Niin, Eduskunta on myöntänyt rahoitukset jo vuoden 2018 budjetissa. Lisäbudjetissa tulee puuttuva 93 miljoonaa. Kehyspäätökset ja vuosiosuudet on löydettävissä valtion budjettikirjoista 2018, 2019 ja 2020. Varsinaisesti on siis kyse erillisrahoituksesta, jolla LV2020 ja HX-hanke rahoitetaan. Teknisesti rahat ovat tietysti puolustusbudjetissa, joka näillä lisäyksillä nouseekin jo yli 1,5% BKT:stä 20-luvun alkupuolen ajaksi. Maavoimia voidaan varustaa edelleen reilulla 300 miljoonalla joka vuosi mikä tekee vuosikymmenen aikana siis 3 miljardia. Ehkä silläkin saadaan jotain aikaiseksi?
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Lopulliset linjaukset tehdään kuitenkin vuositasolla. Muistetaan riskit mutta toivotaan parasta. Lisärahoitusten toteutuessa on Maavoimienkin tilanne vähintään kohtuullinen eikä 2030-luvulla tarvitse lähteä nollasta vaan pystytään kehittämään tärkeimpiä osasia perustusten ollessa valmiiksi kohtuutolalla. Kutinat ovat onneksi sellaiset että puolustuksen rahoitustarpeet on ymmärretty kautta puoluekentän.
Tuo on kyllä positiivinen yllätys ottaen huomioon vastakkainasettelu puoluekentällä. Muutama änkyrä vassari laittaa hanttiin mutta muuten puhalletaan yhteen hiileen.
Se on joko positiivista tai helvetin huolestuttavaa...
Eiköhän kyseessä ole kuitenkin ”perinteet” kuin tiedustelutiedot. Ainakin näin itse uskon.
Ja nyt tosin kuin Hornet-hankinnan aikana, tiedetään että ryssä ei ryssästä muuksi muutu edes voissa paistamalla. Eipä tullut ryssästä liberaalidemokratiaa niin kuin 90-lukulaiset maanpuolustuksen alasajajat uumoilivat. Vaan ryssästä tuli militantti agressiivinen kleptokratinen oligarkia, joka on suuri uhka naapureilleen.
Tämä. Varsinkin kun näihin hankkeisiin on lyöty ehto, että uuder järjestelmät eivät saa ylittää vanhojen ylläpitokustannuksia.
Kaarne
Majuri
Minisukellusveneitten troolaamista Kiinassa:
www.hs.fi
Kiinalaiset kalastajat ovat alkaneet saada verkkoihinsa saaliiksi minisukellusveneitä, joista valtio maksaa mittavan löytöpalkkion
Myös Kiina on kehittänyt omia, vakoiluun suunniteltuja pienoissukellusveneitä.
www.hs.fi
Hanski
Ylipäällikkö
Valtiovarainministeriö suunnittelee valtion budjettitalouden pitkällä aikajänteellä. Näissä suunnitelmissa huomioidaan mm. tiedossa olevat suuret hankkeet, kuten vaikkapa Järvenpää-Lahti -oikorata ja HX-hanke. Samalla arvioidaan tulopuoli mm. verotulojen ja lainanottotarpeen näkökulmasta. Suunnitelmat tarkennetaan vuosittain seuraavan vuoden budjetin valmistelun yhteydessä. Tässä pitkän tähtäinen suunnittelussa on huomioitu korvetit, HX-hanke ja puolustusvoimien muu rahoitus.
Viimeisten hallituksien aikana Suomessa on ollut käytäntö, että eri ministeriöiden budjettikehykset kiinnitetään hallituskauden ajaksi hallitusohjelmaa neuvoteltaessa. Tämä onkin järkevää, koska tuolloin hallitusohjelmat perustuvat reaalimaailmaan rahoitustason ollessa tiedossa. Rinteen ja nykyinen Marinin hallitus kiinnittivät hallituskauden ajaksi budjettikehykset ja voit ihan itsekin käydä vm:n sivuilta lukemassa budjettisuunnitelmat. Budjettikehyksissä on huomioitu korvetit ja HX ja korvettien osalta erillisrahoitus on jo käynnistynyt. Linjauksia ei tehdä vuositasolla. Näiden kiinnitettyjen kehysten lisäksi yleensä on ollut noin 200 miljoonan euron vuosittainen erä (0,3 % valtion budjetista), jota ei ole kohdennettu mihinkään ja josta mm. budjettiriihissä taistellaan.
Suomi on aika jäsentynyt yhteiskunta ja mm. budjettitalous suunnitellaan huolella. Yllätyksiä tapahtuu todella harvoin.
Viimeksi muokattu:
Pääsääntönä juuri näin. Ja poikkeus vahvistaa tässäkin asiassa säännön. Tuoreena esimerkkinä poikkeuksesta on vaikkapa Kataisen hallituksen puolustusmenoihin kohdistama satojen miljoonien eurojen leikkaus. Eli voisi sanoa vaikka niin että lisärahoitus on jo nyt varsin varmalla pohjalla ja sen lopullinen määrä ratkeaa HX-päätöksen yhteydessä. Puolustusbudjetin perustasosta päättää sitten kukin hallitus erikseen ensin hallitusneuvotteluissa ja tarvittaessa myös vuosittain paitsi varsinaisessa tulo- ja menoarviossa myös lisäbudjeteissa.
Periaatteeliseksi pohdinnaksi jää onko lisärahoitus sitä enää sen jälkeen jos perusbudjettia samalla leikataan. Valittu ratkaisumalli jossa lainaa otetaan reippaan etupainoisesti on varmasti omiaan vähentämään tulevia leikkauspaineita. Samoin tietysti poliittinen yksimielisyys hankkeiden tärkeydestä. Yksimielisyyteen liittyy aivan olennaisesti näkemys Maavoimien kehittämisen tärkeydestä samanaikaisesti muiden puolustushaarojen kanssa.
Suunnittelukehyksistä on joka tapauksessa täysin mahdollista myös poiketa jos vain halutaan. Eli jos mennään täysillä vaalikausilla niin vuoden 2027 hallitusohjelman myötä tiedetään miten kokonaisuus eteni. Kokonaisuuteen voi suhtautua turvallisin mielin muttei kannata kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa.
Juuri näin asia menee. Ja se on hyvä se. Niissä maissa, joissa tehdään toisella tavalla projektit tuppaa vaikeutumaan.
,
Huhta
Greatest Leader
Miten ne liittyvät mihinkään?
Minusta ne ovat ihan keskinkertaisella fregatti-luokan varustuksella. Sensoripuolella päätutkana on monissa fregateissa käytetty SMART-S ja vedenalaiseen valvontaan on Atlaksen kaikumittain. Asepuolella ESSM:t ilmatorjuntaan, viisituumainen päätykki, pari CIWS-tykkiä, SUTO-torpedot ja Harpoon-meritorjuntaohjukset. Kyytiin mahtuu vielä pari helikopteria.
Absalon-class frigate - Wikipedia
Juu. @analyst vaan otti esimerkiksi Norskien fregatit. Olisin kysellyt hänen mielipidettään näistä. Tosin löytyyhän juuteilta myös ihan it fregatit erikseen. Absaloneille aivan toisenlainen toimenkuvaMiten ne liittyvät mihinkään?
Minusta ne ovat ihan keskinkertaisella fregatti-luokan varustuksella. Sensoripuolella päätutkana on monissa fregateissa käytetty SMART-S ja vedenalaiseen valvontaan on Atlaksen kaikumittain. Asepuolella ESSM:t ilmatorjuntaan, viisituumainen päätykki, pari CIWS-tykkiä, SUTO-torpedot ja Harpoon-meritorjuntaohjukset. Kyytiin mahtuu vielä pari helikopteria.
Absalon-class frigate - Wikipedia
en.wikipedia.org
Huhta
Greatest Leader
Jos viittaat allaolevaan, niin siinä oli käsittääkseni kyse niistä fregateista, joilla on puutteellinen lähitorjunta. Ei kokonaisuudesta, kuinka hyvä tai huono alus on.
No millainen lähitorjunta Absaloneilla on sitten verrattuna tulemaan laivueeseen?
Huhta
Greatest Leader
Voi perkeleen saatana, juurihan minä luettelin ja linkkasinkin Wikipediaan?
No, voitaneen sanoa, että vahvempi. Jos tutkaillaan vain hard-killiä, niin ESSM:t on kummallakin, joten katseet kääntyvät tykkiaseistukseen.
Pohjanmaa-luokalla on vain yksi 57 mm tykki, kun taas Absaloneilla on kaksi tehtävään optimoitua 35 mm revolveritykkiä. Kilomääräisesti laskien 57 mm Bofors ampuu 220 lks/min ja projektiilin paino on 2,5 kg/lks, ts. rautaa lähtee minuutissa 550 kg. Millennium Gun taas ampuu 1000 lks/min ja projektiilin paino on 0,75 kg/lks, ts. rautaa lähtee yhdestäkin tykistä minuutissa 750 kg ja kahdesta melkein kolminkertaisesti versus Boforsin 57 mm. Lisäksi Absalonin viisituumaiselle tykille ja Stinger-laukaisimille voitaneen laskea jonkinlainen arvo, tosin lähitorjunnassa ohjuksia vastaan ne eivät liene järin optimaalisia.
Turha oli kiroilla. En ymmärrä enempää tekniikan päälle. Nyt selvensit ja siitä iso kiitos!Voi perkeleen saatana, juurihan minä luettelin ja linkkasinkin Wikipediaan?
No, voitaneen sanoa, että vahvempi. Jos tutkaillaan vain hard-killiä, niin ESSM:t on kummallakin, joten katseet kääntyvät tykkiaseistukseen.
Pohjanmaa-luokalla on vain yksi 57 mm tykki, kun taas Absaloneilla on kaksi tehtävään optimoitua 35 mm revolveritykkiä. Kilomääräisesti laskien 57 mm Bofors ampuu 220 lks/min ja projektiilin paino on 2,5 kg/lks, ts. rautaa lähtee minuutissa 550 kg. Millennium Gun taas ampuu 1000 lks/min ja projektiilin paino on 0,75 kg/lks, ts. rautaa lähtee yhdestäkin tykistä minuutissa 750 kg ja kahdesta melkein kolminkertaisesti versus Boforsin 57 mm. Lisäksi Absalonin viisituumaiselle tykille ja Stinger-laukaisimille voitaneen laskea jonkinlainen arvo, tosin lähitorjunnassa ohjuksia vastaan ne eivät liene järin optimaalisia.
Vääpeli
Greatest Leader
Ja eikä se kg määrä, vaan se suuntausnopeus, nopea purske, tulenkorjaus yms on vaan nopeeta 35mm.
Jos joku Merivoimista pokalla alkaa selittämään, et noi 2 x RMS 12.7/50cal tuolla takakannella torjuu muuutakuin lokkeja tai DJI:n droneja, niin vetäkää sitä jo avarilla takaraivoon...
Jos joku Merivoimista pokalla alkaa selittämään, et noi 2 x RMS 12.7/50cal tuolla takakannella torjuu muuutakuin lokkeja tai DJI:n droneja, niin vetäkää sitä jo avarilla takaraivoon...