ylivoimaisesti todennäköisin vaihtoehto eli se ei tarkoita yhtään mitään. :D

Merivoimien aiempikin tiedottaminen on ollut sekavaa.

 
Jotain jo tällä hetkellä rakenteilla olevaa tuon täytyy tarkoittaa eikä mitään 2030-luvun haavehankintaa. Ja sitten on tietysti se ylivoimaisesti todennäköisin vaihtoehto eli se ei tarkoita yhtään mitään. :D
Jep jep, teillä on hauskaa rypeä pessimismissä @Huhta kanssa... Voisiko olla ihan niin maanläheinen asia, kuin olemassa olevien Umkhontojen perushuolto ja ajoaineiden vaihto? (tämä oli puhdas oma arvaus)
 
Voisiko olla ihan niin maanläheinen asia, kuin olemassa olevien Umkhontojen perushuolto ja ajoaineiden vaihto? (tämä oli puhdas oma arvaus)

Jonkinlainen huoltohan Umkhontoille onkin käsittääkseni tekeillä. Hankintahinta taisi olla vain puolisen miljoonaa euroa eikä hankkeen sisällöstä ole tietoa. Sitä ei kuitenkaan voi perusmuodossaan pitää mainitsemisen arvoisena parannuksena tai tasonnostona. Siksipä kävi mielessä että samassa yhteydessä voisi vehkeitä vähän parannellakin. Mitään viitteitä tuollaisesta parannuksista ei tietysti ole ja se vaatisi varmaankin erillisen sopimuksen. Muutamalla tonnilla per ohjus ei kummoisia uusia ominaisuuksia saa.

Edit

Siis tämmöinen soppari Hilmassa
 
Miten taistelunjohtojärjestelmän integraatio parantaa ilmatorjuntakykyä niin että asia kannattaa nostaa erikseen esille. Jos siis sekä vanhat aseet että sensorit säilytetään? Ja vanhaan tykkiin (57) lienee ollut 3P-ammusta? Uusi pienempi tykki vastaavalla a-tarvikkeella ei olisi varsinainen parannus.

Ymmärrän siis tuon tekstin niin että it-kyky suhteessa entiseen tulee paranemaan jatkossa. En väitä mitään mutta Umkhontothan ovat jossain isommassa remontissa...
Jos merivoimat näkeekin parannuksen nimenomaan tuossa kehittyneessä taistelunjohtojärjestelmässä? Intgraatio saattaa esim. nopeuttaa asioita merkittävästi.
Tämä siis puhdasta spekulaatiota.
 
Jos merivoimat näkeekin parannuksen nimenomaan tuossa kehittyneessä taistelunjohtojärjestelmässä? Intgraatio saattaa esim. nopeuttaa asioita merkittävästi.
Tämä siis puhdasta spekulaatiota.
Hyvinkin... Ennen saatiin seurattua X maalia yhtä aikaa, uudistuksen jälkeen Y maalia; ennen taistelunjohtojärjestelmä havaitsi maalin Å kilometrin päästä, uudistuksen jälkeen paremmilla signaalikäsittelyillä Ö kilometrin päästä...
 
Viimeksi muokattu:
Tuo voisi viitata myös Trackfireen josta bloggaava korpraali kirjoitti viimeisimmässä jutussaan https://corporalfrisk.com/2019/10/07/big-and-small-sisters/

Speaking of the Navy’s favorite RWS, the inclusion of two Trackfires on the Pohjanmaa instead of any dedicated hard-kill CIWS raised some eyebrows. The exact capabilities of the Trackfire naturally depend on the sensors and weapon carried, but I decided to place the hypothetical question to Saab: if the RWS carried a suitable weapon and was hooked up to a suitable sensor, would it be able to bring down incoming anti-ship missiles?

In an impressively long answer, the Swedish defence company explained that the system is “designed for very high stabilisation and fire control requirements”. This provide the system with “extremely good performance” when tracking and engaging airborne targets. However, it also notes that the system is set to receive new counter-missiles capabilities in the future, upgrades that will “commensurately increase” the system’s capacity for engaging incoming missiles.
 
Back
Top