Merivoimien kehitysnäkymät

Tetra kirjoitti:
Melkosia jytkyjä nuo Sejong Suuri -luokan hävittäjät. Minähän en näistä ymmärrä mitään, niin kertokaahan te seitsemän meren amiraalit, että miten noita voisi utiliseerata? Keltaisella merellä kyllä voi kurittaa PRC:n rannikkoa, miksei myös Vladivostokia paikallisella itämerellä. Ja nyt kun on taas vaihteeksi suhteet vituillaan Japanin kanssa, niin voisihan noilla punapallomaata kiusata. Pohjois-Korean kalustoa silmällä pitäen ei nyt ihan noin kovaa kalustoa tarvita. Miksi tälläisiä megalomaanisia aluksia nälkäkurkien sijasta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Keksin kaksi mahdollista syytä.

1) Koska aika lailla koko Etelä-Korea on pohjoisen asevaikutuksen ulottuvilla, niin tilaisuudet päästä satamaan huoltamaan mahdollisen sodan aikana (varsinkin alkuvaiheissa) ovat melko rajalliset. Joten aluksen on hyvä pystyä toimimaan merellä pitkään ilman täydennyksiä.

2) Koska Pohjois-Korealla on todella suuri määrä pienoissukellusveneitä, on kyytiin kiva saada paljon SUTO-ohjuksia. K-ASROC menee samaan siiloon kuin Hyunmoo III.

Bonussyy: Koska Kiina/venäjä eivät välttämättä malta pysyä erossa niemimaan sisäisistä, niin PRC:n rannikon/Vladivostokin kurittamiseenkin on ihan kiva olla mahdollisuus.
 
Hyunmoo III C-mallin 1500 kilometrin kantama on aika messevästi, Soulista Shanghaihin ja Pekingiin helposti. Etelä-Korealla on erittäin merkittävä laivanrakennusteollisuus, että eipä sekään yllätä jos chaebolit ovat suostutelleet päättäjiä moiseen hankkeisiin.
 
Sardaukar kirjoitti:
Ja oikeakielisyyden pilkunnussimispalkintoja jaossa :D
Klikkaa laajentaaksesi...
Älä ala ollenkaan tuollaiseen! Kielestä on syytä pitää huolta. Varsinkin pienestä kielestä ilman kv. työntövoimaa. Ei se ole mikään tyhjänpäiväisen nipotuksen asia. (Enklanti ei ole enää pelastettavissa tolkun puolelle mutta paljon "deskriptiivisempi" suomi vielä on. Jos Kauppalehti ja vastaavat kielellisen ja varsinkin käännöksellisesti kekseliään älyvapauden linnakkeet saadaan joskus kuriin. Olen ehkä hieman gung-ho tämän asian suhteen mutta se suotakoon; perversionsa kullakin, kuten sanotaan.)

Ja itse itseäni komentaen, takaisin merivoimiin:
 
Tetra kirjoitti:
Melkosia jytkyjä nuo Sejong Suuri -luokan hävittäjät. Minähän en näistä ymmärrä mitään, niin kertokaahan te seitsemän meren amiraalit, että miten noita voisi utiliseerata? Keltaisella merellä kyllä voi kurittaa PRC:n rannikkoa, miksei myös Vladivostokia paikallisella itämerellä. Ja nyt kun on taas vaihteeksi suhteet vituillaan Japanin kanssa, niin voisihan noilla punapallomaata kiusata. Pohjois-Korean kalustoa silmällä pitäen ei nyt ihan noin kovaa kalustoa tarvita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmaan Taiwan on erityinen sydänkäpynen, mutta Jenkkien Japsien Australian herruus Tyynellämerellä on myös sellainen mikä oikein kiukuttaa, uudestaan nousevaa entistä alueen suurvaltaa.

Miksi tälläisiä megalomaanisia aluksia nälkäkurkien sijasta?
Klikkaa laajentaaksesi...
pingpong.jpg

Tämä oli silloin aikoinaan. Verrokkina kuvassa Kolumbuksen lippulaiva. Keskiajan loppua kohden Kiinan sisäiset riidat romahduttivat myös dominanssin merillä. Laivanrakennus jopa käskettiin pysäyttämään. [Aiheesta löytyy joten patalaiskana miehenä en vaivaudu linkittelemään.]

Megalomania ei ole mitään uutta kinuskeille. Vaan olisi hauska nähdä tuollainen leveä hidas kippo taistelussa vaikka sen ajan venetsialaisten parhaita ja nopeimpia sotalaivoja vastaan. Olisi filmaattinen näky.
 
inscout kirjoitti:
Olisi hauska tietää kuinka paksut lasit tuossa risteilyaluksessa on. Itselleni tuli yllätyksenä että noin isot ikkunat on tehty noin alas vesirajan lähelle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin lonkalta heittäisin että 2x15-20 mm; voi toki olla noin uudessa laivassa kolmikerroslasiakin.

Himassa on pari matkustaja-autolautat ikkunalasia, jotka ovat samaa kokoluokkaa. Pitää niistä mittailla kun sinne päin eksyn. Eivät kuitenkaan muistaakseni olleet mitään tajuttoman paksuja.
 
Tetra kirjoitti:
Hyvää pohdintaa, @TT ! Sejong Suuri oli tosin korealainen kuningas.

en.wikipedia.org

Sejong the Great-class destroyer - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos vain! Koreallakin on aihetta henkselien paukutteluun, olen nähnyt vertailuja missä legendaarinen amiraali Yi pärjää jopa brittien Nelsonille sekä kekseliäisyydessä että toteutuksen pätevyydessä. Enemmänkin rannikkolaivaston touhuja mutta sehän sopii kotimaiseen viitekehykseen. Keksikö mies ensimmäisenä panssarilaivat?

Kerrankin WP:n kama on ihan asiallista: https://en.wikipedia.org/wiki/Yi_Sun-sin

Täytyy sanoa että nuo Sejongit on aika hyvännäköisiä kippoja. Antennien risukasaa ehkä joku siivoisi häiveisemmäksi mutta omaa (maakrapun) sotalaivasilmää se ei haittaa; kuitenkin eri luokkaa kuin neukkulan laivojen tyypillinen viidakko kaiken maailman härpäkettä joka tarkoitukseen.
 
TT kirjoitti:
Kiitos vain! Koreallakin on aihetta henkselien paukutteluun, olen nähnyt vertailuja missä legendaarinen amiraali Yi pärjää jopa brittien Nelsonille sekä kekseliäisyydessä että toteutuksen pätevyydessä. Enemmänkin rannikkolaivaston touhuja mutta sehän sopii kotimaiseen viitekehykseen. Keksikö mies ensimmäisenä panssarilaivat?

Kerrankin WP:n kama on ihan asiallista: https://en.wikipedia.org/wiki/Yi_Sun-sin

Täytyy sanoa että nuo Sejongit on aika hyvännäköisiä kippoja. Antennien risukasaa ehkä joku siivoisi häiveisemmäksi mutta omaa (maakrapun) sotalaivasilmää se ei haittaa; kuitenkin eri luokkaa kuin neukkulan laivojen tyypillinen viidakko kaiken maailman härpäkettä joka tarkoitukseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yi näytti elävän sata vuotta Sejongia myöhemmin, eli historiallisesti about saman ajan kaverit.

Aseistuksen puolesta nuo Sejongit ovat aika tulivoimaisia laivoja. Ei ole mistään hampaattomista partioveneistä kyse.
 
inscout kirjoitti:
Olisi hauska tietää kuinka paksut lasit tuossa risteilyaluksessa on. Itselleni tuli yllätyksenä että noin isot ikkunat on tehty noin alas vesirajan lähelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ne nyt nii hirveän matalalla ole, vertaa kuvassa näkyviin ihmisiin. Eiköhän siinä ole lähemmäs 10 metriä merenpintaan ikkunoista. Tässä filmissä vain on valtavat aallot.
Tässä siis sama alus kuin videossa.

maxresdefault.jpg
 
Herman30 kirjoitti:
Ei ne nyt nii hirveän matalalla ole, vertaa kuvassa näkyviin ihmisiin. Eiköhän siinä ole lähemmäs 10 metriä merenpintaan ikkunoista. Tässä filmissä vain on valtavat aallot.
Tässä siis sama alus kuin videossa.

maxresdefault.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossakin aika matalalla tuo alin ikkunarivi. (Merivoimien edustajat lyö kuin tykistössä putkea piipuksi väittäjää kuin vierasta sikaa koska sehän on venttiili eikä ikkuna.) Yleensä se on siinä neljännen kannen korkeudella, tuossa vain toisen. Ja noita on niin paljon että se on varmasti ollut yleisölle tarjolla, eli Economy-luokan hyttejä. On ollut reipas risteily, runsaasti meren elämää tarjolla.
 
Onko tämä ollut jo täällä?
DARPA on kehittelemässä MAD-FIRES ohjautuvaa ammusta 57mm Mk3 tykille. Noilla on tarkoitus torjua monen ohjuksen samanaikainen ryöppy. Ilmeisesti nojaa hit-to-kill tekniikkaan.
Voisi tuoda lisää torjuntakykyä Pohjanmaille.
 
Kotimaa
Gabriel-ohjuksen salaisuuden verho raottuu: Merivoimat julkaisi erittäin harvinaisen kuvan
Huippumodernista pintatorjuntaohjuksesta tulee Merivoimien tärkein ohjusase.
31183b999a4c4c368edf1d9264e46882.jpg

Merivoimat julkaisi havainnekuvan tulevasta pintatorjuntaohjuksestaan. (KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 13.12. 14:45
www.hs.fi

Gabriel-ohjuksen salaisuuden verho raottuu: Merivoimat julkaisi erittäin harvinaisen kuvan

Huippumodernista pintatorjuntaohjuksesta tulee Merivoimien tärkein ohjusase.
www.hs.fi www.hs.fi


military.wikia.org

Gabriel (missile)

Gabriel missiles, created by Israel Aerospace Industries, are a range of anti-ship missiles that use the technique of sea skimming, created in response to an attack on an Israeli warship in 1967. The Mark IV version is in service with the Israeli Navy while other versions are in service with...
military.wikia.org military.wikia.org


 
Viimeksi muokattu:
Ok, eli eri puikko kuin missä Bibi poseeraa.

Olisikohan tuo se jossain spekuloitu supersooninen ohjustyyppi? Paino viittaisi suureen pa-määrään, kuten P-800 Oniksissa. Oniks on tietysti vielä suurempi ja sillä on varmaan pidempi kantama.

Vuodetut etäisyyskaaviot ja ohjuksen ulkonäkö voisi viitata n. 150-200 km kantamaan ja nopeaan ohjustyyppiin.
 
Onhan se PV:n kuva hyvin lähellä samaa kuin tuossa Bibin kuvassa. Erityisesti koko ja ilmanotto täsmää. Perä ja siivekkeet ei. Tosin tuossa on ne ripustimet, jotka viittaa ilmalaukaistavaan.

Oniks/Yakhont ja Brahmos vielä aika eri kokoluokkaa. 3 tonnia ja liki 9 metriä. Joten tuskin ovat samanlaisia kiitäjiä vaikka teknologia olisi parempaa. Ehkä tuo Bibin jööti on vain tämä meidän puikko ei-havainnekuvana tai sitten se voisi olla toinen alisooninen.

"Maksiminopeus on korkealla 2,6 mach ja matalalla 2,0 mach, jolloin myös kantomatka putoaa 120 kilometriin. Ohjuksen nopeus sen osuessa kohteeseensa on 750 m/s". Paino 3 tonnia. Eli polttoaine ei voine riittää 1,1-5 tonnin puikossa samaan vauhtiin kunnon kantamaan. Ellei kärki olisi huomattavasti pienempi kuin Oniks 300kg ja export 200kg. https://en.wikipedia.org/wiki/P-800_Oniks

Brahmos:
"It has a diameter of 70 cm and a wingspan of 1.7 m. It can gain a speed of Mach 2.8, and has a maximum range of 290 km. The ship-launched and land-based missiles can carry a 200 kg warhead, whereas the aircraft-launched variant (BrahMos A) can carry a 300 kg warhead." Paino 3 tonnia, ilmalaukaistava 2,5 tonnia. https://en.wikipedia.org/wiki/BrahMos

Sanoisin, ettei PV:n tai Bibin kuvan puikossa mikään viittaa ääntä nopeampaan jatkuvaan kiitoon. Huhu viitannee johonkin muuhun tai on lööperiä.

Yakhont.jpg
brahmos-reu-L.jpg

Sen sijaan jos lennon loppuvaiheessa pitäisi vain kiitää niin sellaiseen riittää hyvinkin PV:n kuvaa muistuttava Klub (Kalibr).

3M-54E_missile_MAKS2009.jpg
800px-91RTE2_maquette_maks2009.jpg

Kaikissa alisoonisissa versioissa näyttää olevan ei-terävä nokka. Kuten iippojen puikoissa.

en.wikipedia.org

Kalibr (missile family) - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
 
Viimeksi muokattu:
Onko porukoilla ajatusta tai mielipidettä että miten merivoimien iskeviä aluksia käytetään 2030-luvulla?
Eli tarkoitan Hamina-luokan ohjusveneitä ja Pohjanmaa-luokan fregatti-korvetti-taistelualushässäköitä ;).

Miten alustyyppejä käytettäisiin oikeasti ja missä taisteluryhmityksessä?

Otetaan esimerkiksi tehtävät:

1. Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen sotilaallisessa kriisissä.
2. Merenkulun turvaaminen laivareiteillä
3. hyökkäyksen/vastahyökkäyksen tukeminen saaristossa

Alustava oma perusajatus:

1.Alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa, miinoittamisen jälkeen kokoaisin Pohjanmaan ympärille 1-2 ohjusvenettä ja pari nopeaa taistelu/tukivenettä.

2.Lisäisin tähän taisteluryhmään raivaajan myös merenkulun suojaamisessa. Lisäksi mukaan vielä jokin nopea pelastusalus Rajavartiolaitokselta onnettomuuden tai alustappioiden vuoksi.

3.Rannikkojoukkojen tukemisessa lähitukea antaisi yksi tai molemmat Haminat ja Pohjanmaa suojaisi etäämmältä osastoa vihollisen pinta-aluksilta ja ilma-aluksilta.
Jos vaarana olisi vihollisen sukellusveneet tai pinta-alukset lähistöllä, ottaisin mukaan tekemään screeniä vielä yhden ohjusveneen Pohjanmaan eteen/sivulle.
 
tBxxt0N.jpg


HMS Prince of Wales kuvattuna Arleigh Burke -luokan hävittäjältä.

Ketjun otsikkoa mukaillen on mielenkiintoista pohtia näitä brittien tuoreita tukialuksia. Laskivat että on varaa yhteen ydinkäyttöiseen CATOBAR:iin, tai vaihtoehtoisesti kahteen perinteisellä voimanlähteellä kulkevaan hyppyrialukseen(STOVL). Ottaen huomioon ydinkäyttöisten alusten erittäin pitkät huoltoajat kun reaktorit tankataan, sekä F-35B:n verrattain hyvä suorituskyky (vrt. Harrierin valtavat puutteet), päätös vaikuttaa varsin hyvältä. Ranskalaisten Charles de Gaulle vietti juuri 18 kuukautta telakalla. Etuna toki ydinvoima sekä katapulttien tuoma mahdollisuus laukaista E2 Hawkeye -tutkakoneita, mutta toimiiko tämä malli oikeasti kun laivasto on näin pieni?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top