Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
"Vodka" on sanan "voda" deminutiivi, vähennysmuoto/hellittelymuoto, "pieni vesi".

"The name vodka is a diminutive form of the Slavic word voda (water), interpreted as little water: root вод- (vod-) [water] + -к- (-k-) (diminutive suffix, among other functions) + -a (ending of feminine gender)."
en.wikipedia.org

Vodka - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org

"Deminutiivi (myös diminutiivi) eli pienennysmuoto tarkoittaa vähennysmuotoa tai johdosta, hellittelymuotoa. Ilmaisu on peräisin latinan sanasta deminuere, jota käytetään merkityksessä "pienentää".

Deminutiiveja käytetään paitsi appellatiiveista (yleisnimistä) usein myös propreista (erisnimistä), kuten etunimistä. Deminutiivit ovat yleisiä ainakin useimmissa romaanisissa, germaanisissa ja slaavilaisissa kielissä, erityisesti venäjässä[1].

Eri kielissä deminutiiveilla on erilaiset päätteet. Suomessa deminutiiveja käytetään melko harvoin ja nykykielessä yhä harvemmin. Lastenkulttuurissa deminutiivit esiintyvät melko usein. Esimerkiksi tähti-sanan deminutiivi esiintyy lastenlaulussa Tuiki, tuiki tähtönen. Pääsääntöisesti deminutiivin pääte on suomen kielessä -nen."

Deminutiivi – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ja oikeakielisyyden pilkunnussimispalkintoja jaossa :D
 
Royal Navyn HMS Duncan- Type 45 hävittäjä käy Mustallamerellä hätyyttelemässä ryssiä. Krimiltä nousee 17 lentokonetta voimannäyttönä. Tuossa suhteessa DDG 51:ä Itämerellä häirinneet pari Fenceriä olivat pikkujuttu, vaikka uutisoitiin isona provona. Hyvä dokkarisarja, kannattaa katsoa.

Eka osa:
Toinen osa:
 
TT kirjoitti:
Sivuraiteella vielä kymysys, onko sanoilla "vesi" ja "vodka" jotain etymologista kytkyä? Aina ihmetellyt.

Sitten ehkä takaisin Pasilaan ja suolaisemmille vesille taas.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vesi esiintyy jo unkarissa 'viz', ja kantauralissa 'wete'. Eli se siis on hyvin vanha sana suomalais-ugrilaisissa/uralilaisissa kielissä.

Indoeurooppalaisessa kantakielessä on sana 'wed' -> 'wodr', josta sitten kehittyi kantagermaanin 'wator' ja baltoslaavin 'wando', joista sitten eteenpäin kehittyivät nykymuodot.
Voi olla, että se on harvoja sanoja, jotka ovat etymologialtaan niin vanhoja, että kanta olisi yhteinen indoeurooppalaisissa ja uralilaisissa kielissä; hyväksytympi teoria on kuitenkin se, että sana on lainattu toisesta toiseen; sitä, kummassa se on alkuperäinen, ei tarkkaan tiedetä.
 
J0h1F kirjoitti:
Vesi esiintyy jo unkarissa 'viz', ja kantauralissa 'wete'. Eli se siis on hyvin vanha sana suomalais-ugrilaisissa/uralilaisissa kielissä.

Indoeurooppalaisessa kantakielessä on sana 'wed' -> 'wodr', josta sitten kehittyi kantagermaanin 'wator' ja baltoslaavin 'wando', joista sitten eteenpäin kehittyivät nykymuodot.
Voi olla, että se on harvoja sanoja, jotka ovat etymologialtaan niin vanhoja, että kanta olisi yhteinen indoeurooppalaisissa ja uralilaisissa kielissä; hyväksytympi teoria on kuitenkin se, että sana on lainattu toisesta toiseen; sitä, kummassa se on alkuperäinen, ei tarkkaan tiedetä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joku naispuolinen kielemme tutkija totesi joskus radiossa, että sanat vesi ja kusi ovat esiintyneet kielessämme jo ainakin 15 000 vuotta, mutta näistä vesi on indoeurooppalainen laina ja kusi todennäköisesti oma. :-)
 
Lentotukialuksien "saaren" eli tornin suojauksessa ollaan menty aika heppoiseen suuntaan. Onko nykyään filosofiana se ettei kannata suojata tornin laitteistoa & miehiä? Vai eikö lasketa kannattavan nykyisten merimaaliohjuksien aikakautena?

111111111.png


111111111111111.jpg
 
Mutta eikö nykyajan panssarilasit vastaa teräksen lujuutta? En kyllä usko että tuossa lasikopissa on pelkkää tavallista ikkunalasia.
 
Kiusankpl kirjoitti:
Lentotukialuksien "saaren" eli tornin suojauksessa ollaan menty aika heppoiseen suuntaan. Onko nykyään filosofiana se ettei kannata suojata tornin laitteistoa & miehiä? Vai eikö lasketa kannattavan nykyisten merimaaliohjuksien aikakautena?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä on riittävä ja mikä menee yli? Tornista pitää päästä näkemään ulos, ja mitä laajempi näkymä niin sen parempi. Tuo Elisabethin torni näyttää sisältävän ballistista lasia. Joten sen puoleen suojaus on kunnossa, mutta lentopommia vastaan on vaikeampi suojautua. Siksi CIWS ja ilmatorjunta ohjustimet on olemassa. Jos risteilyohjus pääsee läpi ja osuu torniin, niin sille on vaikea tehdä mitään.
 
ctg kirjoitti:
Mikä on riittävä ja mikä menee yli? Jos risteilyohjus pääsee läpi ja osuu torniin, niin sille on vaikea tehdä mitään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämän suuntaista kävi minunkin ajatuksissa. Jos ohjus osuu mihin kohtaan tahansa niin se taitaa olla finito, vaikkei uppoa niin sota loppuu siihen sille alukselle.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
GM:n First Limossa muka jopa 127mm (5 tuuman) ballistinen lasi. Aika tiukka ero jos QE:ssa 1,5 tuumaa.

Obama Rolls In An Armored Cadillac Stagecoach

General Motors has once again built the First Limo, which isn’t so much a car as an armored personnel carrier wrapped in Cadillac bodywork. It is code-named "Stagecoach" but given its weight, wheelbase and bunker-like level of protection, Caddy One has been nicknamed "the Beast." The limo that...
www.wired.com www.wired.com
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top