Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Huhta
Greatest Leader
Enpä usko. Sakuilla ei ole kokemusta noin isoista veneistä, tuohan on noin kolme kertaa Type 212:n kokoinen paatti,
Commander
Kenraali
En ole koskaan kuullut Hamina lka:ssa olleen jammereita. Alkuperäisessä elso-konfiguraatiossa oli kylläkin mm DR3000 ESM.
Miehittämätön pinta-alus keskimaan valtakunnasta. Rooleiksi mainittu ASW, ilmatorjunta ja pintataistelu. 30 mm konetykki, lyhyen kantaman IT-ohjuksia, kaksi MTO-laukaisinta ja torpedoputkia. 15 metriä, 20 tonnia, 42 solmua ja 400 nm range.
www.scmp.com
China’s new killer robot ship goes through its first sea trial
Unmanned surface vessel is said to be world’s first with multiple roles – anti-submarine, air defence and surface combat – and powerful weaponry.
www.scmp.com
Kappas saksalaisilla on tarvetta lähitorjuntaan oikein kahden RAMin voimin, toisin kuin eräillä mailla.
Miehittämätön pinta-alus keskimaan valtakunnasta. Rooleiksi mainittu ASW, ilmatorjunta ja pintataistelu. 30 mm konetykki, lyhyen kantaman IT-ohjuksia, kaksi MTO-laukaisinta ja torpedoputkia. 15 metriä, 20 tonnia, 42 solmua ja 400 nm range.
China’s new killer robot ship goes through its first sea trial
Unmanned surface vessel is said to be world’s first with multiple roles – anti-submarine, air defence and surface combat – and powerful weaponry.
SCMP:n nykytila lähinnä säälittää. "mini aegis"
Kyseisen busterin 20t kantavuus ei varmaan sotimiseen riitä, mutta kiinalaisten riuttaprojekteja häiritseviä tunkeilijoita motittamaan moinen purkki sopii hyvinkin.
Mitkä nämä eräät maat ovat
Rantojen mies
Kenraali
Ranskalaisiin voi aina luottaa. Aina vaikeita ja vittumaisia.
Viimeksi muokattu:
Solidsnake
Respected Leader
Ihan joka paikassa ei ranskassakaan ole ruokakulttuuria, nimim.pihvi kuin kengänpohjallinen
Ne piirtää joilla on liitua...
Olen huomannut, että kymissä päin ei mikään, mitä Merivoimat (tai tarkasti ottaen Logistiikkalaitos) tekee, kelpaa. Ihan niin kuin siellä tiedettäisiin paremmin.
Fakta on se, että Pohjanmaa-luokan ilmatorjuntaratkaisu on tehokkaampi ja monipuolisempi kuin F-125:n. F-125:sen ainoa it-ase on RAM. (Harmittavasti 127 ei ole oikein optimoitu ilmatorjuntaan ainakaan vielä, voi olla, että se saa kyvyn joskus, mutta nyt se on lähinnä maa-ammuntaan optimoitu). Maksimissaan 42 erittäin lyhyen kantaman ohjusta. Ei tulenjohtotutkaa, 3D -tutkan suorituskyky pieniä maaleja vastaan arvoitus. Käytännössä RAM:n tehokas ampumaetäisyys n. 5 km. RAM:ssa on hyvät puolensa, mutta aluksen ainoana it-järjestelmänä se on sangen avuton ratkaisu.
Pohjanmaa-lk: enimmillään 32 (64) ESSM -ohjusta. Asejärjestelmän kantama huomattavasti RAM:ia suurempi, kuitenkin myös erittäin kyvykäs lähialueelle. Ohjuksella ja järjestelmällä todistetusti taistelutilanteessa pudotuksia. Laite on käytössä laajasti ja integroitu moniin järjestelmiin, myös 9LV:hen. Kaksi tulenjohtotutkaa. Bofors 57 mm tykki. Tykin tarkkuus tunnustetusti yksi parhaista maailmassa yhdistettynä Ceros-direktoriin. Ohjelmoitavat ammukset. Erittäin, erittäin vakuuttava paketti. Kasvunvaraa suuremman ampumaetäisyyden omaaville ohjuksille. Ei olisi paremmin enää voinut mennä budjetin huomioon ottaen.
Kuulen jo: se F-125 ei ole yksin missään. Niin, ei ole Pohjanmaakaan yksin koskaan missään.
Olisiko millään mahdollista myöntää, että asiantuntijat ovat onnistuneet työssään kerrankin?
Eihän listatuista puutu kuin se että ostetaan lisää ESSM-ohjuksia. Se on tietysti aika olennainen puute jos jää toteutumatta.
Ei korveteista enää leikata. Maavoimien hankkeet ne ovat vaarassa jos Meri- ja Ilmavoimat eivät saa lisärahoitustaan. Kaikki mitä @Analysti listasi on sitä paitsi jo olemassa tai tilattuna. Sitä jo todettua ESSM-täydennystä lukuunottamatta tietysti.
Olisiko aika myöntää että suomella on ainoa moderni fregatti jossa ei ole lähitorjuntaa?
Olisiko aika myöntää että kaikkien muiden Nato-maiden asiantuntijat ovat säälittävästi epäonnistuneet työssään ja suomalaiset vaan osaavat tämän laivaston hankintahomman niin paljon paremmin?
Kummastelempa vaan, mutta "fleet in being" ei ole mikään puolustusmuoto johon vajaata 2 miljardia kannattaa upottaa.
Tuossa on hyvä video 40mm 3P ammuksesta ja sen kyvyistä. Sopii myös CIWS aseeksi, tosin paremminkin voisi olla.
Ja tässä 57mm mk3 3P
ESSM ohjuksella on myös rooli lähipuolustuksessa.
"ESSM (RIM 162) offers naval combatants reliable self-defence and high fire-power. The missile can be launched from surface ships to destroy threats that include high speed, highly manoeuvring anti-ship cruise missiles, low-velocity air threats (LVATs), high-diving threats and surface-based targets."
Ja tässä 57mm mk3 3P
ESSM ohjuksella on myös rooli lähipuolustuksessa.
"ESSM (RIM 162) offers naval combatants reliable self-defence and high fire-power. The missile can be launched from surface ships to destroy threats that include high speed, highly manoeuvring anti-ship cruise missiles, low-velocity air threats (LVATs), high-diving threats and surface-based targets."
Viimeksi muokattu:
Sinua tosiaan näyttää harmittavan, että juuri Merivoimille tulee ehdottomasti todella onnistunut projekti, alus joka on hyvin suunniteltu, tasapainoinen kokonaisuus ja vieläpä kohtuulliseen hintaan.
Mennään nyt nuo kohdat läpi jokainen kerrallaan:
Aluksessa on lähitorjunta. Se koostuu ESSM:stä ja 57 mm tykistä. Se, että siinä ei ole jotain kevyen kaliiberin varsinaista CIWS-asetta johtuu monesta seikasta, joista yksi on varmaankin hinta. Ja muitakin asioita siihen liittyy. Mutta sen puute ei tarkoita, etteikö lähitorjuntaa olisi. Mutta selvästi painopiste on koittaa viedä TEHOKAS torjunta kokonaan uudelle etäisyysluvuille, eli ampua ne maalit jo niin kaukaa, ettei koko lähitorjuntaa tarvita. Sitten lähitorjuntana ESSM ja tykin lisäksi on vielä harhamaalit ja Suomen oloissa kokonaan uusi juttu, häirintä. Ulkopuolelta nopealla analyysilla totean, ettei Suomi ole koskaan rakentanut näin hyvän torjuntakyvyn omaavaa alusta. Saa nähdä, mitä tapahtuu 2030-luvulla, voidaanko pistää paremmaksi?
Nato:lla ei ole mitään tälläisiä asiantuntijoita. Naton toimintaan ei kuulu sota-alusten rakentaminen. Ne asiantuntijat ovat kuuluvat kunkin Nato-maan omiin organisaatioihin ja standardien (STANAG) puitteissa he tekevät kullekin maalle oman suunnittelun aluksistaan. Sanotaanko näin, että on aika epäoikeudenmukaista ryhtyä vertailemaan näiden maiden ja Suomen resursseja, kun kyseessä on mittaluokan erot. Esim USA;ssa pelkkään alan (merisodankäynti) perustutkimukseen menee enemmän rahaa kuin koko Suomen puolustusbudjetti! Ja sinä pistät nämä rinnakkain. Hoh hoijaa... Siihenkin nähden on suomalaiset asiantuntijat onnistuneet kertakaikkiaan järisyttävällä ja myös kansainvälistä huomiota herättävällä tavalla. Hiukan sama kuin aikanaan tykkiveneiden kanssa. Silloin viennin esti ainoastaan vasemmisto ja NL:n pelko.
Ainoa moderni fregatti (tässä lähivesillä, maailmalla kyllä niitä on paljonkin), jolla on mielestäni hiukan vajaa lähipuolustus on Norjan Nansen-lk, koska sen 76-mm tykki soveltuu lähitorjuntaan siinä versiossa huonosti (kyseinen tykki ei ole modernia myös ilmatorjuntaan optimoitua mallia). Mutta Norjakin rikkaana öljyvaltiona joutuu tyytymään kahteen järjestelmään lähitorjunnassa ja ne ovat ESSM ja ELSO.
Merivoimat on myös selvästi kuvannut sen, että Pohjanmaa-luokkaa ei rakenneta miksikään "fleet in being" laivastoksi, vaan yhdessä muiden alusten ja muiden puolustushaarojen suorituskykyjen (=HX) kanssa muodostavat aktiivisesti toimivan/t taisteluosaston/ -osastot, jotka suorittavat ylemmän johdon kulloinkin niille käskemät merisodan tehtävät. Näitä voi olla esim AKT-toiminta, hyökkäyksen torjunta tai meriliikenteen suojaus. Kannattaa lukea PLM julkaisu asiasta. Voitte varmaan itse muodostaa mielessänne kuvan taisteluosastosta, jossa on esim kaksi Pohjanmaata, kaksi Haminaa, kaksi miinalauttaa, 6 Jehua, tukialukset ja esim kaksi parvea HX:ää, minkä merkkinen se kone sitten onkaan. Ja sitten vielä toinen samanlainen. Suomella EI OLE koskaan ollut suhteessa oletettuun vastapuoleen nähden moista laivastovoimaa käytössään. On päivänselvää, että on muodostumassa merkittävä ennalta ehkäisevä ja uskottava pelote. Silloin Suomi on onnistunut. Vielä kun liityttäisiin yhteen puolustusliittoon...
Sitten näihin muihin spekulaatioihin, ettei projekti kuitenkaan onnistu, leikataan siitä ja tuosta, niin voin sanoa, että suomalainen hankintamalli ei toimi niin. Tästäkin löytyy tietoa ihan kirjastosta. Maailmalla on yleinen tapa, että jopa jo rakenteilla olevan aluksen rahoitus saattaa katketa ja alus maata monta vuotta telakalla ilman, että sille tehdään mitään. Suomi ei toimi näin, Suomen hankintamalli on semmoinen, että rahoitus hyväksytään alusta loppuun ja projektin eteneminen hankintavaiheeseen edellyttää sitä, että se on uskottavasti suunniteltu ja valmisteltu. Kun nämä "portit" on menty läpi, projekti kyllä hoidetaan. Jopa silloinkin kun siihen ilmaantuu esim. etelä-eurooppalaisista toimittajista johtuvaa viivettä. Mutta meillä homma viedään läpi, kun se on kerran aloitettu. Ihan yhtä hyvin voidaan sanoa, ettei niitä uusia rynnäkkökivääreitä kannata ostaa koska Venäjän super-hyper-laser osuu niihin kaikkiin ja ei niihin kuitenkaan osteta patruunoita. Ei, PV kyllä osaa hommansa. Huomattavasti paremmin kuin mitä useat amatöörit kuvittelee.
Commander
Kenraali
Merellinen läsnäolo nyt vain on yksi merivoimien doktriinin useista toimintatavoista, jolla toteutetaan tiettyjä merivoimien tehtäviä. Ei Pohjanmaa-luokkaa olla hankkimassa ainoastaan sitä varten!