Commander
Kenraali
Ehkä "yli 200km" on 500km?
Myyjäkin lienee tietoinen siitä, että me käytämme järjestelmää myös maasta laukaistavana versiona. Ei kait nyt kukaan kuvittele, että IAI lähtisi rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia, tai Suomi ostajana

Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ehkä "yli 200km" on 500km?

Ach so, mutta tp45 lainan ei kyllä pitäisi näkyä muuta kuin korkeintaan huom sarakkeessa, koska Suomihan ei saa omistukseensa mitään suorituskykyä ja Ruotsi ei luovu mistään. Ruotsi omistaa ja me tutustumme/harjoittelemme.
Myyjäkin lienee tietoinen siitä, että me käytämme järjestelmää myös maasta laukaistavana versiona. Ei kait nyt kukaan kuvittele, että IAI lähtisi rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia, tai Suomi ostajana![]()

Ehkä "yli 200km" on 500km?
Eli ruotsalaisten talvisotaan lainaamat Boforsin pst-tykit eivät kuulu Suomen tilastoihin ja sotahistoriaan, koska ne palautettiin takaisin sodan päätyttyä?
Lainaan antaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että toinen osapuoli voi käyttää kaluston sotatoimissa. Se ei ole enää omassa hallinnassa. Piruako me palautetaan, jos torpedot on ammuttu venäläisiin suklareihin?
Joo, totta että NSM on edeltäjäänsä Peguinia raskaampi mutta se kilpailee markkinoilla Harpoonin ja muiden sen kokoisten meritorjuntaohjusten kanssa jotka painavat 600-800 kg. Ja taas LRASM:n yhtenä suunnittelu lähtökohtana on ollut että se on vaihtoehto Tomahawkille iskuihin maa-kohteisiin, tosin paino ei ole paljoa Tomahawkia pienempi.Millä perusteella on ollut pienenemään päin?
Esimerkiksi norjalaisten Penguin painoi vähemmän kuin NSM. Amerikkalaisten LRASM taas on raskaampi kuin Harpoon.
Hakupäästä ja taistelukärjestähän mainitaan juuri merivoimien sivulla. Nyt taitaa mennä kokonaan toiveajatteluksi kun näin laput silmillä tunnutaan kulkevan.IAI:n viimeinen MTO oli Gabriel 4, eli seuraajana Gabriel 5 on ihan ok. Julkisissa aineistoissa vain on ollut spekulaatioita, että versioita olisikin useampia? Ja merivoimien kertomat speksit noudattavat ihan sopivaa keskitietä, mutta en ole kyllä nähnyt mitään mainintoja hakupääteknologiasta, kantamasta, datalinkistä tai taistelulatauksesta. Eli kaikki tiedot, joiden perusteella ohjuksen tai ohjusjärjestelmän suorituskykyä voisi arvioida, puuttuvat.

Hakupäästä ja taistelukärjestähän mainitaan juuri merivoimien sivulla. Nyt taitaa mennä kokonaan toiveajatteluksi kun näin laput silmillä tunnutaan kulkevan.
"Aktiivinen tutkahakupää, jossa kehittyneet häirinnänväistöominaisuudet, jokasään toimintakyky, laaja hakualue ja hyvä maalien erottelukyky"
"Tunkeutumiskykyinen taistelukärki" (eli luultavasti samantapainen kuin JASSMin läpäisevä/sirpaloituva, eli 1000 lb / 454 kg, josta 230 lb / 100 kg räjähdysainetta ja sähkömekaaninen sytytin)
Kantaman 200+km hyväksyn riittävän epämääräiseksi, että se voi olla kaukanakin siitä.
Onko Suomi mukana tuollaisessa sopimuksessa?
Olisiko @Commander mielessä ollut MTCR? Kyseisen läpyskän osalta on vain muutama pointti:
ergo MTCR ei koske ohjusteknologian tuontia Israelista Suomeen millään tavalla. MTCR:n jäsenmaista samaan kykenevän puikon hankkiminen voisi sitten ollakin vaikeampaa, jos Suomella ei katsota jo ennestään olevan vastaavaa teknologiaa. 85mod ei lyhyenpuoleisen kantamansa vuoksi välttämättä täytä tuota, ja MTCR:n epävirallisen luonteen vuoksi se on muutenkin vahvasti myyjävaltioiden omien tulkintojen ja oikkujen varassa. KV politiikka on joskus kovin ihmeellistä.
- MTCR ei ole sitova KV sopimus, vaan epävirallinen yhteisen politiikan ilmaisu
- MTCR ei kiellä jäsenvaltioita tuomasta itselleen yhtään mitään, se koskee vain ohjusteknologian vientiä maihin/alueille joilla ei jo ole vastaavaa kykyä
- Israel ei ole MTCR:n jäsen
Toinen vastaava paperi on HCOC, mutta uusi PTO ei ole ballistinen joten se siitä.
Linkit:
![]()
Missile Technology Control Regime - Wikipedia
en.wikipedia.org
Olisiko @Commander mielessä ollut MTCR? Kyseisen läpyskän osalta on vain muutama pointti:
ergo MTCR ei koske ohjusteknologian tuontia Israelista Suomeen millään tavalla. MTCR:n jäsenmaista samaan kykenevän puikon hankkiminen voisi sitten ollakin vaikeampaa, jos Suomella ei katsota jo ennestään olevan vastaavaa teknologiaa. 85mod ei lyhyenpuoleisen kantamansa vuoksi välttämättä täytä tuota, ja MTCR:n epävirallisen luonteen vuoksi se on muutenkin vahvasti myyjävaltioiden omien tulkintojen ja oikkujen varassa. KV politiikka on joskus kovin ihmeellistä.
- MTCR ei ole sitova KV sopimus, vaan epävirallinen yhteisen politiikan ilmaisu
- MTCR ei kiellä jäsenvaltioita tuomasta itselleen yhtään mitään, se koskee vain ohjusteknologian vientiä maihin/alueille joilla ei jo ole vastaavaa kykyä
- Israel ei ole MTCR:n jäsen
Toinen vastaava paperi on HCOC, mutta uusi PTO ei ole ballistinen joten se siitä.
Linkit:
![]()
Missile Technology Control Regime - Wikipedia
en.wikipedia.org
Sähkötorpedoprojektiin kuului myös uusi laskin (eikö torpedosta ollut tarkoitus tehdä hakeutuvaa??). Nuolet ehtivät lahota ennenkuin torpedo valmistui ja ne korvaava Kevyt Nopea Vartiovene-projekti haudattiin sekin, joten torpedokin jäi tarpeettomaksi. Nuolten pääase lie ollut italialainen 2.ms aikainen T/40 torpedo...

Onkohan Merivoimien viime syksyistä kannanottoa https://merivoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miinanraivaamisen-tulevaisuus-2030-luvulla huomattu tässä ketjussa? Perinteisiä raivaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta millä vehkeillä sitä tehdään? Järkevintä olisi peruskorjata Kuhat ja Kiisket vielä kerran, kustannustehokkaan oloisia aluksia ja miehistökin löytyy maakuntajoukoista.
Ylipäätään käytössä olevia pienempiä aluksia on yllättävän vähän ja kalusto on aika vanhaa. Jehuja saisi olla enemmän ja työkäyttöön jotain Stridsbåtin tapaista riittävän suurella avoimella takakannella, jossa olisi vinssit ja nosturi. Katanpää ja 2020-luokat ovat hienoja, mutta rahoituksen unohtaen soisi, että myös ohjusveneet pysyisivät pidempään rivissä. Ennen teroitettiin, että merivoimien valttina on kyky toimia ahtaassa saaristossa hajautetusti, mutta kovin toiseen suuntaan ollaan menossa.
Onkohan Merivoimien viime syksyistä kannanottoa https://merivoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miinanraivaamisen-tulevaisuus-2030-luvulla huomattu tässä ketjussa? Perinteisiä raivaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta millä vehkeillä sitä tehdään? Järkevintä olisi peruskorjata Kuhat ja Kiisket vielä kerran, kustannustehokkaan oloisia aluksia ja miehistökin löytyy maakuntajoukoista.
Ylipäätään käytössä olevia pienempiä aluksia on yllättävän vähän ja kalusto on aika vanhaa. Jehuja saisi olla enemmän ja työkäyttöön jotain Stridsbåtin tapaista riittävän suurella avoimella takakannella, jossa olisi vinssit ja nosturi. Katanpää ja 2020-luokat ovat hienoja, mutta rahoituksen unohtaen soisi, että myös ohjusveneet pysyisivät pidempään rivissä. Ennen teroitettiin, että merivoimien valttina on kyky toimia ahtaassa saaristossa hajautetusti, mutta kovin toiseen suuntaan ollaan menossa.
Piskuisten Kiiskien ja perinteisen raivauksen suurin etuhan on kaluston yksinkertaisuus ja halpuus, sopivia aluksia voidaan ottaa melkoisesti tarvittaessa käyttöön, kunhan raivauksen tekijöitä ja raivauskalustoa riittää. Katanpää-luokka edustaa jo tuota etsivää raivausta ja on kaikki hienoa toki, mutta elektroniikka ja suuret alukset ovat haavoittuvia. Veikkaan, että kriisitilanteessa koko Itämeri kylvetään äkkiä täyteen merimiinoja, joita sitten saamme ihan itse raivata jotta jokin elämänlanka pysyy auki.
Onkohan Merivoimien viime syksyistä kannanottoa https://merivoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miinanraivaamisen-tulevaisuus-2030-luvulla huomattu tässä ketjussa? Perinteisiä raivaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta millä vehkeillä sitä tehdään? Järkevintä olisi peruskorjata Kuhat ja Kiisket vielä kerran, kustannustehokkaan oloisia aluksia ja miehistökin löytyy maakuntajoukoista.
Ylipäätään käytössä olevia pienempiä aluksia on yllättävän vähän ja kalusto on aika vanhaa. Jehuja saisi olla enemmän ja työkäyttöön jotain Stridsbåtin tapaista riittävän suurella avoimella takakannella, jossa olisi vinssit ja nosturi. Katanpää ja 2020-luokat ovat hienoja, mutta rahoituksen unohtaen soisi, että myös ohjusveneet pysyisivät pidempään rivissä. Ennen teroitettiin, että merivoimien valttina on kyky toimia ahtaassa saaristossa hajautetusti, mutta kovin toiseen suuntaan ollaan menossa.