Merivoimien kehitysnäkymät

Analysti kirjoitti:
On todella harmi, kun Merivartioston sotilaallisesta suorituskyvystä ja yhteensopivuudesta Merivoimien kanssa on tullut kirosana. On tahoja, jotka erityisesti varmistavat, ettei Rajavartiolaitoksen kalustolla tule olemaan mitään sotilaallista roolia. Osa laitoksen henkilökunnastakin on sitä mieltä, että sotilaallisuus pitäisi lopettaa kokonaan ja muodostaa vain "rajapoliisi". VL Turva on maanpuolustuksen kannalta 98% hyödytön ja on mahdotonta nähdä, että tulevat vartiolaivat olisi "Pohjanmaita" kevyemmin varustettuna. Ikävä kyllä. Siinä nimittäin olisi suuri mahdollisuus.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jeps, mutta ovatko öljyntorjunta ja sotilaallinen toimintakyky pohjimmiltaan toisensa poissulkevat ominaisuudet? Kysyn tämän puhtaasta uteliaisuudesta.

Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa, mallia voisi ottaa Venäjästä jossa rajavartiostolla on Krivak -luokan fregatteja. Persuille taas kelpaisi varmaan Kiinan malli, siellä isoimmat rajavartioalukset ovat kooltaan 10 000 tonnin risteilijäkokoluokkaa...


da4f4a2c-eb92-4ca8-85f1-05e7768486f0.jpg
 
Analysti kirjoitti:
Pääsääntöisesti kyllä. Tuon tyyppisellä aluksella, jos se tehdään sotilaallisia tehtäviä varten, on hyvin pieni kuollut paino. Jos se tehdään taas tankkeriksi, kuten VL Turva, niin kuollutta painoa on käytettävissä runsaasti. Mutta ei taistelunkestävyyttä, nopeutta eikä tiloja taistelujärjestelmää varten.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Pari tuollaista.

The ships' normal tasks include fisheries inspections, environment protection, search and rescue, sovereignty enforcement, icebreaker assignments (Finnish-Swedish ice class 1A Super/Polar Class 6),[5] towage and salvage operations and general assistance to the Danish and Greenland governments (including police tasks). The class has a helicopter deck aft behind the superstructure but lacks an aircraft hangar.

The standard armament consists of two 12.7-millimetre (0.5 in) heavy machine guns. This is supplemented by the two Stanflex modular mission payload slots (one on the foredeck, the other aft of the superstructure), which can be fitted with a multi-purpose gun, surface-to-air missiles, or ASW torpedoes, along with other non-weapon payloads. Another two container positions are "prepared for" but not installed on the starboard and port sides of the heli deck.

en.wikipedia.org

Knud Rasmussen-class patrol vessel - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
 
Tankkikapasiteetin lisäksi tarvitaan avoin työkansi, nostureita ja mielellään dynaaminen paikoituskyky tai ainakin erinomaiset ohjailuominaisuudet pienellä nopeudella.

Toisaalta jos on valmis tinkimään esimerkiksi suuresta avovesinopeudesta, niin mikäpä estäisi lisäämästä Turvan kaltaisen aluksen sotilaallista toimintakykyä alustan rajoissa? Toki tämäkin olisi kompromissi suhteessa Pohjanmaa-luokkaan, mutta ainakin sotilaalliseen toimintaan kykeneviä alustoja saataisiin enemmän.
 
Analysti kirjoitti:
VL Turva on maanpuolustuksen kannalta 98% hyödytön.
Klikkaa laajentaaksesi...
Entäs sitten, kuinka suuri riski on sodalle? Jos minulta kysyy niin se riski on niin pieni että on paskan hailee vaikkei sillä ole silloin mitään käyttöä. Se laiva on erittäin tarpeellinen rauhan-ajan meripelastuksessa.
 
Herman30 kirjoitti:
Entäs sitten, kuinka suuri riski on sodalle? Jos minulta kysyy niin se riski on niin pieni että on paskan hailee vaikkei sillä ole silloin mitään käyttöä. Se laiva on erittäin tarpeellinen rauhan-ajan meripelastuksessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suurin mitä se on ollut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Vastaavalla tasolla kuin juuri ennen Molotov-Ribbentrop sopimusta, sen jälkeen se oli jo varmaa.
 
Herman30 kirjoitti:
Se laiva on erittäin tarpeellinen rauhan-ajan meripelastuksessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Täällä jaksetaan muistuttaa siitä, että edes syvän rauhan aikana ei pitäisi unohtaa sota-ajan tehtäviä ja valmistautumista. Toisinaan sitä toivoisi, että jengi muistaisi, että syvän rauhan aikana ei kannata myöskään unohtaa rauhan ajan tehtäviä ja valmistautumista. Pitäisikö meripelastukseen, hätähinaukseen, öljyntorjuntaan jne. hankkia rinnakkaista kapasiteettia?

Valitettavasti Suomen kaltaisen maan on pakko pyrkiä parhaaseen mahdolliseen kompromissiin ja hankkia Rajavartiolaitoksen kaltaisille toimijoille monitoimialustoja, joiden työkalupaketti on monipuolisempi kuin vaikkapa Merivoimien taistelualuksilla. Toki tehtäviä voi jakaa toimijoiden kesken ja esimerkiksi uuden jäänmurtajahankinnan myötä rajavartiolaitoksen öljyntorjuntavalmiuden voisi dumpata kokonaan Arctia-Meritaito -akselille, jolla jo nyt on merkittävää kapasiteettia tällä saralla (joskaan ei yhtäläisessä valmiudessa Rajan kanssa).
 
Tups kirjoitti:
Täällä jaksetaan muistuttaa siitä, että edes syvän rauhan aikana ei pitäisi unohtaa sota-ajan tehtäviä ja valmistautumista. Toisinaan sitä toivoisi, että jengi muistaisi, että syvän rauhan aikana ei kannata myöskään unohtaa rauhan ajan tehtäviä ja valmistautumista. Pitäisikö meripelastukseen, hätähinaukseen, öljyntorjuntaan jne. hankkia rinnakkaista kapasiteettia?

Valitettavasti Suomen kaltaisen maan on pakko pyrkiä parhaaseen mahdolliseen kompromissiin ja hankkia Rajavartiolaitoksen kaltaisille toimijoille monitoimialustoja, joiden työkalupaketti on monipuolisempi kuin vaikkapa Merivoimien taistelualuksilla. Toki tehtäviä voi jakaa toimijoiden kesken ja esimerkiksi uuden jäänmurtajahankinnan myötä rajavartiolaitoksen öljyntorjuntavalmiuden voisi dumpata kokonaan Arctia-Meritaito -akselille, jolla jo nyt on merkittävää kapasiteettia tällä saralla (joskaan ei yhtäläisessä valmiudessa Rajan kanssa).
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin, ehkäpä olennaista olisi tarkastella valtion aluksia kokonaisuutena ja jyvittää sitten tehtäviä eri alustyypeille. Tarkastelussa siis Merivoimat, Rajavartiolaitos ja Merenkulkulaitos - paitsi ai niin, Merenkulkulaitos on pseudo-yksityistetty...
 
Viimeksi muokattu:
Analysti kirjoitti:
Harmillista, että semmoista on tapahtunut. Siitä on selvästikin jo aika paljon aikaa ja mm. sitä kahden saapumiserän ongelmaa ei enää ole ollut pitkään aikaa. Merivoimat, niin kuin ei mikään muukaan paikka tai organisaatio missään, ole täydellinen. Eikä täydelliseksi tule. Hyväksi kyllä voi tulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olin juuri vastaamassa lähes samoin sanoin. Meillä alusympäristö on kuitenkin niin pieni ja tiivis yhteisö, että siellä pitää lähes kaiken osua kohdalleen, jotta kaikki viihtyvät, ja kokevat itsensä tarpeelliseksi osaksi miehistöä. Itselläni myös aikoinaan ristiriitaisia kokemuksia vierailevana kadettina, mutta siitäkin huolimatta eläköidyin siitä "pursiseurasta"
 
Herman30 kirjoitti:
Entäs sitten, kuinka suuri riski on sodalle? Jos minulta kysyy niin se riski on niin pieni että on paskan hailee vaikkei sillä ole silloin mitään käyttöä. Se laiva on erittäin tarpeellinen rauhan-ajan meripelastuksessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Riskin toteutumisen todennäköisyys on melko pieni, mutta seuraukset sitäkin tuhoisammat. Siksi sen riskin "sammuttamiseen" pitää panostaa huomattavasti. Ulkovartiolaivat olisivat meripelastukseen aivan yhtä hyviä, vaikka ne olisikin suunniteltu paremmin sodan ajan tehtävien kannalta. Ne eivät ole ristiriitaisia ominaisuuksia, päinvastoin, esim hyvä helikopteritoimintakapasiteetti tukee hyvin sekä maanpuolustuksen, että meripelastuksen tehtäviä. Onneton maanpuolustuksen vastainen ideologia vaan tunkee joka paikkaan.
 
Herman30 kirjoitti:
No kai tuo VL Turvan voi aseistaa tarvittaessa. Olalta laukaistuja IT-ohjuksia ilmasuojaksi esim.
Klikkaa laajentaaksesi...

Monessa maissa, esim. Kiinassa, Japanissa, USA:ssa, Tanskassa, Norjassa, Etelä-Koreassa ym. merivartioston alukset rakennetaan sotalaivastandardein ja ne ovat täysin aseistettavissa sotatilanteissa saattoaluksiksi ym. Näinhän itse asiassa Suomessakin tehtiin sotavuosina kun rannikkovartioston VMV:t olivat käytössä sota-aluksina ja ulkovartiolaivat saattajina. Suomen oloissa tuo tarkoittaisi siis kolmea fregattikokoluokan alusta neljän tulossa olevan Pohjanmaan lisäksi, eli erittäin mittavasta lisäyksestä Merivoimien kapasiteettiin. Ajattele, seitsemän fregattia neljän sijaan!

Vaikka kykyä aseistaa aluksia täysimääräisesti juuri nyt ei olisi, olisi tilavaraukset ym. sangen helppo tehdä, mutta mahdotonta jälkikäteen.

Sinänsä voi toki pohtia, että ilmatankkauskyvyllä + seitsemällä täysimääräisesti varustetulla fregatilla meriliikenteen suojaaminen Tanskan salmiin asti yksin suomalaisin kyvyin olisi jo realismin rajoissa. Se toisi valtavasti pelivaraa ulkopolitikan johdolle esim. tilanteessa jossa Ruotsi ei olisikaan kykenevä toimimaan. Jos meritie Atlantille on auki, ei Ruotsi olisi enää meille kriittisen tärkeä, toki suuri apu, muttei kriittisen tärkeä.
 
Viimeksi muokattu:
Analysti kirjoitti:
Riskin toteutumisen todennäköisyys on melko pieni, mutta seuraukset sitäkin tuhoisammat. Siksi sen riskin "sammuttamiseen" pitää panostaa huomattavasti. Ulkovartiolaivat olisivat meripelastukseen aivan yhtä hyviä, vaikka ne olisikin suunniteltu paremmin sodan ajan tehtävien kannalta. Ne eivät ole ristiriitaisia ominaisuuksia, päinvastoin, esim hyvä helikopteritoimintakapasiteetti tukee hyvin sekä maanpuolustuksen, että meripelastuksen tehtäviä. Onneton maanpuolustuksen vastainen ideologia vaan tunkee joka paikkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Riskiä saa huomattavasti alemmas ilmottamalla että emme puutu Viron miehittämiseen mitenkään sekä katkomalla suhteet Yhdysvaltoihin sekä Britanniaan.

Sen jälkeen olemmekin sitten kuin sika teurasjonossa odottamassa omaa vuoroa.

Jos Ukrainan operaatio toteutuu on useastakin syystä todennäköistä että Venäjän sotilasjohto suosittelee Baltian operaatiota sen turvaamiseksi.
 
StmSvejk kirjoitti:
Monessa maissa, esim. Kiinassa, Japanissa, USA:ssa, Tanskassa, Norjassa, Etelä-Koreassa ym. merivartioston alukset rakennetaan sotalaivastandardein ja ne ovat täysin aseistettavissa sotatilanteissa saattoaluksiksi ym. Näinhän itse asiassa Suomessakin tehtiin sotavuosina kun rannikkovartioston VMV:t olivat käytössä sota-aluksina ja ulkovartiolaivat saattajina. Suomen oloissa tuo tarkoittaisi siis kolmea fregattikokoluokan alusta neljän tulossa olevan Pohjanmaan lisäksi, eli erittäin mittavasta lisäyksestä Merivoimien kapasiteettiin. Ajattele, seitsemän fregattia neljän sijaan!

Vaikka kykyä aseistaa aluksia täysimääräisesti juuri nyt ei olisi, olisi tilavaraukset ym. sangen helppo tehdä, mutta mahdotonta jälkikäteen.

Sinänsä voi toki pohtia, että ilmatankkauskyvyllä + seitsemällä täysimääräisesti varustetulla fregatilla meriliikenteen suojaaminen Tanskan salmiin asti yksin suomalaisin kyvyin olisi jo realismin rajoissa. Se toisi valtavasti pelivaraa ulkopolitikan johdolle esim. tilanteessa jossa Ruotsi ei olisikaan kykenevä toimimaan.
Klikkaa laajentaaksesi...


Nnuo Knud Rasmussen-luokan alukset saisi Puolasta tilattuna 80 miljoonalla kappale, liian järkevää meillä toteutettavaksi.
 
Talvela kirjoitti:
Nnuo Knud Rasmussen-luokan alukset saisi Puolasta tilattuna 80 miljoonalla kappale, liian järkevää meillä toteutettavaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Knud Rasmussen on kooltaan 2000tn, ilmeisesti jokin 4000tn luokka olisi tavoitteena, eli juurikin Pohjanmaa-luokka. Mikähän olisi Pohjanmaan hinta, vaikkapa ilman turbiineja mutta tehokkaammin dieselein?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top