Sukeltajakoulutus kopioitiin muistaakseni joskus 50-60 luvulla Ruotsista tänne. Tänä päivänä Suomi on kuulemani mukaan mennyt Ruotsin ohi.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Vertailu on aika hankalaa, mutta uskoisin, että kumpikin pärjäävät omilla värkeillään. Ja pääosa järjestelmistä on samoja.Ovatko yhtä modernilla tekniikalla varustettuja?
Enpä osaa kyllä tuotakaan osa-aluetta arvioida.Sukeltajakoulutus kopioitiin muistaakseni joskus 50-60 luvulla Ruotsista tänne. Tänä päivänä Suomi on kuulemani mukaan mennyt Ruotsin ohi.
Mikäli Venäjä haluaisi Suomen tapauksessa ns jäädytetyn konfliktin niin Hankoniemi ja Ahvenanmaa olisivat siihen tarkoitukseen oikein sopivat. Päälle vielä Gotlanti niin I-meren laivaston keskeisimmät tavoitteet olisivat ehkä saavutettu.
Ruotsin sotilaallista voimaa en kyllä lähtisi kovin yksioikoisesti väheksymään. Ns mini-suurvallan jäänteidenkin jälkeenkin pidän kyllä Ruotsia sotilaallisesti voimakkaampana kuin Suomea, pl maavoimat. Ja ne Ruotsin merivoimien 2+2 sukellusvenettä ja pinta-alusten suto-kyky (jota vasta tavoittelemme) eivät edellistä ainakaan heikennä!
Vielä tänä päivänäkin löytyy luodoilta sukellusveneverkon kohoja.Jotta ne voisi pitää Hankoa ja Ahvenenmaata pitäisi niillä olla liikkumsvapaus ja ylivoima Suomenlahdella. Viimeksi kun niillä oli Hanko niin piti häippäistä siinä vaiheessa kun saksalaiset ottivat Viron. Muuten olisivat jääneet pussiin.
Tämä siteeraus sopiikin mainiosti liittoutumiskeskusteluun. Teksti on kirjoittettu Ruotsin valtion rakennuttamaan linnoitukseen, joka kustannettiin ranskalaisten rahoilla."Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun..."
Ovat kyllä, mutta lukumäärä on romahtanut ihan olemattomiin. Suhteessa aukipidettävien väylien määrään olemme ehkä tasoissa.Ovatko yhtä modernilla tekniikalla varustettuja?
En väheksy Ruotsin sotilaallista voimaa, mutta se on vain murto-osa menneestä. Onko sillä kykyä lähettää mitään toisen maan avuksi tai liittyä sotaan HYÖKKÄÄMÄLLÄ hyökkääjän kimppuun toisen maan puolustamiseksi, on se kysymys. Ruotsin pääministerin vastaus on ollut viimeksi kysyttäessä EI SOTILASLIITOLLE. Sotilaalliselle yhteistyölle kyllä ja eräänlaiselle valmistautumiselle jopa sodan ajan yhteistoimintaan myös KYLLÄ, mutta sinetti ja varmuus asiasta puuttuu. Korttitaloilla on taipumus romahtaa nopeasti.Mikäli Venäjä haluaisi Suomen tapauksessa ns jäädytetyn konfliktin niin Hankoniemi ja Ahvenanmaa olisivat siihen tarkoitukseen oikein sopivat. Päälle vielä Gotlanti niin I-meren laivaston keskeisimmät tavoitteet olisivat ehkä saavutettu.
Ruotsin sotilaallista voimaa en kyllä lähtisi kovin yksioikoisesti väheksymään. Ns mini-suurvallan jäänteidenkin jälkeenkin pidän kyllä Ruotsia sotilaallisesti voimakkaampana kuin Suomea, pl maavoimat. Ja ne Ruotsin merivoimien 2+2 sukellusvenettä ja pinta-alusten suto-kyky (jota vasta tavoittelemme) eivät edellistä ainakaan heikennä!
En väheksy Ruotsin sotilaallista voimaa, mutta se on vain murto-osa menneestä. Onko sillä kykyä lähettää mitään toisen maan avuksi tai liittyä sotaan HYÖKKÄÄMÄLLÄ hyökkääjän kimppuun toisen maan puolustamiseksi, on se kysymys. Ruotsin pääministerin vastaus on ollut viimeksi kysyttäessä EI SOTILASLIITOLLE. Sotilaalliselle yhteistyölle kyllä ja eräänlaiselle valmistautumiselle jopa sodan ajan yhteistoimintaan myös KYLLÄ, mutta sinetti ja varmuus asiasta puuttuu. Korttitaloilla on taipumus romahtaa nopeasti.
Jos verrataan useita asioita myös siellä meri- ja ilmavoimien puolella, mitkä eivät siis ole esim pelkästään esim laivojen tai koneiden määriä, on Suomi hyvin kiilaamassa kylkeen. Merivoimissa on mennyt jo ohi pl. ne suvet. Esim kun lasketaan koko Suomen merivoimien (huom! KOKO) täyslaidallisen määrä tai paino, on Suomi jo kirkkaasti johdossa. Ehkä, jos pitäisi operoida kaukana omalta rannikolta, Ruotsi pystyy enempään. Mutta kun puolustetaan omaa aluetta, Suomi on johdossa. Meri- ja ilmavoimien johtamisjärjestelmän osalta Suomi on ohittanut Ruotsin. Ainoa lohtu Ruotsille on pari tutkavalvontakonetta, mitkä kyllä on kova juttu. Niitä Suomikin kaipaisi kyllä. Koko toiminnan laatu, valmiuden ylläpito ja monet muut asiat ovat Ruotsissa retuperällä, kun yhdessä vaiheessa keksittiin, että Puolustusvoimia tarvitaankin vain kv-operaatioihin jne. Sen nostaminen takaisin on hidasta hommaa. Ja vaivalloista, siitäkin on hyviä esimerkkejä nähty.Mikäli Venäjä haluaisi Suomen tapauksessa ns jäädytetyn konfliktin niin Hankoniemi ja Ahvenanmaa olisivat siihen tarkoitukseen oikein sopivat. Päälle vielä Gotlanti niin I-meren laivaston keskeisimmät tavoitteet olisivat ehkä saavutettu.
Ruotsin sotilaallista voimaa en kyllä lähtisi kovin yksioikoisesti väheksymään. Ns mini-suurvallan jäänteidenkin jälkeenkin pidän kyllä Ruotsia sotilaallisesti voimakkaampana kuin Suomea, pl maavoimat. Ja ne Ruotsin merivoimien 2+2 sukellusvenettä ja pinta-alusten suto-kyky (jota vasta tavoittelemme) eivät edellistä ainakaan heikennä!
Ei niin. Lähde siinä sitten auttamaan toista poloista...Ruotsi on kyllä 1940 - luvulta alkaen noudattanut strategisen puolustuksen doktriinia (ydinaseohjelma ml). Ilma- ja merivoimilla tosin on esiintynyt joitain hyökkäyksellisiä elementtejä, mutta eivät he ole suunnitelleet sotalaitostaan 1700 - luvun lopun jälkeen hyökkäysoperaatioihin.
No mitäs jää jäljelle, vastaan itse ei just mitään. Ruotsin sotilaallinen suorituskyky on murto-osa Suomen kyvystä, Ruotsi ei yksinään kykene käymään minkäänlaista sotaa, Suomi taas oikein hyvinRuotsin sotilaallista voimaa en kyllä lähtisi kovin yksioikoisesti väheksymään. Ns mini-suurvallan jäänteidenkin jälkeenkin pidän kyllä Ruotsia sotilaallisesti voimakkaampana kuin Suomea, pl maavoimat. Ja ne Ruotsin merivoimien 2+2 sukellusvenettä ja pinta-alusten suto-kyky (jota vasta tavoittelemme) eivät edellistä ainakaan heikennä!
Muista Ruotsille pian valmistuva huippumoderni tiedustelulaiva. Valmistuu Gdanskin telakalla runko. Ellei ole jo.Jos verrataan useita asioita myös siellä meri- ja ilmavoimien puolella, mitkä eivät siis ole esim pelkästään esim laivojen tai koneiden määriä, on Suomi hyvin kiilaamassa kylkeen. Merivoimissa on mennyt jo ohi pl. ne suvet. Esim kun lasketaan koko Suomen merivoimien (huom! KOKO) täyslaidallisen määrä tai paino, on Suomi jo kirkkaasti johdossa. Ehkä, jos pitäisi operoida kaukana omalta rannikolta, Ruotsi pystyy enempään. Mutta kun puolustetaan omaa aluetta, Suomi on johdossa. Meri- ja ilmavoimien johtamisjärjestelmän osalta Suomi on ohittanut Ruotsin. Ainoa lohtu Ruotsille on pari tutkavalvontakonetta, mitkä kyllä on kova juttu. Niitä Suomikin kaipaisi kyllä. Koko toiminnan laatu, valmiuden ylläpito ja monet muut asiat ovat Ruotsissa retuperällä, kun yhdessä vaiheessa keksittiin, että Puolustusvoimia tarvitaankin vain kv-operaatioihin jne. Sen nostaminen takaisin on hidasta hommaa. Ja vaivalloista, siitäkin on hyviä esimerkkejä nähty.
Ilmavoimissa Ruotsin konemäärä, laatu ja tietyt muut asiat ovat olleet laskusuhdanteessa viimeiset 20 vuotta. Pahimmillaan ensilinjan koneiden määrä laskee samaan kuin Suomella. Esim aluksilla on paras it-ase 57 mm tykki, Suomella kohta ESSM. Maasijoitteinen it.. siitä on vaikea löytää lukuja, mutta vaikutelma on, että se on korkeintaan puolet Suomen kapasiteetista, jos sitäkään. Tietääkö joku Ruotsin Bamse:n määrät?
Armeijan osalta vertailua ei kai tarvita...
Gripenin tuoreempikin versio tulee melko satavarmasti ampumaan RSB-15:n jotain varianttia. Oiskohan ulkomuistista ainakin se III+ suunnitelmissa ja ehkä jopa se "ER" versio. Nämä ovat kuitenkin vielä yhtä kesken kuin itse gripenikin. Valmistunevat sitten joskus jos eivät heitä lapasia tiskiin rahapulassa tms.Juurikin noilla sukellusveneillä on se suurin rooli Ruotsin merivoimien iskukyvyssä. Niihin on panostettu ja panostetaan jatkossakin. Ne viisi on kuitenkin parempi kuin Venäjän kaksi venettä. Teknologisesti taltavat olla muutenkin täysin ylivoimaisia siinä perinteisimmässä toimessaan.
Miten muuten jatkossa Gripen kykenee ampumaan meritorjuntaohjuksia? Jos se kyky on edelleen olemassa, niin Ruotsin meripuolustuksen kyky on suvereeni. Minun mielestäni toki.
Sen merkitys on enemmän rauhanajassa. Suomellekin pitäisi saada semmoinen kyllä...Muista Ruotsille pian valmistuva huippumoderni tiedustelulaiva. Valmistuu Gdanskin telakalla runko. Ellei ole jo.
Jenkit käsittääkseni maksaa varsinaisen laitteiston. Mikä tuollaiseen mahtaa olla syynä? Kyllä Suomi kustansi itse oman Dragon Shield järjestelmänsä. Näemmekö tuossa Usan ja Ruotsin poikkeukselliset suhteet? Trumpin suunsoitto ei tuoton vaikuta.Sen merkitys on enemmän rauhanajassa. Suomellekin pitäisi saada semmoinen kyllä...
Bamsea ei ole kuin yksi patteri, joka sekin hankittiin puolustusvoimien toiveiden vastaisesti myynninedistämistarkoitukseen. Nykyisin patteri on @Merten sheriffi täsmennyksen perusteella Gotlannissa.Jos verrataan useita asioita myös siellä meri- ja ilmavoimien puolella, mitkä eivät siis ole esim pelkästään esim laivojen tai koneiden määriä, on Suomi hyvin kiilaamassa kylkeen. Merivoimissa on mennyt jo ohi pl. ne suvet. Esim kun lasketaan koko Suomen merivoimien (huom! KOKO) täyslaidallisen määrä tai paino, on Suomi jo kirkkaasti johdossa. Ehkä, jos pitäisi operoida kaukana omalta rannikolta, Ruotsi pystyy enempään. Mutta kun puolustetaan omaa aluetta, Suomi on johdossa. Meri- ja ilmavoimien johtamisjärjestelmän osalta Suomi on ohittanut Ruotsin. Ainoa lohtu Ruotsille on pari tutkavalvontakonetta, mitkä kyllä on kova juttu. Niitä Suomikin kaipaisi kyllä. Koko toiminnan laatu, valmiuden ylläpito ja monet muut asiat ovat Ruotsissa retuperällä, kun yhdessä vaiheessa keksittiin, että Puolustusvoimia tarvitaankin vain kv-operaatioihin jne. Sen nostaminen takaisin on hidasta hommaa. Ja vaivalloista, siitäkin on hyviä esimerkkejä nähty.
Ilmavoimissa Ruotsin konemäärä, laatu ja tietyt muut asiat ovat olleet laskusuhdanteessa viimeiset 20 vuotta. Pahimmillaan ensilinjan koneiden määrä laskee samaan kuin Suomella. Esim aluksilla on paras it-ase 57 mm tykki, Suomella kohta ESSM. Maasijoitteinen it.. siitä on vaikea löytää lukuja, mutta vaikutelma on, että se on korkeintaan puolet Suomen kapasiteetista, jos sitäkään. Tietääkö joku Ruotsin Bamse:n määrät?
Armeijan osalta vertailua ei kai tarvita...
KOHDE | RUOTSI | SUOMI |
Hävittäjiä | n. 71 (tämä on Wikipedia-luku C-Greipeille, 23 kpl D:tä oli listattu harjoitushävittäjiksi) | 62 |
Harjoitushävittäjiä | 46 SK-105 (erittäin vanhoja, ei sodan ajan käyttöä) | 32 Hawk (auttava sodanajan käyttömahdollisuus) |
Kuljetuskoneita | 5, Hercules | 2 (C295) |
Tankkerikoneita | 1 (Hercules) | 0 |
ELSO-koneita | 2 (Gulfstream) | 1 (C295) |
Tutkakoneita | 2 | 0 |
Päätukikohtia | 2 | 2-3 (miten Pirkkala tässä huomioitaisiin) |
Taistelutukikohtia | 0 (1 suunnitelmissa) | 10+ (tarkempikin lukumäärä on julkisuudessa esiintynyt) |
Johtokeskuksia | 2 | 3 |
Tutka-asemia | Päivitetty @Huhta kaivamien tietojen pohjalta 16 kpl PS-860 (300 km kantama) 8 kpl PS-861 (450 km kantama) 28 kpl PS-870 (100 km kantama) 20 kpl PS-871 (120 km kantama) + muita tutkia Tutka-asemia on varsin paljon, mutta nämä ylläluetellut ovat kiinteitä. PS-860 ja -870 -tutkat korvattaneen 861 ja 871 -tutkilla, joita on aikaisempaa pienempi määrä. | 3 KAVA 13Groundmaster x kpl LÄVA Suomen tutkista valtaosa on liikkuvia |
Ilmataisteluohjukset | Meteor, AMRAAM, Sidewinder, IRIS-T (Meteor on ihan kova juttu Ruotsille!) | AMRAAM, Sidewinder |
Pitkän kantaman risteilyohjus | puuttuu | JASSM |
Pitkän kantaman liitopommi | puuttuu (Bombkapseln 90 olisi ollut ihan kova juttu myös meillä, mutta ei enää ole Ruotsissa käytössä) | JSOW |
Ohjattu pommi | JDAM | JDAM |
Rautapommit | useita, mm. 120 kg m/71 | varmaan jotain vanhaa perua |
Meritorjuntaohjus | RBS-15 | puuttuu |
Rynnäkköohjus | Maverick | puuttuu |
Eikö Suomen ja Ruotsin sotilasliitto menisi sillain että Ruotsi puolustaa länsirajaa ja Suomi itärajaa?Ei niin. Lähde siinä sitten auttamaan toista poloista...