En kirjoittanut, että "ylijohdon reservi" vaan ylijohdon yksiköt. Eli mahdolliset raskaammat it-yksiköt, joita käytetään valtakunnallisesti. Kyse ei siis ole mistään"reservistä". Reserviinhän voidaan laittaa millä tahansa tasolla joukkoja tai järjestelmiä taistelujaotuksen mukaisten johtosuhteiden mukaan ja puitteissa.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Commander
Kenraali
Suomen ja Ruotsin sotilaallisten suorituskykyjen vertailu on julkisesti monin tavoin haastavaa, koska tuolloin pitäisi esitellä myös omia kyvykkyyksiä.
Niin, osa siitä ei kuulu julkisuuteen. Se osa, minkä PV julkistaa esim nettisivuillaan tai muissa medioissa, on tietysti käytettävissä tähän arviointiin. Suurin osa asioistahan on julkista, mutta erityisesti toimintatavat, valittu taktiikka, tarkat parametrit tai kaluston käyttöperiaatteet eivät ole.
Tosin, esim monet kaluston parametrit pystyy ammattilainen jo päättelemään nähdessään siitä kuvan... fysiikan lait ovat samat kaikille.
Ruotsilla muuten saattaa olla edelleen turvatakuut USAsta toisin kuin Suomella. Tällä olisi ihan ratkaiseva merkitys kykyyn puolustautua.
Commander
Kenraali
Ei saa antaa Ruotsin asevoimien tiedottamisen hämärtää käsityksiä. Johdon lausunnot: "Emme kestäisi kuin viikon" yms yms, eivät kovin hyvin kuvaa reaalitilannetta, kun viesti on lähinnä suunnattu kotimaisille poliitikoille!
Commander
Kenraali
Vertailu kannattaa aloittaa vaikkapa puolustusbudjettianalyysillä kylmän sodan lopusta näihin päiviin (noin 30v). Mikä oli lähtötilanne, mihin on sen jälkeen käytetty rahaa, ja miksi. Vaikka Ruotsin puolustusbudjetti onkin laskenut rajusti, niin on se vieläkin korkeampi kuin meillä. Ja johonkin he sitä rahaa ovat käyttäneet, kun ei materiaalipuolella näy selkeitä indikaatioita. Meidän näkökulmasta tärkeillekkin hankkeille on vedetty ruksit yli: Visbyn Umkhonto, TMS jne.
Hanski
Ylipäällikkö
Commander
Kenraali
En ole kaivellut tietoja JAS -hankkeiden kehityskustannuksien rahoituksesta, mutta en oikein usko, että tulisivat suoraan puolustusbudjetista?
Se onkin hyvä kysymys. Yksi tärkeimmistä menokohteista on kyllä ollut oman hävittäjätuotannon kustannukset ja oman sukellusveneenrakennuskyvyn ylläpito/luominen. Tosin, tännekin joku postasi jonkun professorin tekemän tutkimuksen, jonka mukaan nekin ovat itse asiassa tuottoa...
Jaa, mitenkähän lienee.Uskoisin paljon rahaa menneen myös sen kylmän sodan aikaisen infran tuhoamiseen tai muuten deaktivoimiseen. Eli puretun linnakkeen bunkkerit on varmuuden vuoksi valettu täyteen betonia, ettei niitä varmasti enää nopeasti saada käyttöön... takuulla idean on syöttänyt joku myyrä heille ja sinne meni, matoineen ja koukkuineen. Ei voisi enää tyhmemmin menetellä. Vaikka kyse on staattisesta kohteesta, voisi se edes alueelle ryhmittyvälle joukolle suojaa antaa se bunkkeri, vaikka tykkitorni onkin poistettu...
Muutenkin toiminnan laatu on semmoista diskuteeraamista, teollisuuden etujen varjelua ja muuta sähläämistä, ettei paremmasta väliä.
Varmaan henkilöstön palkat ja edut ovat ihan toiselta planeetalta kuin meillä, mutta silti jää jotain gappia todellakin. Kukahan mahtaisi tietää jotain enemmän?
Viimeksi muokattu:
Minä luulisin, että tuli. Tavalla tai toiselle. Mutta tietääkö joku varman tiedon, miten se meni?
Hanski
Ylipäällikkö
Samaa ovat ruotsalaisetkin ihmetelleet, että mihin heidän rahansa menevät:
Oheisesta tutkimuksesta johtopäätökset:
"Vi kan konstatera att den svenska modellen med fristående myndigheter är ovanlig för att inte säga unik. Det finns emellertid vissa fristående myndigheter i Norge och Danmark med tendens till utveckling mot fler sådana. Omfattningen är dock avsevärt mindre än i Sverige. Många av länderna genomför reformpaket och organisationsförändringar. Sverige tog beslut om att lämna den tillämpade värnplikten i fredstid år 2009-10. Nu diskuteras och utreds ett återinförande av plikten i reviderade former. En stor reform är under genomförande inom försvarslogistiken där FMV övertar uppgifter från Försvarsmakten. I Finland har en försvarsmaktsreform genomförts där stödfunktioner samlats till nya organisationsenheter, dock som en del av den finska försvarsmakten."
Minusta on aika selvää, että Ruotsin ilmavoimat (lue hävittäjäkoneiden kehittäminen) on vienyt viimeisen 30 vuoden rahat. Vielä 1990-luvulla kehitettiin Viggeniä, 2000-luku meni Gripenin A-version parissa, 2010-luku C-version ja nyt rahat hassataan E-versioon. Pienelle maalle tuo on liikaa ja koneiden uusintatahti on liian kiivas.
Toinen käenpoika ruotsalaisessa maanpuolustuksessa ovat nämä irralliset viranomaiset, jonne on saatu suojatyöpaikkoihin satoja upseeri- ja siviilivirkoja. Suomelle oli laskettu varusmiespalveluksesta aikamoiset vaihtoehtokustannukset, jotta luvut oli saatettu "sopivasti" vertailukelpoisiksi.
Kolmas alue on tosiaan sukellusvenekehitys, mutta siinä alkaa kohta tulla rahankäytön rajat vastaan.
Viimeksi muokattu:
Commander
Kenraali
Se onkin hyvä kysymys. Yksi tärkeimmistä menokohteista on kyllä ollut oman hävittäjätuotannon kustannukset ja oman sukellusveneenrakennuskyvyn ylläpito/luominen. Tosin, tännekin joku postasin jonkun professorin tekemän tutkimuksen, jonka mukaan nekin ovat itse asiassa tuottoa...
Uskoisin paljon rahaa menneen myös sen kylmän sodan aikaisen infran tuhoamiseen tai muuten deaktivoimiseen. Eli puretun linnakkeen bunkkerit on varmuuden vuoksi valettu täyteen betonia, ettei niitä varmasti enää nopeasti saada käyttöön... takuulla idean on syöttänyt joku myyrä heille ja sinne meni, matoineen ja koukkuineen. Ei voisi enää tyhmemmin menetellä. Vaikka kyse on staattisesta kohteesta, voisi se edes alueelle ryhmittyvälle joukolle suojaa antaa se bunkkeri, vaikka tykkitorni onkin poistettu...
Muutenkin toiminnan laatu on semmoista diskuteeraamista, teollisuuden etujen varjelua ja muuta sähläämistä, ettei paremmasta väliä.
Varmaan henkilöstön palkat ja edut ovat ihan toiselta planeetalta kuin meillä, mutta silti jää jotain gappia todellakin. Kukahan mahtaisi tietää jotain enemmän?
Meidän puolustusasiamies tuskin vastannee, jos soittaisi...
. 2000-luvun alkupuolella Ruotsi lanseerasi oman version verkostokeskeisestä sodankäynnistä. Olin kutsuttuna seuraamassa yhtä heidän omille asevoimille suunnattua seminaarisarjaa paikallisessa sotakorkeakoulussa. Jo silloin sanoivat, että tässä on tulevaisuuden PP. Ehkäpä se on vieläkin? Muita hys hys alueita lienevät FRA:n toiminta ja elso sekä vedenalaisen sodankäynnin kiemurat (A26 tulevat ominaisuudet antavat osviittaa...)
Hanski
Ylipäällikkö
Välillisesti maksut tulevat puolustusbudjetista: hallitus päättää tilata 60 kpl ei olemassa olevaa JAS 39E:tä ja hankinta maksetaan puolustusbudjetin puolustusmateriaalin hankintamäärärahoista. Kun tuotetta ei ole valmiina olemassa ja muita maksajia Brasilian lisäksi ei ole, tuotekehityksen osa rahoitetaan tällä hankintamäärärahalla (ja pieni osa jollain esimerkiksi FOI:n tekemällä perustutkimuksella, joka sekin on osa puolustusbudjettia).
Commander
Kenraali
Jäsen @Lepard vastasi toisessa ketjussa vähän tarkemmin miksi ruotsalaiset eivät saa meitä isommilla rahoilla edes sitä kykyä mitä Suomella on. Tulevaisuus näyttää, käykö meille samalla tavalla.
Lepardin kirjoituksessa ei kuitenkaan ole koko totuus. Siinä on myös melko hämmentäviä yksinkertaistuksia, jotka saattavat viedä jonkun harhapoluille. Mutta isossa kuvassa kyllä oman kansallisen hävittäjän kehittäminen imee kyllä noin pienen maan resurssit nopeasti kuiviin. Samoin suvet ja monta muuta juttua. Eikä Visby-luokkakaan ollut ihan halpa. Se ei enää tosin ole ilman aseita, ainakin tykki ja torpedot toimii ja osassa tai ehkä kaikissa on myös RBS. Sen sijaan ilmatorjuntaohjusta ei vieläkään ja kaiken lisäksi alusluokka alkaa olemaan jo peruskorjausiässä! Ja tuskin on saatu käyttöön otettua. Siitä, ja USA:n LCS-ja DDG1000-projekteista vähän oppia muille maille laivastoprojekteihin.
Einomies1
Respected Leader
Lisänä tuohon SDB I hurrien ilmavoimille. Ruotsi otti tänä vuonna käyttöön myös uuden IRIS-T SL ilmatorjuntajärjestelmän.
The latest MS20 update to the Gripen C/D adds MBDA Meteor and Boeing SDB integration.
This year, the Swedish Air Force Gripen C/Ds are in the process of fielding the 'game-changing' MBDA BVRAAM – the first country to do so. This is part of a MS20 software update that also includes Boeing Small Diameter Bomb integration, a recce pod, digital close-air support and improved logistics and maintenance.
https://www.aerosociety.com/news/evolution-of-the-fittest-saab-rolls-out-the-gripen-e/
Einomies1
Respected Leader
Tässä erittäin valaiseva juttu moderneista torpedoista ja niiden hakeutumismenetelmistä. Kirjoittaja on entinen US laivaston kaikuluotainoperaattori ja palvellut Los Angeles- ja Ohio-luokan sukellusveneissä, eli ei mitään nojatuolitietoa.
Kirjoituksessa tulee ilmi että elokuvien (Grimson Tide, Punaisen Lokakuun metsästys) torpedo-kohtaukset ovat kaukana todellisuudesta. Kaiken avain sukellusveneduelissa on se kumpi havaitsee vastustajan ensin ja ehtii ampua.
Torpedojen havaitseminen kaukaa on vaikeata ja väistäminen lähietäisyydellä lähes toivotonta. Vain jos torpedo havaitaan kaukaa, on mahdollisuuksia käyttää vastatoimia. Moderneissa torpedoissa on tosin erittäin kehittynyt häirinnänväistö ja lankaohjauksella niitä voidaan ohjailla ohitse häirintäkapselien jne.
Myös torpedojen hykkäysmenetelmien eri tavat käydään läpi. Passiivista torpedoa ei todennäköisesti edes huomata ennenkuin se osuu maaliinsa. Siten sukellusveneellä on aina pinta-aluksiin nähden etulyöntiasema jos se pääsee huomaamatta laukaisuasemaan.
Kill-boksien tarpeellisuudesta kerrotaan myös ja missä tilanteessa oma torpedo voisi osua sukellusveneeseen. Jos englanti taipuu niin kehotan lukemaan!
Modern Submarine Torpedo Attacks Are Nothing Like What You See In The Movies
We break down how modern torpedo attacks really go down and the types of torpedoes that are used to sink ships and other submarines.
By Aaron AmickApril 14, 2020
https://www.thedrive.com/the-war-zo...s-are-nothing-like-what-you-see-in-the-movies
PS. tuosta kirjoituksesta viisastuneena, ymmärrän miksi Tp 47 on todennäköisesti maailman kehittynein kevyttorpedo: täysin digitaalinen hakupää ja elektroniikka= ei tarvetta kiemurrella, lankaohjaus ja aktiivinen + passiivinen moodi samassa torpedossa.
Hakkaa esimerkiksi MU 90 torpedon siksi.
Kirjoituksessa tulee ilmi että elokuvien (Grimson Tide, Punaisen Lokakuun metsästys) torpedo-kohtaukset ovat kaukana todellisuudesta. Kaiken avain sukellusveneduelissa on se kumpi havaitsee vastustajan ensin ja ehtii ampua.
Torpedojen havaitseminen kaukaa on vaikeata ja väistäminen lähietäisyydellä lähes toivotonta. Vain jos torpedo havaitaan kaukaa, on mahdollisuuksia käyttää vastatoimia. Moderneissa torpedoissa on tosin erittäin kehittynyt häirinnänväistö ja lankaohjauksella niitä voidaan ohjailla ohitse häirintäkapselien jne.
Myös torpedojen hykkäysmenetelmien eri tavat käydään läpi. Passiivista torpedoa ei todennäköisesti edes huomata ennenkuin se osuu maaliinsa. Siten sukellusveneellä on aina pinta-aluksiin nähden etulyöntiasema jos se pääsee huomaamatta laukaisuasemaan.
Kill-boksien tarpeellisuudesta kerrotaan myös ja missä tilanteessa oma torpedo voisi osua sukellusveneeseen. Jos englanti taipuu niin kehotan lukemaan!
Modern Submarine Torpedo Attacks Are Nothing Like What You See In The Movies
We break down how modern torpedo attacks really go down and the types of torpedoes that are used to sink ships and other submarines.
By Aaron AmickApril 14, 2020
https://www.thedrive.com/the-war-zo...s-are-nothing-like-what-you-see-in-the-movies
PS. tuosta kirjoituksesta viisastuneena, ymmärrän miksi Tp 47 on todennäköisesti maailman kehittynein kevyttorpedo: täysin digitaalinen hakupää ja elektroniikka= ei tarvetta kiemurrella, lankaohjaus ja aktiivinen + passiivinen moodi samassa torpedossa.
Hakkaa esimerkiksi MU 90 torpedon siksi.
Viimeksi muokattu:
Reuters | Breaking International News & Views
Find latest news from every corner of the globe at Reuters.com, your online source for breaking international news coverage.