Merivoimien kehitysnäkymät

@BlackFox @Jukkis aikaisemmin Haminassa oli samassa paikassa samannäköiset ESM sensorin antennit ja niiden päällä kuvuissa ilmeisesti tutkahäirintälaitteet, nämä on silloin hankinnan yhteydessä ilmoitettu ihan malleineen. MLUn yhteydessä ESM ilmeisesti uusittu ja olisiko häirintä ympätty samaan antennin.

ESM (Electronic support measure) tuottaa siis passiivisesti tutkataajuusalueen tilannekuvaa, eli havaitsee laivojen/lentokoneiden tutkia sekä antaa varoituksen lähestyvistä meritorjuntaohjuksista

En ole koskaan kuullut Hamina lka:ssa olleen jammereita. Alkuperäisessä elso-konfiguraatiossa oli kylläkin mm DR3000 ESM.
 
Miehittämätön pinta-alus keskimaan valtakunnasta. Rooleiksi mainittu ASW, ilmatorjunta ja pintataistelu. 30 mm konetykki, lyhyen kantaman IT-ohjuksia, kaksi MTO-laukaisinta ja torpedoputkia. 15 metriä, 20 tonnia, 42 solmua ja 400 nm range.


17a275c6-3912-11ea-9933-e21be988cd59_image_hires_205420.jpg
 
Saksan Bundesmarinen fregatti Baden-Württemberg saapuu Helsinkiin laivastovierailulle 10.-13.1.

Fregatti on aivan tuliterä: Saksan merivoimat on ottaneet sen käyttöön viime kesäkuussa.
Baden-Württemberg (runkonumero F222) on nimeään kantavan fregattiluokan (koodinimi F125-luokka) ensimmäinen alus neljästä. Uuden luokan kolmea muuta alusta varustellaan telakalla, ja niitä odotetaan käyttöön 2020-2021.
Alus on 149,5 metriä pitkä ja sen uppouma on 7200 tonnia. Aluksen pääaseistuksena on pintatorjunta- ja ilmatorjuntaohjukset sekä 127 mm tykki, kaksi 27 mm kauko-ohjattua automaattitykkiä, viisi kauko-ohjattua 12,7 mm konekivääriä sekä kaksi manuaalista 12,7 konekivääriä. Aluksella on myös kaksi NH-90 helikopteria. Miehistöä aluksella on 110-190 henkeä.
Yleisöllä on mahdollisuus tutustua alukseen 12.1. klo 10-14., Saksan suurlähetystö Helsingissä kertoo.

Katso liite: 36218

Kappas saksalaisilla on tarvetta lähitorjuntaan oikein kahden RAMin voimin, toisin kuin eräillä mailla.
 
Miehittämätön pinta-alus keskimaan valtakunnasta. Rooleiksi mainittu ASW, ilmatorjunta ja pintataistelu. 30 mm konetykki, lyhyen kantaman IT-ohjuksia, kaksi MTO-laukaisinta ja torpedoputkia. 15 metriä, 20 tonnia, 42 solmua ja 400 nm range.


17a275c6-3912-11ea-9933-e21be988cd59_image_hires_205420.jpg

SCMP:n nykytila lähinnä säälittää. "mini aegis" :love:

Kyseisen busterin 20t kantavuus ei varmaan sotimiseen riitä, mutta kiinalaisten riuttaprojekteja häiritseviä tunkeilijoita motittamaan moinen purkki sopii hyvinkin.
 
Kappas saksalaisilla on tarvetta lähitorjuntaan oikein kahden RAMin voimin, toisin kuin eräillä mailla.
Olen huomannut, että kymissä päin ei mikään, mitä Merivoimat (tai tarkasti ottaen Logistiikkalaitos) tekee, kelpaa. Ihan niin kuin siellä tiedettäisiin paremmin.

Fakta on se, että Pohjanmaa-luokan ilmatorjuntaratkaisu on tehokkaampi ja monipuolisempi kuin F-125:n. F-125:sen ainoa it-ase on RAM. (Harmittavasti 127 ei ole oikein optimoitu ilmatorjuntaan ainakaan vielä, voi olla, että se saa kyvyn joskus, mutta nyt se on lähinnä maa-ammuntaan optimoitu). Maksimissaan 42 erittäin lyhyen kantaman ohjusta. Ei tulenjohtotutkaa, 3D -tutkan suorituskyky pieniä maaleja vastaan arvoitus. Käytännössä RAM:n tehokas ampumaetäisyys n. 5 km. RAM:ssa on hyvät puolensa, mutta aluksen ainoana it-järjestelmänä se on sangen avuton ratkaisu.

Pohjanmaa-lk: enimmillään 32 (64) ESSM -ohjusta. Asejärjestelmän kantama huomattavasti RAM:ia suurempi, kuitenkin myös erittäin kyvykäs lähialueelle. Ohjuksella ja järjestelmällä todistetusti taistelutilanteessa pudotuksia. Laite on käytössä laajasti ja integroitu moniin järjestelmiin, myös 9LV:hen. Kaksi tulenjohtotutkaa. Bofors 57 mm tykki. Tykin tarkkuus tunnustetusti yksi parhaista maailmassa yhdistettynä Ceros-direktoriin. Ohjelmoitavat ammukset. Erittäin, erittäin vakuuttava paketti. Kasvunvaraa suuremman ampumaetäisyyden omaaville ohjuksille. Ei olisi paremmin enää voinut mennä budjetin huomioon ottaen.

Kuulen jo: se F-125 ei ole yksin missään. Niin, ei ole Pohjanmaakaan yksin koskaan missään.

Olisiko millään mahdollista myöntää, että asiantuntijat ovat onnistuneet työssään kerrankin?
 
Noh, katotaan nyt pitääkö budjetista ruveta leikkaamaan.

Ei korveteista enää leikata. Maavoimien hankkeet ne ovat vaarassa jos Meri- ja Ilmavoimat eivät saa lisärahoitustaan. Kaikki mitä @Analysti listasi on sitä paitsi jo olemassa tai tilattuna. Sitä jo todettua ESSM-täydennystä lukuunottamatta tietysti.
 
Olisiko millään mahdollista myöntää, että asiantuntijat ovat onnistuneet työssään kerrankin?

Olisiko aika myöntää että suomella on ainoa moderni fregatti jossa ei ole lähitorjuntaa?

Olisiko aika myöntää että kaikkien muiden Nato-maiden asiantuntijat ovat säälittävästi epäonnistuneet työssään ja suomalaiset vaan osaavat tämän laivaston hankintahomman niin paljon paremmin?

Kummastelempa vaan, mutta "fleet in being" ei ole mikään puolustusmuoto johon vajaata 2 miljardia kannattaa upottaa.
 
Tuossa on hyvä video 40mm 3P ammuksesta ja sen kyvyistä. Sopii myös CIWS aseeksi, tosin paremminkin voisi olla.


Ja tässä 57mm mk3 3P


ESSM ohjuksella on myös rooli lähipuolustuksessa.

"ESSM (RIM 162) offers naval combatants reliable self-defence and high fire-power. The missile can be launched from surface ships to destroy threats that include high speed, highly manoeuvring anti-ship cruise missiles, low-velocity air threats (LVATs), high-diving threats and surface-based targets."
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko aika myöntää että suomella on ainoa moderni fregatti jossa ei ole lähitorjuntaa?

Olisiko aika myöntää että kaikkien muiden Nato-maiden asiantuntijat ovat säälittävästi epäonnistuneet työssään ja suomalaiset vaan osaavat tämän laivaston hankintahomman niin paljon paremmin?

Kummastelempa vaan, mutta "fleet in being" ei ole mikään puolustusmuoto johon vajaata 2 miljardia kannattaa upottaa.
Sinua tosiaan näyttää harmittavan, että juuri Merivoimille tulee ehdottomasti todella onnistunut projekti, alus joka on hyvin suunniteltu, tasapainoinen kokonaisuus ja vieläpä kohtuulliseen hintaan.

Mennään nyt nuo kohdat läpi jokainen kerrallaan:
Aluksessa on lähitorjunta. Se koostuu ESSM:stä ja 57 mm tykistä. Se, että siinä ei ole jotain kevyen kaliiberin varsinaista CIWS-asetta johtuu monesta seikasta, joista yksi on varmaankin hinta. Ja muitakin asioita siihen liittyy. Mutta sen puute ei tarkoita, etteikö lähitorjuntaa olisi. Mutta selvästi painopiste on koittaa viedä TEHOKAS torjunta kokonaan uudelle etäisyysluvuille, eli ampua ne maalit jo niin kaukaa, ettei koko lähitorjuntaa tarvita. Sitten lähitorjuntana ESSM ja tykin lisäksi on vielä harhamaalit ja Suomen oloissa kokonaan uusi juttu, häirintä. Ulkopuolelta nopealla analyysilla totean, ettei Suomi ole koskaan rakentanut näin hyvän torjuntakyvyn omaavaa alusta. Saa nähdä, mitä tapahtuu 2030-luvulla, voidaanko pistää paremmaksi?

Nato:lla ei ole mitään tälläisiä asiantuntijoita. Naton toimintaan ei kuulu sota-alusten rakentaminen. Ne asiantuntijat ovat kuuluvat kunkin Nato-maan omiin organisaatioihin ja standardien (STANAG) puitteissa he tekevät kullekin maalle oman suunnittelun aluksistaan. Sanotaanko näin, että on aika epäoikeudenmukaista ryhtyä vertailemaan näiden maiden ja Suomen resursseja, kun kyseessä on mittaluokan erot. Esim USA;ssa pelkkään alan (merisodankäynti) perustutkimukseen menee enemmän rahaa kuin koko Suomen puolustusbudjetti! Ja sinä pistät nämä rinnakkain. Hoh hoijaa... Siihenkin nähden on suomalaiset asiantuntijat onnistuneet kertakaikkiaan järisyttävällä ja myös kansainvälistä huomiota herättävällä tavalla. Hiukan sama kuin aikanaan tykkiveneiden kanssa. Silloin viennin esti ainoastaan vasemmisto ja NL:n pelko.

Ainoa moderni fregatti (tässä lähivesillä, maailmalla kyllä niitä on paljonkin), jolla on mielestäni hiukan vajaa lähipuolustus on Norjan Nansen-lk, koska sen 76-mm tykki soveltuu lähitorjuntaan siinä versiossa huonosti (kyseinen tykki ei ole modernia myös ilmatorjuntaan optimoitua mallia). Mutta Norjakin rikkaana öljyvaltiona joutuu tyytymään kahteen järjestelmään lähitorjunnassa ja ne ovat ESSM ja ELSO.

Merivoimat on myös selvästi kuvannut sen, että Pohjanmaa-luokkaa ei rakenneta miksikään "fleet in being" laivastoksi, vaan yhdessä muiden alusten ja muiden puolustushaarojen suorituskykyjen (=HX) kanssa muodostavat aktiivisesti toimivan/t taisteluosaston/ -osastot, jotka suorittavat ylemmän johdon kulloinkin niille käskemät merisodan tehtävät. Näitä voi olla esim AKT-toiminta, hyökkäyksen torjunta tai meriliikenteen suojaus. Kannattaa lukea PLM julkaisu asiasta. Voitte varmaan itse muodostaa mielessänne kuvan taisteluosastosta, jossa on esim kaksi Pohjanmaata, kaksi Haminaa, kaksi miinalauttaa, 6 Jehua, tukialukset ja esim kaksi parvea HX:ää, minkä merkkinen se kone sitten onkaan. Ja sitten vielä toinen samanlainen. Suomella EI OLE koskaan ollut suhteessa oletettuun vastapuoleen nähden moista laivastovoimaa käytössään. On päivänselvää, että on muodostumassa merkittävä ennalta ehkäisevä ja uskottava pelote. Silloin Suomi on onnistunut. Vielä kun liityttäisiin yhteen puolustusliittoon...

Sitten näihin muihin spekulaatioihin, ettei projekti kuitenkaan onnistu, leikataan siitä ja tuosta, niin voin sanoa, että suomalainen hankintamalli ei toimi niin. Tästäkin löytyy tietoa ihan kirjastosta. Maailmalla on yleinen tapa, että jopa jo rakenteilla olevan aluksen rahoitus saattaa katketa ja alus maata monta vuotta telakalla ilman, että sille tehdään mitään. Suomi ei toimi näin, Suomen hankintamalli on semmoinen, että rahoitus hyväksytään alusta loppuun ja projektin eteneminen hankintavaiheeseen edellyttää sitä, että se on uskottavasti suunniteltu ja valmisteltu. Kun nämä "portit" on menty läpi, projekti kyllä hoidetaan. Jopa silloinkin kun siihen ilmaantuu esim. etelä-eurooppalaisista toimittajista johtuvaa viivettä. Mutta meillä homma viedään läpi, kun se on kerran aloitettu. Ihan yhtä hyvin voidaan sanoa, ettei niitä uusia rynnäkkökivääreitä kannata ostaa koska Venäjän super-hyper-laser osuu niihin kaikkiin ja ei niihin kuitenkaan osteta patruunoita. Ei, PV kyllä osaa hommansa. Huomattavasti paremmin kuin mitä useat amatöörit kuvittelee.
 
Olisiko aika myöntää että suomella on ainoa moderni fregatti jossa ei ole lähitorjuntaa?

Olisiko aika myöntää että kaikkien muiden Nato-maiden asiantuntijat ovat säälittävästi epäonnistuneet työssään ja suomalaiset vaan osaavat tämän laivaston hankintahomman niin paljon paremmin?

Kummastelempa vaan, mutta "fleet in being" ei ole mikään puolustusmuoto johon vajaata 2 miljardia kannattaa upottaa.

Merellinen läsnäolo nyt vain on yksi merivoimien doktriinin useista toimintatavoista, jolla toteutetaan tiettyjä merivoimien tehtäviä. Ei Pohjanmaa-luokkaa olla hankkimassa ainoastaan sitä varten!
 
Back
Top