Unohdit mainita että melkoinen osa kalifaatin kaatajista oli muslimeja vaikka ovat ilmeisesti kaikki salaliitossa saadakseen Sharian-lain Eurooppaan? Tuohan on sama kuin väittäisi kaikkien persujen olevan kallonmittaajia.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Unohdit mainita että melkoinen osa kalifaatin kaatajista oli muslimeja vaikka ovat ilmeisesti kaikki salaliitossa saadakseen Sharian-lain Eurooppaan? Tuohan on sama kuin väittäisi kaikkien persujen olevan kallonmittaajia.
rty19
Greatest Leader
Ilman USA:n ja Venäjän panosta tuo taistelu ei olisi vielä päättynyt. Tietysti esim. kurdit tekivät merkittävää työtä jv:n osalta, mutta heillä ei ilmavoimia tietääkseni ole ja ilmapommitukset olivat minusta ratkaisevassa asemassa.
Jihad ei ole salaliitto. Käsky käydä kamppailua vääräuskoisia vastaan on luettavissa koraanista. Sieltä voi tarkistaa onko mielikuvituksen tuotetta vai ei.
Netti on pullollaan videoita joista näkee millä motiivilla monet näistä Eurooppaan pyrkivistä ovat liikkeellä. Tuossa yksi pätkä. Mieluiten keskustelisin asiasta jossain muualla kuin tässä merivoima-threadissa.
Islam in Sweden
If you are having difficulty getting this video to play, please see it directly on D Tube.
vladtepesblog.com
Miten Jihad muuttuu sen mukaan paljonko muslimeita on maassa
This Guy Reveals the 3 Stages of Jihad And It’s Terrifying
Citing verses from the Holy Quran, this guy claims there are "3 Stages of Jihad."
www.elitereaders.com
Viimeksi muokattu:
U.S. Navy awards Raytheon with $493M contract for Tomahawk upgrade
Raytheon Co., one of the world’s largest defense contractors, was awarded a contract from the U.S. Naval Air Systems Command for Tomahawk upgrade. The Department of Defense announced on Friday an agreement worth about $493 million for recertification and modernization of Tactical Tomahawk...
Norskilotjat homeessa, eikä kyse siitä veden alla lepuutetusta.
Otsikon mukaan kasvavat herkkutattia niin, että 70 prossalla KNM Fridtjof Nansenin miehistöstä on terveysongelmia.
www.abcnyheter.no
"the problems with mold are a problem for all the frigates built at the Spanish shipyard Navantia - and it is very comprehensive: "
Otsikon mukaan kasvavat herkkutattia niin, että 70 prossalla KNM Fridtjof Nansenin miehistöstä on terveysongelmia.
Muggalarm på fregattene, mange syke: – Det gjøres nå strakstiltak
Millardfregattene er utsatt for omfattende soppangrep. Muggsoppen angriper helsa til de ansatte. – Det gjøres nå strakstiltak, sier marinens sjef.
www.abcnyheter.no
"the problems with mold are a problem for all the frigates built at the Spanish shipyard Navantia - and it is very comprehensive: "
Kyllä me ainakin vuonna 2010 Hämeenmaa-luokalla harjoiteltiin ihan sivu-RAS:ia liikkeessä saksalaiselta tankkilaivalta...
Hämeenmaalla ei ole sivu-RAS-laitteistoa. Alusten välille voi tilapäisesti toki rikata vaijerin, jolla muutaman kilon paketin voi toimittaa, mutta kyse ei ole oikeasta RAS:sta.
Hämeenmaa-lk:n keulakannella näyttää olevan kyky vastaanottaa polttoainetta ns. perä-RAS:lla. Tuosta aukosta, mistä videolla vaijeri vedetään, nostetaan merestä tankkerin perässään vetämä letku kannelle ja kytketään yhteeseen polttoaineen siirtoa varten. Muistaakseni perä-RAS linja on jotain 3" ja oikea, noilla ulkomaalaisilla videoilla ja kuvissa näkyvä letku on 7" ja polttoaineen antokyky satoja kuutioita tunnissa.
Tuossa on kuvia oikeasta RAS:sta.
Ja tuossa video moisesta harjoituksesta.
Viimeksi muokattu:
Hämeenmaalla ei ole sivu-RAS-laitteistoa. Alusten välille voi tilapäisesti toki rikata vaijerin, jolla muutaman kilon paketin voi toimittaa, mutta kyse ei ole oikeasta RAS:sta.
Hämeenmaa-lk:n keulakannella näyttää olevan kyky vastaanottaa polttoainetta ns. perä-RAS:lla. Tuosta aukosta, mistä videolla vaijeri vedetään, nostetaan merestä tankkerin perässään vetämä letku kannelle ja kytketään yhteeseen polttoaineen siirtoa varten. Muistaakseni perä-RAS linja on jotain 3" ja oikea, noilla ulkomaalaisilla videoilla ja kuvissa näkyvä letku on 7" ja polttoaineen antokyky satoja kuutioita tunnissa.
Tuossa on kuvia oikeasta RAS:sta.
Ja tuossa video moisesta harjoituksesta.
Kyllä semmoinen mielikuva on aika vahvasti, että ainakin ihan oikea polttoaineletku sieltä saksalaisesta tankkialukselta sivuttain laivan kannelle hinattiin juurikin noiden köysiviritelmien avulla. Sitä en tosin tiedä, että pumpaattinko tätä kautta oikeasti mitään polttoainetta alukselle.
Tästä tosiaan kymmenen vuotta aikaa, joten muistikuvat eivät ole enää ihan tuoreita.
Toisaalta 2000-luvun alun modernisoinnissa nimenomaan Hämeenmaa-luokan kykyä kansainvälisiin operaatioihin parannettiin niin minusta olisi outoa jos tätä asiaa ei olisi mitenkään silloin huomioitu...
Se on mahdollista meren kautta, mutta sitä varsinaista sivu-RAS -rikausta tuohon ei voi tehdä. Eli letku menee mereen huoltoalukselta ja sieltä sitten silmukan kautta ylös tuosta isosta klyysistä. Hämeenmaa ei kestäisi edes kurssissa jos sen keulassa olisi sivuun niin suuri veto (siis oikeassa sivu-RAS:ssa, jossa vaijerin varassa roikkuu 7 tuuman letku täynnä polttoainetta) eikä siinä ole niitä vaadittavia vastakappaleitakaan. Näet noista kuvista, millainen systeemi siellä pitää olla. Hämeenmaa-lk:lle on tehty sen verran kun sille aluksen rajoitteet huomioiden on ollut mahdollista tehdä ja sillä on yleisen käsityksen mukaan parhaat valmiudet Suomen Merivoimissa toimia kv-operaatiossa.
Siis tuommoiselta Berlin-luokan tankkilaivalta vuoden 2010 Northern Coasts harjoituksessa hommaa harjoiteltiin.
Kyllä sieltä jonkinlainen musta letku laivan partaan yli tuotiin ja jonnekin se myös kytkettiin.
Nyt kun asiaa mietin niin taisi olla jotenkin niin, että tuo letku oli tosiaan vedessä ja sitten nostettiin jonkinlaisen silmukan avulla siihen etukannelle suunnilleen keulatykin takapuolen paikkeilta.
Kyllä sieltä jonkinlainen musta letku laivan partaan yli tuotiin ja jonnekin se myös kytkettiin.
Nyt kun asiaa mietin niin taisi olla jotenkin niin, että tuo letku oli tosiaan vedessä ja sitten nostettiin jonkinlaisen silmukan avulla siihen etukannelle suunnilleen keulatykin takapuolen paikkeilta.
Viimeksi muokattu:
Ohjaushyttiä pitäisi ensiksi siirtää eteenpäin, niin saataisiin pätkät miinakiskoa. Tulisi oivallinen taktinen miinoittaja. Madsen ei kyllä riitä ilmatorjuntaan mutta siihenkin minulla olisi oivallinen ratkaisu.
Juuri näin se menee. Pohjanmaa-lk tulee olemaan jotain muuta. Vähän enemmän.
Itsellänikin on tämä logistiikka-alus-sivulause herättänyt mietteitä. Kepeän googlailun perusteella näyttää RASsauksesta merivoimissa alkaneen tulla selviä juttuja ulos vuoden 2018 aikana. (Aihe on kyllä nähtävissä jo tännekin aiemmin linkitetyssä MEPU15-videossa vuodelta 2015.) Hauska kuulla että hommaa on harjoiteltu jo 2010. Olisi tietysti kiva tietää minkänäköistä laivaa on tulossa, mutta ei taida siitä olla kunnollista kuvaa vielä merivoimien sisälläkään. (Hetkinen... onko siis mahdollista että RAS-tehtävä olisi otettu huomioon jo Louhen alkuperäisessä suunnittelussa?)
Ensimmäinen muuttuja on tietysti mitä aluksella halutaan tehdä. RAS on oletuksemme, mutta korvataanko samalla muita poistuvien tai jo poistuneiden alusluokkien tehtäviä? Merivoimat on harjoitellut RASsausta nyt öljyntorjunta-aluksilla. Hylje ja Halli on kuitenkin peruskorjattu viime vuosikymmenellä ja poistuvat vasta 2025-2030. Toisaalta tuo minimi 5 vuotta on aika lyhyt aika uuden (erikois)alusluokan saamiseen piirustuspöydältä palveluskäyttöön. Pansiot on myös peruskorjattu ja jatkavat 30-luvulle asti. Valas- ja Kampela-luokista on jo poistunut yli puolet ja loputkin alkanevat olla kuluneita. Toisaalta rannikkolinnoitustoiminnan väheneminen lienee vähentänyt myös tarvetta isommalle määrälle pienempiä kuljetusaluksia.
Periaatteessa voisi olla mahdollista valmistaa muutaman aluksen luokka hitaalla tahdilla niin, että ensimmäinen ehtii korvaamaan loput Valaat ja Kampelat, toinen vanhemmat öljyntorjunta-alukset ja kolmas Pansiot. Useampiakin saatetaan tarvita jos aluksista tehdään pienempiä. Aluksen kokoon vaikuttaa tietysti minkä mittakaavan tehtäviä sillä aiotaan hoitaa. Linnoituslogistiikkaan ja miinanlaskuun riittänee ro-ro-kansi perärampilla. Meritäydennysten osalta keksin seuraavat skenaariot jotka vaikuttavat vaadittavan lastikapasiteetin (polttoöljyt ja kuivalastit erikseen) määrään.
Pohjanmaa-korvettien täydentäminen oman rannikon läheisyydessä. Pienemmät alukset voidaan ajaa saaren rantaan täydennystä ottamaan, mutta näin isoille sopivia rantoja on kovin vähän. Meritäydennys saaristossa mahdollistaisi vastaavien täydennystaktiikoiden käyttämisen isojen laivojen kanssa. Tämä suosii ketteriä aluksia joilla on kohtuullinen syväys. Aluksen ei tarvitse olla valtava, koska se ehtii käydä satamassa hakemassa uuden lastin täydennysten välissä.
Pienempien aluksien toiminta-ajan venyttäminen Pohjanmaita vastaavaksi. Tämä vaatii alukselta kohtuullista nopeutta jotta se pysyy esim. eteläisellä Itämerellä partio/saattotehtävää suorittavan osaston mukana. Ohjusveneiden ja miinantorjunta-alusten tukemiseen ei tarvita kuitenkaan kovin isoa laivaa. Elbe-luokka on tyyppiesimerkki tähän tarkoitetusta aluksesta.
Pohjanmaiden toiminta-ajan ja/tai -matkan merkittävä kasvattaminen. Tämä tarkoittaisi käytännössä jatkuvaa läsnäoloa eteläisellä Itämerellä tai kv. tehtävissä. Alukselta vaaditaan riittävää nopeutta ja kokoa. Perinteisten avomerilaivastojen logistiikka-alukset näyttävät mallia tähän tarkoitukseen.
Ensimmäinen ja viimeinen ovat lähestulkoon toistensa antiteesejä, mutta keskimmäinen onnistuisi kumman tahansa kanssa samalla rungolla. Se on myös lähinnä sitä mitä merivoimat tekee jo nyt Hallilla ja Louhella. (Onko kukaan muuten nähnyt Hyljettä täydennystä antamassa?)
Noh, taitaa olla niin, että nykytiedoilla ei voida päätellä minkälaista logistiikka-alusta merivoimat on hakemassa. Yhtä hyvin se voisi olla kasvatettu Louhi kuin muunnettu pienehkö tankkeri tai roro-alus. Toki täysin tehtävään suunniteltu runkokin tulee kyseeseen. Sivu-RAS-järjestelmää pidän todennäköisenä, mutta luultavasti vain yhdellä asemalla per puoli. Ennemminkin, kunhan näemme minkälainen alus tulee olemaan, voimme siitä päätellä minkälaista toimintaa merivoimat priorisoi omassa toiminnassaan.
Ensimmäinen muuttuja on tietysti mitä aluksella halutaan tehdä. RAS on oletuksemme, mutta korvataanko samalla muita poistuvien tai jo poistuneiden alusluokkien tehtäviä? Merivoimat on harjoitellut RASsausta nyt öljyntorjunta-aluksilla. Hylje ja Halli on kuitenkin peruskorjattu viime vuosikymmenellä ja poistuvat vasta 2025-2030. Toisaalta tuo minimi 5 vuotta on aika lyhyt aika uuden (erikois)alusluokan saamiseen piirustuspöydältä palveluskäyttöön. Pansiot on myös peruskorjattu ja jatkavat 30-luvulle asti. Valas- ja Kampela-luokista on jo poistunut yli puolet ja loputkin alkanevat olla kuluneita. Toisaalta rannikkolinnoitustoiminnan väheneminen lienee vähentänyt myös tarvetta isommalle määrälle pienempiä kuljetusaluksia.
Periaatteessa voisi olla mahdollista valmistaa muutaman aluksen luokka hitaalla tahdilla niin, että ensimmäinen ehtii korvaamaan loput Valaat ja Kampelat, toinen vanhemmat öljyntorjunta-alukset ja kolmas Pansiot. Useampiakin saatetaan tarvita jos aluksista tehdään pienempiä. Aluksen kokoon vaikuttaa tietysti minkä mittakaavan tehtäviä sillä aiotaan hoitaa. Linnoituslogistiikkaan ja miinanlaskuun riittänee ro-ro-kansi perärampilla. Meritäydennysten osalta keksin seuraavat skenaariot jotka vaikuttavat vaadittavan lastikapasiteetin (polttoöljyt ja kuivalastit erikseen) määrään.
Pohjanmaa-korvettien täydentäminen oman rannikon läheisyydessä. Pienemmät alukset voidaan ajaa saaren rantaan täydennystä ottamaan, mutta näin isoille sopivia rantoja on kovin vähän. Meritäydennys saaristossa mahdollistaisi vastaavien täydennystaktiikoiden käyttämisen isojen laivojen kanssa. Tämä suosii ketteriä aluksia joilla on kohtuullinen syväys. Aluksen ei tarvitse olla valtava, koska se ehtii käydä satamassa hakemassa uuden lastin täydennysten välissä.
Pienempien aluksien toiminta-ajan venyttäminen Pohjanmaita vastaavaksi. Tämä vaatii alukselta kohtuullista nopeutta jotta se pysyy esim. eteläisellä Itämerellä partio/saattotehtävää suorittavan osaston mukana. Ohjusveneiden ja miinantorjunta-alusten tukemiseen ei tarvita kuitenkaan kovin isoa laivaa. Elbe-luokka on tyyppiesimerkki tähän tarkoitetusta aluksesta.
Pohjanmaiden toiminta-ajan ja/tai -matkan merkittävä kasvattaminen. Tämä tarkoittaisi käytännössä jatkuvaa läsnäoloa eteläisellä Itämerellä tai kv. tehtävissä. Alukselta vaaditaan riittävää nopeutta ja kokoa. Perinteisten avomerilaivastojen logistiikka-alukset näyttävät mallia tähän tarkoitukseen.
Ensimmäinen ja viimeinen ovat lähestulkoon toistensa antiteesejä, mutta keskimmäinen onnistuisi kumman tahansa kanssa samalla rungolla. Se on myös lähinnä sitä mitä merivoimat tekee jo nyt Hallilla ja Louhella. (Onko kukaan muuten nähnyt Hyljettä täydennystä antamassa?)
Noh, taitaa olla niin, että nykytiedoilla ei voida päätellä minkälaista logistiikka-alusta merivoimat on hakemassa. Yhtä hyvin se voisi olla kasvatettu Louhi kuin muunnettu pienehkö tankkeri tai roro-alus. Toki täysin tehtävään suunniteltu runkokin tulee kyseeseen. Sivu-RAS-järjestelmää pidän todennäköisenä, mutta luultavasti vain yhdellä asemalla per puoli. Ennemminkin, kunhan näemme minkälainen alus tulee olemaan, voimme siitä päätellä minkälaista toimintaa merivoimat priorisoi omassa toiminnassaan.
RAS:iin liittyen vaikuttaisi, että Pohjanmaita rakennetaan kelpoisuuteen, joka riittäisi SNMCMG1 tai 2 johtoalukseksi. Tai jopa SNMG1/2.
en.wikipedia.org
en.wikipedia.org
Standing NATO Mine Countermeasures Group 1 - Wikipedia
Standing NATO Maritime Group 1 - Wikipedia
Viimeksi muokattu:
Ei välttämättä ihan metsään mennyt tuo ajattelu...RAS:iin liittyen vaikuttaisi, että Pohjanmaita rakennetaan kelpoisuuteen, joka riittäisi SNMCMG1 tai 2 johtoalukseksi. Tai jopa SNMG1/2.
Standing NATO Mine Countermeasures Group 1 - Wikipedia
Standing NATO Maritime Group 1 - Wikipedia
Katso liite: 39106
Kyllä Turunmaa-luokkakin toimi johtoaluksena.RAS:iin liittyen vaikuttaisi, että Pohjanmaita rakennetaan kelpoisuuteen, joka riittäisi SNMCMG1 tai 2 johtoalukseksi. Tai jopa SNMG1/2.
Standing NATO Mine Countermeasures Group 1 - Wikipedia
Standing NATO Maritime Group 1 - Wikipedia
Katso liite: 39106
Joo, tulevaisuuden tarpeet ja NRF.Ei välttämättä ihan metsään mennyt tuo ajattelu...
Minkä hemmetin takia puolisotilaallisella pursiseuralla tulisi olla johtamiskyky laivasto-osastoille? Rehellisesti sanon ettei mopolla liikoja. Isot pojat yleensä haluaa itse johtaa toimintaansa.