Einomies1
Respected Leader
Huumoria...
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Hanski
Ylipäällikkö
ei, ihan aiheellinen kysymys ja tarkensinkin, että vielä tuossa vaihessa emme olleet humaltuneita!
Mili
Eversti
Yllättävä Pansio ajaa ryyppäämään?
Tämä tiivistelmä:
M2018-04 Luotsiveneen ja ohjusveneen vaaratilanne Emäsalon edustalla
www.turvallisuustutkinta.fi
Tai koko raportti:
Viimeksi muokattu:
Itämeressä makaa edelleen kymmeniätuhansia sodan aikaisia pommeja – Turussa vierailevan Naton miinantorjuntaosaston tehtävänä on löytää ne
19:02
Niko Vahtera
Aurajoen suulle hiljalleen lipuvat Naton miinantorjunta-alukset sekoittuvat läpäisemättömän harmaaseen horisonttiin. Syksyinen tihkusade ja muutoinkin kaikin puolin ikävä keli eivät hetkauta tanskalaisen HDMS Thetiksen miehistöä.
Pahempaakin on varmasti nähty, sillä Thetis on arktinen fregatti ja normaalisti se partioi Grönlannin rannikolla. Navigoiminen maailman suurimman saaren ahtaissa vuonoissa kuulemma vertautuu Turun saaristoon.
Reilut 110 metriä pitkä ja 37 metriä korkea Thetis on Naton kuudesta aluksesta koostuvan Pohjois-Euroopan miinantorjunta-alusosaston lippulaiva.
Timo Jakonen
Naton korkean valmiuden miinantorjuntaosaston lippulaiva, tanskalainen HDMS Thetis ankkuroitui Aurajoen varteen perjantaina. Normaalisti se seilaa Grönlannin rannikoilla.
Kyseessä on Naton merivoimien korkeassa valmiudessa oleva osasto, joka etsii ja purkaa Itämeren ja Pohjanmeren pohjassa edelleen makaavia merimiinoja, torpedoita ja muita räjähteitä.
Työnsarkaa riittää, sillä pelkästään Itämereen pudotettiin toisen maailmansodan aikana noin 180 000 pommia. Niitä arvioidaan olevan merenpohjassa edelleen noin 80 000 kappaletta.
– Ennen kuin tulimme tänne etsimme pommeja Tallinnan länsipuolelta kahden viikon ajan. Noin 13 000 jalkapallokentän kokoiselta alueelta löysimme neljä merimiinaa ja kolme torpedoa, Thetiksen tanskalainen komentajakapteeni Lasse Krabbesmarkkertoo.
Arvellaan, että jos jokainen Naton miinantorjunta-alus etsisi merenpohjan pommeja vuorokauden ympäri, kestäisi 24 vuotta ennen kuin kaikki maailmansotien aikaiset räjähteet saataisiin siivottua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Timo Jakonen
HDMS Thetiksen tanskalainen komentajakapteeni Lasse Krabbesmark (oik.) ja belgialainen yliluutnantti Nick Van Nuffelen kehuvat Suomen merivoimia ammattitaitoiseksi ja moderniksi.
Tiheimmät miinakentät sijaitsevat Tanskan ja Ruotsin välisissä salmissa, mutta myös Suomenlahti oli vahvasti miinoitettu. Belgialainen yliluutnantti Nick Van Nuffelenkertoo epäonnisesta hollantilaisesta kalastusaluksen miehistöstä, joka nosti kalojen joukossa merimiinan laivan kyytiin vuonna 2005.
– Pommi räjähti ja kolme ihmistä kuoli. On siis tärkeää, että miinoista mahdollisimman suuri osa saadaan hävitettyä, Van Nuffelen sanoo.
Miinojen takia osassa Itämerta on kalastus ja ankkuroiminen kielletty. Krabbesmark huomauttaa, että tavalliselle purjehtijalle miinoista ei ole vaaraa, vaikka pommien räjähdysaine on edelleen aktiivista.
– Vaara syntyy, jos sukeltaa miinalle tai nostaa niitä merestä, Krabbesmark varoittaa.
Räjähteitä etsitään laivan pohjassa olevan ääniluotaimen avulla, jonka jälkeen merenpohjaan lähetetään sukeltaja tai robotti, jotka todentavat kohteen. Useimmiten luotain on havainnut kiven tai vastaavan.
Pommin sattuessa kohdalle sukellusrobotti tiputtaa sen vierelle räjähteen, jonka tuloksena on metrien korkeuteen kohoava vesipylväs. Tänä vuonna Naton miinantorjuntaosasto on tehnyt vaarattomaksi noin 40 tonnia merenpohjasta löytynyttä TNT-räjähdeainetta.
Timo Jakonen
Norjalainen HNoMS Rauma on Alta-luokan miinanraivaaja, jonka katamaraani-tyylisen rungon välissä on ilmatyynyt.
www.ts.fi
19:02
Niko Vahtera
Aurajoen suulle hiljalleen lipuvat Naton miinantorjunta-alukset sekoittuvat läpäisemättömän harmaaseen horisonttiin. Syksyinen tihkusade ja muutoinkin kaikin puolin ikävä keli eivät hetkauta tanskalaisen HDMS Thetiksen miehistöä.
Pahempaakin on varmasti nähty, sillä Thetis on arktinen fregatti ja normaalisti se partioi Grönlannin rannikolla. Navigoiminen maailman suurimman saaren ahtaissa vuonoissa kuulemma vertautuu Turun saaristoon.
Reilut 110 metriä pitkä ja 37 metriä korkea Thetis on Naton kuudesta aluksesta koostuvan Pohjois-Euroopan miinantorjunta-alusosaston lippulaiva.
Timo Jakonen
Naton korkean valmiuden miinantorjuntaosaston lippulaiva, tanskalainen HDMS Thetis ankkuroitui Aurajoen varteen perjantaina. Normaalisti se seilaa Grönlannin rannikoilla.
Kyseessä on Naton merivoimien korkeassa valmiudessa oleva osasto, joka etsii ja purkaa Itämeren ja Pohjanmeren pohjassa edelleen makaavia merimiinoja, torpedoita ja muita räjähteitä.
Työnsarkaa riittää, sillä pelkästään Itämereen pudotettiin toisen maailmansodan aikana noin 180 000 pommia. Niitä arvioidaan olevan merenpohjassa edelleen noin 80 000 kappaletta.
– Ennen kuin tulimme tänne etsimme pommeja Tallinnan länsipuolelta kahden viikon ajan. Noin 13 000 jalkapallokentän kokoiselta alueelta löysimme neljä merimiinaa ja kolme torpedoa, Thetiksen tanskalainen komentajakapteeni Lasse Krabbesmarkkertoo.
Arvellaan, että jos jokainen Naton miinantorjunta-alus etsisi merenpohjan pommeja vuorokauden ympäri, kestäisi 24 vuotta ennen kuin kaikki maailmansotien aikaiset räjähteet saataisiin siivottua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Timo Jakonen
HDMS Thetiksen tanskalainen komentajakapteeni Lasse Krabbesmark (oik.) ja belgialainen yliluutnantti Nick Van Nuffelen kehuvat Suomen merivoimia ammattitaitoiseksi ja moderniksi.
Tiheimmät miinakentät sijaitsevat Tanskan ja Ruotsin välisissä salmissa, mutta myös Suomenlahti oli vahvasti miinoitettu. Belgialainen yliluutnantti Nick Van Nuffelenkertoo epäonnisesta hollantilaisesta kalastusaluksen miehistöstä, joka nosti kalojen joukossa merimiinan laivan kyytiin vuonna 2005.
– Pommi räjähti ja kolme ihmistä kuoli. On siis tärkeää, että miinoista mahdollisimman suuri osa saadaan hävitettyä, Van Nuffelen sanoo.
Miinojen takia osassa Itämerta on kalastus ja ankkuroiminen kielletty. Krabbesmark huomauttaa, että tavalliselle purjehtijalle miinoista ei ole vaaraa, vaikka pommien räjähdysaine on edelleen aktiivista.
– Vaara syntyy, jos sukeltaa miinalle tai nostaa niitä merestä, Krabbesmark varoittaa.
Räjähteitä etsitään laivan pohjassa olevan ääniluotaimen avulla, jonka jälkeen merenpohjaan lähetetään sukeltaja tai robotti, jotka todentavat kohteen. Useimmiten luotain on havainnut kiven tai vastaavan.
Pommin sattuessa kohdalle sukellusrobotti tiputtaa sen vierelle räjähteen, jonka tuloksena on metrien korkeuteen kohoava vesipylväs. Tänä vuonna Naton miinantorjuntaosasto on tehnyt vaarattomaksi noin 40 tonnia merenpohjasta löytynyttä TNT-räjähdeainetta.
Timo Jakonen
Norjalainen HNoMS Rauma on Alta-luokan miinanraivaaja, jonka katamaraani-tyylisen rungon välissä on ilmatyynyt.
Itämeressä makaa edelleen kymmeniätuhansia sodan aikaisia pommeja – Turussa vierailevan Naton miinantorjuntaosaston tehtävänä on löytää ne
Aurajoen suulle hiljalleen lipuvat Naton miinantorjunta-alukset sekoittuvat läpäisemättömän harmaaseen horisonttiin. Syksyinen tihkusade ja muutoinkin kaikin puolin ikävä keli eivät hetkauta tanskalaisen HDMS Thetiksen miehistöä.
www.ts.fi
Eli ohjusvene havaitsi ajoissa luotsiveneen mutta luotsivene ei ohjusvenettä. Luotsiveneen ohjaaja oli nähnyt tutkakajun mitä tulkitsi lintuparveksi. Ovatko kenties liikaa tottuneet että kaikilla AIS-transponderi päällä eivätkä juuri tutkaa katso tai sitten huolimattomasti?
Olen ollut höyrylaiva Ukkopekan kyydissä, kun Föri lähti laiturista katsomatta liikennettä. Kippari huudatti pilliä niin saatanasti ja jotenkin onnistui estämään yhteentörmäys. Tämä oli joskus kultaisella 90 luvulla.
Merivoimat ei aio edelleenkään ilmaista alustensa sijaintia käyttämällä jatkuvasti AIS-turvallisuussignaalia. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan signaalijärjestelmän pimeänä pitäminen oli osasyy viime joulukuiseen vaaratilanteeseen, jossa alusten törmäys oli vain kahdeksan sekunnin päässä.
AIS eli Automatic Identification System vastaa meriliikenteessä lentokoneiden transponderteita eli toisiotutkavastaajia. Molempien tarkoituksena on estää yhteentörmäykset.
Merivoimien aluksissakin on AIS, mutta se on useimmiten pois kytkettynä. Merivoimat perustelee tätä toimintansa erityisluonteella.
– Jos AIS on päällä, niin silloin aluksen näkee koko maailma, ja se ei vain sota-alusten kohdalla aina käy, sanoo merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari.
Hänen mukaansa järjestelmää käytetään kyllä silloin, kun niin voidaan tehdä. Jos kyse on valmiusvuorossa olevasta sota-aluksesta suorittamassa omia tehtäviään, järjestelmää ei missään tapauksessa napsauteta päälle.
– Näissä tapauksissa meriliikenteen turvallisuus on hoidettava jollakin muulla tavalla, kuten tekemällä VTS:lle (alusliikennepalvelulle) ilmoitus toiminta-alueesta niin kuin tässäkin tapauksessa tehtiin, Apajakari huomauttaa.
Alusliikennepalvelu VTS eli Vessel Traffic Service muistuttaa merellä hieman lennonjohtoa.
Sen mahdollisuudet havaita sota-alukset tutkassa heikkenevät alussukupolvi alussukupolvelta, koska tutkalta piiloutumiseen sotatilanteessa suunniteltu häivetekniikka kehittyy. Se näkyy ulospäinkin esimerkiksi merivoimien uusimman hankinnan eli Laivue 2020:n virtaviivaisessa muotoilussa.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) suositti torstaina julkistamassaan tutkintaraportissa, että merivoimat laatii riskiarvion oman huomaamattoman vesillä liikkumisensa merkityksestä meriliikenteen turvallisuudelle.
Raportissa puitiin 1.12.2018 Suomenlahdella sattunutta vaaratilannetta. Se tapahtui vilkkaasti liikennöidyllä väylällä Porvoon Emäsalon edustalla.
Finnpilot Pilotage Oy:n luotsivene ei havainnut aamuyöllä Sköldvikin väylällä liikkunutta Merivoimien Hanko-ohjusvenettä, koska Hangon paikka- ja tunnistetietoa lähettävä AIS-transponderi oli pois päältä. Lisäksi Hanko oli ennen vaaratilanteen syntyä hävinnyt Suomen VTS-alusliikennepalvelun tutkasta.
www.ts.fi
AIS eli Automatic Identification System vastaa meriliikenteessä lentokoneiden transponderteita eli toisiotutkavastaajia. Molempien tarkoituksena on estää yhteentörmäykset.
Merivoimien aluksissakin on AIS, mutta se on useimmiten pois kytkettynä. Merivoimat perustelee tätä toimintansa erityisluonteella.
– Jos AIS on päällä, niin silloin aluksen näkee koko maailma, ja se ei vain sota-alusten kohdalla aina käy, sanoo merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari.
Hänen mukaansa järjestelmää käytetään kyllä silloin, kun niin voidaan tehdä. Jos kyse on valmiusvuorossa olevasta sota-aluksesta suorittamassa omia tehtäviään, järjestelmää ei missään tapauksessa napsauteta päälle.
– Näissä tapauksissa meriliikenteen turvallisuus on hoidettava jollakin muulla tavalla, kuten tekemällä VTS:lle (alusliikennepalvelulle) ilmoitus toiminta-alueesta niin kuin tässäkin tapauksessa tehtiin, Apajakari huomauttaa.
Alusliikennepalvelu VTS eli Vessel Traffic Service muistuttaa merellä hieman lennonjohtoa.
Sen mahdollisuudet havaita sota-alukset tutkassa heikkenevät alussukupolvi alussukupolvelta, koska tutkalta piiloutumiseen sotatilanteessa suunniteltu häivetekniikka kehittyy. Se näkyy ulospäinkin esimerkiksi merivoimien uusimman hankinnan eli Laivue 2020:n virtaviivaisessa muotoilussa.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) suositti torstaina julkistamassaan tutkintaraportissa, että merivoimat laatii riskiarvion oman huomaamattoman vesillä liikkumisensa merkityksestä meriliikenteen turvallisuudelle.
Raportissa puitiin 1.12.2018 Suomenlahdella sattunutta vaaratilannetta. Se tapahtui vilkkaasti liikennöidyllä väylällä Porvoon Emäsalon edustalla.
Finnpilot Pilotage Oy:n luotsivene ei havainnut aamuyöllä Sköldvikin väylällä liikkunutta Merivoimien Hanko-ohjusvenettä, koska Hangon paikka- ja tunnistetietoa lähettävä AIS-transponderi oli pois päältä. Lisäksi Hanko oli ennen vaaratilanteen syntyä hävinnyt Suomen VTS-alusliikennepalvelun tutkasta.
Merivoimat aikoo edelleenkin seilata turvasignaali pimennossa – Törmäys oli 8 sekunnin päässä
Merivoimat ei aio edelleenkään ilmaista alustensa sijaintia käyttämällä jatkuvasti AIS-turvallisuussignaalia. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan signaalijärjestelmän pimeänä pitäminen oli osasyy viime joulukuiseen vaaratilanteeseen, jossa alusten törmäys oli vain kahdeksan sekunnin päässä.
www.ts.fi
Hankkisin rajalle 3 kpl casa, kuten jo meillä on niitä, varustelu vaan merivalvontaan.Propelli-MPA. Kai tuolla Dornierin tehtävät hoitaisi.
Onkohan Dassaultin paketissa tällainen ässä hihassa?
Kilpailijoilla lurahtaisi ehkäpä housuun.
Eikö pursiseuralle riittäisi, että Turun lentokerhosta aina vuorollaan joku tekisi Cesnallaan pienen legin merellä ja pyytäisi vaikka emäntää siitä vierestä hieman vilkaisemaan mitä siellä kulkee.
Minulla voi olla outo maku, mutta tämä on hieno kone. Sotaisan näköinen eikä mikään futuristinen lelu. Kyllä tuollaisella kelpaisi Korsikalla, Kourouilla ja miksei Königsberginkin edustalla partioida. Gauloises palaa ja cafe au laitia saa huolto toimittaa runsaasti, mutta kohta pääsee Typhoonin miehistö tekemään tahdostaan riippumattoman Cousteau -henkisen matkan meren pohjaan.
Hanski
Ylipäällikkö
Entä Pernod ja Renault-konjakki kahvin kyytipojaksi? Ei kai mitään pitkää lentoa voi tehdä ilman konjakkia...
Kent Uranium
Kenraali
Voihan olla, että ohjusvene on sen verran stealth, että ei anna alukselle tyypillistä tutkakaikua?
ajs178
Respected Leader
Naton miinantorjunta-aluksia Turkuun ensi viikonloppuna
Merivoimat harjoittelee Naton miinantorjunta-alusten kanssa viikon kuluttua Saaristomerellä ja Suomenlahdella.www.ts.fi
jaahas, millä tavalla arvelette rakkaan itänaapurimme tervehtivän meitä tämän yhteistyön kunniaksi? Onko peräti ilmatilaloukkauksen arvoinen, vai vaadittaisiinko siihen raskaammin aseistettuja NATO-laivoja? Olisiko palvelunestohyökkäys jonkin viraston tai ministeriön tai vaikkapa pankin sivuille sopiva reaktio?
Joo, eikö nyhämmä vasta hokasinki.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Ei kai nyt sentään? Luulisi käytettävän luneburgeja ym. samoja kikkoja kuin mitä F-22 ja F-35 rauhan aikana...
Kaveri oli vuonna 98 merivalvoja. Jo tuolloin kertoi että Hamina näkyi pelkkänä merimerkkinä tutkassa.