Merivoimien kehitysnäkymät

Ach so, mutta tp45 lainan ei kyllä pitäisi näkyä muuta kuin korkeintaan huom sarakkeessa, koska Suomihan ei saa omistukseensa mitään suorituskykyä ja Ruotsi ei luovu mistään. Ruotsi omistaa ja me tutustumme/harjoittelemme.

Eli ruotsalaisten talvisotaan lainaamat Boforsin pst-tykit eivät kuulu Suomen tilastoihin ja sotahistoriaan, koska ne palautettiin takaisin sodan päätyttyä?

Lainaan antaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että toinen osapuoli voi käyttää kaluston sotatoimissa. Se ei ole enää omassa hallinnassa. Piruako me palautetaan, jos torpedot on ammuttu venäläisiin suklareihin?
 
Myyjäkin lienee tietoinen siitä, että me käytämme järjestelmää myös maasta laukaistavana versiona. Ei kait nyt kukaan kuvittele, että IAI lähtisi rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia, tai Suomi ostajana :unsure:

Juu ei. Ei ainakaan vahingossa :D

Onko Suomi mukana tuollaisessa sopimuksessa?
 
Ehkä "yli 200km" on 500km?

Kantamaa minä ainakin veikkaisin. Israelilla ei liene uhkana supercarrierit, joten miksi ohjus olisi mitoitettu niitä varten? Mutta jos samaa asetta voidaan tarpeen tullen käyttää kaukovaikuttamiseen - se voi merkitä jotain sekä pääkäyttäjän että Suomen näkökulmasta. Ostettiinko sittenkin Tomahawkeja, kuten aiemmin spekuloin?
 
Eli ruotsalaisten talvisotaan lainaamat Boforsin pst-tykit eivät kuulu Suomen tilastoihin ja sotahistoriaan, koska ne palautettiin takaisin sodan päätyttyä?

Lainaan antaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että toinen osapuoli voi käyttää kaluston sotatoimissa. Se ei ole enää omassa hallinnassa. Piruako me palautetaan, jos torpedot on ammuttu venäläisiin suklareihin?

Äääh, en minä tiedä. Ehkä tilastoija on vaan ajatellut samalla logiikalla kuin minä, eli Suomi ei ole hankkinut itselleen Tp45 -järjestelmää?
 
Millä perusteella on ollut pienenemään päin?

Esimerkiksi norjalaisten Penguin painoi vähemmän kuin NSM. Amerikkalaisten LRASM taas on raskaampi kuin Harpoon.
Joo, totta että NSM on edeltäjäänsä Peguinia raskaampi mutta se kilpailee markkinoilla Harpoonin ja muiden sen kokoisten meritorjuntaohjusten kanssa jotka painavat 600-800 kg. Ja taas LRASM:n yhtenä suunnittelu lähtökohtana on ollut että se on vaihtoehto Tomahawkille iskuihin maa-kohteisiin, tosin paino ei ole paljoa Tomahawkia pienempi.
 
IAI:n viimeinen MTO oli Gabriel 4, eli seuraajana Gabriel 5 on ihan ok. Julkisissa aineistoissa vain on ollut spekulaatioita, että versioita olisikin useampia? Ja merivoimien kertomat speksit noudattavat ihan sopivaa keskitietä, mutta en ole kyllä nähnyt mitään mainintoja hakupääteknologiasta, kantamasta, datalinkistä tai taistelulatauksesta. Eli kaikki tiedot, joiden perusteella ohjuksen tai ohjusjärjestelmän suorituskykyä voisi arvioida, puuttuvat.
Hakupäästä ja taistelukärjestähän mainitaan juuri merivoimien sivulla. Nyt taitaa mennä kokonaan toiveajatteluksi kun näin laput silmillä tunnutaan kulkevan. ;)

"Aktiivinen tutkahakupää, jossa kehittyneet häirinnänväistöominaisuudet, jokasään toimintakyky, laaja hakualue ja hyvä maalien erottelukyky"
"Tunkeutumiskykyinen taistelukärki" (eli luultavasti samantapainen kuin JASSMin läpäisevä/sirpaloituva, eli 1000 lb / 454 kg, josta 230 lb / 100 kg räjähdysainetta ja sähkömekaaninen sytytin)

Kantaman 200+km hyväksyn riittävän epämääräiseksi, että se voi olla kaukanakin siitä.
 
Viimeksi muokattu:
Hakupäästä ja taistelukärjestähän mainitaan juuri merivoimien sivulla. Nyt taitaa mennä kokonaan toiveajatteluksi kun näin laput silmillä tunnutaan kulkevan. ;)

"Aktiivinen tutkahakupää, jossa kehittyneet häirinnänväistöominaisuudet, jokasään toimintakyky, laaja hakualue ja hyvä maalien erottelukyky"
"Tunkeutumiskykyinen taistelukärki" (eli luultavasti samantapainen kuin JASSMin läpäisevä/sirpaloituva, eli 1000 lb / 454 kg, josta 230 lb / 100 kg räjähdysainetta ja sähkömekaaninen sytytin)

Kantaman 200+km hyväksyn riittävän epämääräiseksi, että se voi olla kaukanakin siitä.

En oikein ymmärtänyt kommenttiasi toiveajattelusta ja laput silmillä kulkemisesta? Merivoimien julkaisemat tiedot ohjuksesta ovat ihan paikkansapitävät, mutta eivät luonnollisesti korosta hankitun ohjuksen vahvuusalueita. Luonnehdinnat taistelulatauksesta tai hakupäästä soveltuvat kantamaa lukuunottamatta esim MTO 85 mod -versiolle!
 
Onko Suomi mukana tuollaisessa sopimuksessa?

Olisiko @Commander mielessä ollut MTCR? Kyseisen läpyskän osalta on vain muutama pointti:

  1. MTCR ei ole sitova KV sopimus, vaan epävirallinen yhteisen politiikan ilmaisu
  2. MTCR ei kiellä jäsenvaltioita tuomasta itselleen yhtään mitään, se koskee vain ohjusteknologian vientiä maihin/alueille joilla ei jo ole vastaavaa kykyä
  3. Israel ei ole MTCR:n jäsen
ergo MTCR ei koske ohjusteknologian tuontia Israelista Suomeen millään tavalla. MTCR:n jäsenmaista samaan kykenevän puikon hankkiminen voisi sitten ollakin vaikeampaa, jos Suomella ei katsota jo ennestään olevan vastaavaa teknologiaa. 85mod ei lyhyenpuoleisen kantamansa vuoksi välttämättä täytä tuota, ja MTCR:n epävirallisen luonteen vuoksi se on muutenkin vahvasti myyjävaltioiden omien tulkintojen ja oikkujen varassa. KV politiikka on joskus kovin ihmeellistä.

Toinen vastaava paperi on HCOC, mutta uusi PTO ei ole ballistinen joten se siitä.

Linkit:
 
Olisiko @Commander mielessä ollut MTCR? Kyseisen läpyskän osalta on vain muutama pointti:

  1. MTCR ei ole sitova KV sopimus, vaan epävirallinen yhteisen politiikan ilmaisu
  2. MTCR ei kiellä jäsenvaltioita tuomasta itselleen yhtään mitään, se koskee vain ohjusteknologian vientiä maihin/alueille joilla ei jo ole vastaavaa kykyä
  3. Israel ei ole MTCR:n jäsen
ergo MTCR ei koske ohjusteknologian tuontia Israelista Suomeen millään tavalla. MTCR:n jäsenmaista samaan kykenevän puikon hankkiminen voisi sitten ollakin vaikeampaa, jos Suomella ei katsota jo ennestään olevan vastaavaa teknologiaa. 85mod ei lyhyenpuoleisen kantamansa vuoksi välttämättä täytä tuota, ja MTCR:n epävirallisen luonteen vuoksi se on muutenkin vahvasti myyjävaltioiden omien tulkintojen ja oikkujen varassa. KV politiikka on joskus kovin ihmeellistä.

Toinen vastaava paperi on HCOC, mutta uusi PTO ei ole ballistinen joten se siitä.

Linkit:

En ole koskaan perehtynyt mm mtcr:n yksityiskohtiin, mutta meillä tuntui olevan, ja on ollut se maaginen 300 km raja aina mielessä. Ilmasta ja mereltä laukaistuna ok, mutta maalta laukaistuna Hmmmhhh? Sinänsä asialla ei ole meille käytännön merkitystä muutoin kuin julkisen (poliittisen) keskustelun näkökulmasta. Vähän sama tilanne kuin niiden ns rypäleaseiden kanssa. Ollaan henkisesti sitouduttu, mutta...
 
Olisiko @Commander mielessä ollut MTCR? Kyseisen läpyskän osalta on vain muutama pointti:

  1. MTCR ei ole sitova KV sopimus, vaan epävirallinen yhteisen politiikan ilmaisu
  2. MTCR ei kiellä jäsenvaltioita tuomasta itselleen yhtään mitään, se koskee vain ohjusteknologian vientiä maihin/alueille joilla ei jo ole vastaavaa kykyä
  3. Israel ei ole MTCR:n jäsen
ergo MTCR ei koske ohjusteknologian tuontia Israelista Suomeen millään tavalla. MTCR:n jäsenmaista samaan kykenevän puikon hankkiminen voisi sitten ollakin vaikeampaa, jos Suomella ei katsota jo ennestään olevan vastaavaa teknologiaa. 85mod ei lyhyenpuoleisen kantamansa vuoksi välttämättä täytä tuota, ja MTCR:n epävirallisen luonteen vuoksi se on muutenkin vahvasti myyjävaltioiden omien tulkintojen ja oikkujen varassa. KV politiikka on joskus kovin ihmeellistä.

Toinen vastaava paperi on HCOC, mutta uusi PTO ei ole ballistinen joten se siitä.

Linkit:

Israel on julkisesti sitoutunut MTCR:n säädöksiin vaikka ei ole jäsen.
 
Onkohan Merivoimien viime syksyistä kannanottoa https://merivoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miinanraivaamisen-tulevaisuus-2030-luvulla huomattu tässä ketjussa? Perinteisiä raivaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta millä vehkeillä sitä tehdään? Järkevintä olisi peruskorjata Kuhat ja Kiisket vielä kerran, kustannustehokkaan oloisia aluksia ja miehistökin löytyy maakuntajoukoista.

Ylipäätään käytössä olevia pienempiä aluksia on yllättävän vähän ja kalusto on aika vanhaa. Jehuja saisi olla enemmän ja työkäyttöön jotain Stridsbåtin tapaista riittävän suurella avoimella takakannella, jossa olisi vinssit ja nosturi. Katanpää ja 2020-luokat ovat hienoja, mutta rahoituksen unohtaen soisi, että myös ohjusveneet pysyisivät pidempään rivissä. Ennen teroitettiin, että merivoimien valttina on kyky toimia ahtaassa saaristossa hajautetusti, mutta kovin toiseen suuntaan ollaan menossa.
 
Sähkötorpedoprojektiin kuului myös uusi laskin (eikö torpedosta ollut tarkoitus tehdä hakeutuvaa??). Nuolet ehtivät lahota ennenkuin torpedo valmistui ja ne korvaava Kevyt Nopea Vartiovene-projekti haudattiin sekin, joten torpedokin jäi tarpeettomaksi. Nuolten pääase lie ollut italialainen 2.ms aikainen T/40 torpedo...

Hurja.png

Vanhat vartioveneet ovat niin lähellä sydäntä, että on pakko kysellä lisätietoja Kevyt Nopea Vartioveneen kehityksestä. Jettien testauksessa käytetty Hurjahan on yhä olemassa ja ilmeisesti kaupan Raumalla, upean oloinen projekti jollekin onnekkaalle. Googlella löysin mainion lehtijutun, jossa esitellään myös tuleva KVV-luokka vuonna 1979, kannattaa lukea! http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1979_2.pdf

Olen myös käynyt ihailemassa Lohi-nimistä saman ikäkauden alusta, aika vähän siitäkään tietoja löytyy tämän foorumin ulkopuolelta.
 
Onkohan Merivoimien viime syksyistä kannanottoa https://merivoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miinanraivaamisen-tulevaisuus-2030-luvulla huomattu tässä ketjussa? Perinteisiä raivaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta millä vehkeillä sitä tehdään? Järkevintä olisi peruskorjata Kuhat ja Kiisket vielä kerran, kustannustehokkaan oloisia aluksia ja miehistökin löytyy maakuntajoukoista.

Ylipäätään käytössä olevia pienempiä aluksia on yllättävän vähän ja kalusto on aika vanhaa. Jehuja saisi olla enemmän ja työkäyttöön jotain Stridsbåtin tapaista riittävän suurella avoimella takakannella, jossa olisi vinssit ja nosturi. Katanpää ja 2020-luokat ovat hienoja, mutta rahoituksen unohtaen soisi, että myös ohjusveneet pysyisivät pidempään rivissä. Ennen teroitettiin, että merivoimien valttina on kyky toimia ahtaassa saaristossa hajautetusti, mutta kovin toiseen suuntaan ollaan menossa.

Itse olen ehdottanut Hämeenmaa-luokkaa emälaivoiksi autonomisille järjestelmille.
 
Onkohan Merivoimien viime syksyistä kannanottoa https://merivoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miinanraivaamisen-tulevaisuus-2030-luvulla huomattu tässä ketjussa? Perinteisiä raivaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta millä vehkeillä sitä tehdään? Järkevintä olisi peruskorjata Kuhat ja Kiisket vielä kerran, kustannustehokkaan oloisia aluksia ja miehistökin löytyy maakuntajoukoista.

Ylipäätään käytössä olevia pienempiä aluksia on yllättävän vähän ja kalusto on aika vanhaa. Jehuja saisi olla enemmän ja työkäyttöön jotain Stridsbåtin tapaista riittävän suurella avoimella takakannella, jossa olisi vinssit ja nosturi. Katanpää ja 2020-luokat ovat hienoja, mutta rahoituksen unohtaen soisi, että myös ohjusveneet pysyisivät pidempään rivissä. Ennen teroitettiin, että merivoimien valttina on kyky toimia ahtaassa saaristossa hajautetusti, mutta kovin toiseen suuntaan ollaan menossa.

"Autonomiset järjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi ja merenkulussa näiden järjestelmien käyttöä rahtiliikenteessä on tutkittu runsaasti. Tämän tyyppisen teknologian hyödyntäminen on jo käytössä miinantorjunnassa ja miehittämättömiä aluksia (USV, Unmanned Surface Vessel) liikkuu jo Itämeren alueella. USV:n ja modulaarisen ”työkalupakin” ansiosta voidaan miinantorjuntatehtävä suorittaa itsenäisesti miinanetsinnässä ja perinteisessä miinanraivauksessa heräte- ja kosketusraivauskalustoilla. Miehittämättömät alukset kykenevät toimimaan täysin itsenäisesti tai kaukokäytettyinä, jolloin operaattori tukialukselta tai maa-asemalta ohjaa alusta ja käyttää siihen asetettuja järjestelmiä. Miinantorjunta-alus voi tällöin suorittaa toisella alueella omaa tehtäväänsä USV:n toimiessa viereisellä alueella. Modulaarisuuden ja siirrettävyyden ansiosta voitaisiin miehittämättömiä aluksia ohjata myös muilta kuin miinantorjunta-aluksilta, esim. tulevaisuudessa Pohjanmaa-luokan aluksilta. "

Eli perinteisiä raivaajia ei tarvita, ellei nyt ole kustannustehokasta korjata vanhoja.
 
Piskuisten Kiiskien ja perinteisen raivauksen suurin etuhan on kaluston yksinkertaisuus ja halpuus, sopivia aluksia voidaan ottaa melkoisesti tarvittaessa käyttöön, kunhan raivauksen tekijöitä ja raivauskalustoa riittää. Katanpää-luokka edustaa jo tuota etsivää raivausta ja on kaikki hienoa toki, mutta elektroniikka ja suuret alukset ovat haavoittuvia. Ummikkona kuvittelen, että isossa hädässä Puupäät ja 2020 on upotettu sotasatamiin jo ensi-iskuissa, milläs sitten pannaan hanttiin? Veikkaan, että kriisitilanteessa koko Itämeri kylvetään myös kaikkien osapuolten toimesta mahdollisimman äkkiä täyteen merimiinoja, joita sitten saamme ihan itse raivata jollain hinaajilla, jotta jokin elämänlanka Suomeen pysyy auki.
 
Piskuisten Kiiskien ja perinteisen raivauksen suurin etuhan on kaluston yksinkertaisuus ja halpuus, sopivia aluksia voidaan ottaa melkoisesti tarvittaessa käyttöön, kunhan raivauksen tekijöitä ja raivauskalustoa riittää. Katanpää-luokka edustaa jo tuota etsivää raivausta ja on kaikki hienoa toki, mutta elektroniikka ja suuret alukset ovat haavoittuvia. Veikkaan, että kriisitilanteessa koko Itämeri kylvetään äkkiä täyteen merimiinoja, joita sitten saamme ihan itse raivata jotta jokin elämänlanka pysyy auki.

Kykyä kannattaakin ylläpitää laivaston reservin voimin kuten nytkin, en osaa ottaa kantaa onko vanhan kaluston ylläpito jo liian kallista, uusien hankinta voisi olla edullisempaa.
 
No omakohtaisesti kehtaan todeta, että alkaa olla vehkeet aika vähissä ja loppu lähivuosina.
 
Onkohan Merivoimien viime syksyistä kannanottoa https://merivoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miinanraivaamisen-tulevaisuus-2030-luvulla huomattu tässä ketjussa? Perinteisiä raivaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta millä vehkeillä sitä tehdään? Järkevintä olisi peruskorjata Kuhat ja Kiisket vielä kerran, kustannustehokkaan oloisia aluksia ja miehistökin löytyy maakuntajoukoista.

Ylipäätään käytössä olevia pienempiä aluksia on yllättävän vähän ja kalusto on aika vanhaa. Jehuja saisi olla enemmän ja työkäyttöön jotain Stridsbåtin tapaista riittävän suurella avoimella takakannella, jossa olisi vinssit ja nosturi. Katanpää ja 2020-luokat ovat hienoja, mutta rahoituksen unohtaen soisi, että myös ohjusveneet pysyisivät pidempään rivissä. Ennen teroitettiin, että merivoimien valttina on kyky toimia ahtaassa saaristossa hajautetusti, mutta kovin toiseen suuntaan ollaan menossa.

Arviosi kaluston koon ja iän suhteen pitävät paikkansa. Meripuolustuksessa se ahdas saaristo on nykydoktriinin mukaan tukialuetta, ja siellä toimivat lähinnä logistiikkayksiköt ja rannikkojoukot. Laivastojoukoille saariston hyödyntäminen on vähenemään päin, ja Hamina-lkan siirtyessä joskus reserviin tarve poistunee kokonaan. Em kehitykseen on osittain vaikuttanut kaluston käyttöperiaatteiden ja sodan kuvan muutos.

Kuten maavoimat niin myös merivoimat näkevät, että tulevaisuudessa vastustaja saavuttanee ainakin jonkintasoisen valvontadominanssin, jonka seurauksena esim saaristo ei enää tarjoa tarvittavaa suojaa. Maavoimien komentaja totesi Opyht 2035 -konseptin lanseerauksessa, ettei kuusen alla kykkiminen enää riitä, ja sama pätee (valitettavasti) myös merivoimien saaristossa lymyilyyn.
 
Back
Top