Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hande kirjoitti:
Vartioveneiksihän Hesarit piti muuttaa, joten tuo poisto vaikutti lähinnä sutokykyisten alusten määrään, ei niinkään ohjusveneisiin. Ehkä kyky ampua merimaaliohjuksia olisi säilynyt, ehkä ei? Uusien monitoimialusten on nimenomaisesti mainittu korvaavan sekä miinalaivat, että Rauma-luokan ohjusveneet, joten julkisen tiedon pohjalta olen tuosta asiasta eri mieltä. Lopulta ollaan tietysti sen ikiaikaisen murheen edessä, että riittävätkö rahat. Jos ( ja kun ) eivät riitä, niin joudutaan puntaroimaan uusien alusten hankkimisen ja 20 vuotta vanhojen ohjusveneiden säilyttämisen välillä, eikä ole vaikea arvata mikä on lopputulema.

Minä suhtaudun skeptisemmin siihen tuleeko koko monitoimialuskonsepti toteutumaan, ainakaan suunnitellussa muodossa. Ja jos niillä pitäisi korvata kaikki mahdollinen, myös alusten määrää pitäisi lisätä eikä siihenkään liene varaa. Pienten ohjusveneiden käyttökulujenkin luulisi olevan alhaisemmat, minkä luulisi painavan valinnoissa jonkin verran. No, aikanaanhan tuo selviää.
 
Slammer kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Vartioveneiksihän Hesarit piti muuttaa, joten tuo poisto vaikutti lähinnä sutokykyisten alusten määrään, ei niinkään ohjusveneisiin. Ehkä kyky ampua merimaaliohjuksia olisi säilynyt, ehkä ei? Uusien monitoimialusten on nimenomaisesti mainittu korvaavan sekä miinalaivat, että Rauma-luokan ohjusveneet, joten julkisen tiedon pohjalta olen tuosta asiasta eri mieltä. Lopulta ollaan tietysti sen ikiaikaisen murheen edessä, että riittävätkö rahat. Jos ( ja kun ) eivät riitä, niin joudutaan puntaroimaan uusien alusten hankkimisen ja 20 vuotta vanhojen ohjusveneiden säilyttämisen välillä, eikä ole vaikea arvata mikä on lopputulema.

Minä suhtaudun skeptisemmin siihen tuleeko koko monitoimialuskonsepti toteutumaan, ainakaan suunnitellussa muodossa. Ja jos niillä pitäisi korvata kaikki mahdollinen, myös alusten määrää pitäisi lisätä eikä siihenkään liene varaa. Pienten ohjusveneiden käyttökulujenkin luulisi olevan alhaisemmat, minkä luulisi painavan valinnoissa jonkin verran. No, aikanaanhan tuo selviää.

Samaa mieltä,ihmetyttää tuo hinku laittaa kaikkia munia samaan koriin. Aluksen tuhoutuessa tuhoutuu suurempi osa toimintakyvystä,kuin yhden ohjusveneen tuhoutuessa.
 
Slammer kirjoitti:
Minä suhtaudun skeptisemmin siihen tuleeko koko monitoimialuskonsepti toteutumaan, ainakaan suunnitellussa muodossa. Ja jos niillä pitäisi korvata kaikki mahdollinen, myös alusten määrää pitäisi lisätä eikä siihenkään liene varaa. Pienten ohjusveneiden käyttökulujenkin luulisi olevan alhaisemmat, minkä luulisi painavan valinnoissa jonkin verran. No, aikanaanhan tuo selviää.

Kauhukuva on tietysti 2-3 monitoimikorvetin ja kolmen miinantorjujan merivoimat. Kv-tehtäviinhän tuo olisi täydellnen kokoonpano, yksi kummankin tyypin alus voisi olla jatkuvasti ulkona, mutta pitääkö siinä rinnalla säilyä myös kotimaan vesille soveltuvaa voimaa, se lienee olennainen kysymys.

Hommaahan voisi lähteä purkamaan myös miettimällä tarvitaanko erityisiä miinalaivoja ensinkään. Miinanlaskukykyinen siviilispeksein rakennettu öljyntorjunta-alus saattaisi riittää ja ruutia jäisi vielä taistelualuksiinkin. Kaveriksi isompi koululaiva ja peruskorjatut Haminat. Ei tuollakaan voimalla tosin pitkälle pötkitä...
 
Hande kirjoitti:
Miinanlaskukykyinen siviilispeksein rakennettu öljyntorjunta-alus saattaisi riittää...

Ei sinäänsä huono ajatus, mutta toisaalta siinä missä miinalaivojen miinakannet ovat pitkiä ja kapeita, saattaisi öljyntorjunta-aluksen suhteellisen lyhyt ja leveä peräkansi muistuttaa ratapihaa miinakiskojen kanssa. Toki nuo miinakiskot voisi järjestää vaikkapa jonkinlaiseksi spiraaliksi...
 
Tups kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Miinanlaskukykyinen siviilispeksein rakennettu öljyntorjunta-alus saattaisi riittää...

Ei sinäänsä huono ajatus, mutta toisaalta siinä missä miinalaivojen miinakannet ovat pitkiä ja kapeita, saattaisi öljyntorjunta-aluksen suhteellisen lyhyt ja leveä peräkansi muistuttaa ratapihaa miinakiskojen kanssa. Toki nuo miinakiskot voisi järjestää vaikkapa jonkinlaiseksi spiraaliksi...

Jotta aluksiin voitaisiin asentaa miinoittamisen hallintaan käytettävät järjestelmät ja jotta se varmuudella olisi heti otettavissa käyttöön, niin sen olisi joka tapauksessa oltava jonkin viranomaisen käytössä. Öljyntorjunta vain tuli ensin mieleen. Tämä ihan periaatteellisena pohdintana, eli onko miinanlaskijan välttämättä oltava täysverinen sotalaiva? Jatkossa meillä on varaa vain ehdottoman välttämättömiin hankintoihin, eikä aina niihinkään. Olisiko tässä järkeistyksen paikka?

Krouvimpaa miinoittamistahan saa tehtyä vaikka millä kiuluilla. Kiskot kannelle ja pari ukkoa leiskauttamaan jööti yli laidan lienee vähimmäisvaatimus tekniikalle.
 
Hande kirjoitti:
Jotta aluksiin voitaisiin asentaa miinoittamisen hallintaan käytettävät järjestelmät ja jotta se varmuudella olisi heti otettavissa käyttöön, niin sen olisi joka tapauksessa oltava jonkin viranomaisen käytössä. Öljyntorjunta vain tuli ensin mieleen.

No, itse ajattelin lähinnä öljyntorjunta-alus Louhea, joka on jo valmiiksi Merivoimien alaisuudessa ja voidaan käsittääkseni jo nyt varustaa kriisitilanteessa miinanlaskuun. Muissa aluksissa ei ole vastaavaa kansitilaa. Monitoimimurtajia tuskin voidaan ottaa huomioon, koska ne ovat puhtaasti siviilialuksia ja liipastavat milloin missäkin (tällä hetkellä Alaskassa).
 
Tups kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Jotta aluksiin voitaisiin asentaa miinoittamisen hallintaan käytettävät järjestelmät ja jotta se varmuudella olisi heti otettavissa käyttöön, niin sen olisi joka tapauksessa oltava jonkin viranomaisen käytössä. Öljyntorjunta vain tuli ensin mieleen.

No, itse ajattelin lähinnä öljyntorjunta-alus Louhea, joka on jo valmiiksi Merivoimien alaisuudessa ja voidaan käsittääkseni jo nyt varustaa kriisitilanteessa miinanlaskuun. Muissa aluksissa ei ole vastaavaa kansitilaa. Monitoimimurtajia tuskin voidaan ottaa huomioon, koska ne ovat puhtaasti siviilialuksia ja liipastavat milloin missäkin (tällä hetkellä Alaskassa).

Tämä asia voitaisiin ottaa heti lähdöstä huomioon, mikäli seuraavan 10 vuoden aikana hankitaan lisää isompia öljyntorjunta-aluksia. Louhi lienee samaa kokoluokkaa nykyisten miinalaivojen kanssa, mutta miinakanttahan tuo vielä huutaisi. Kenties tekniset ratkaisut löytyisivät, jos asiaan kunnolla paneuduttaisiin?
 
Hande kirjoitti:
Hommaahan voisi lähteä purkamaan myös miettimällä tarvitaanko erityisiä miinalaivoja ensinkään.

Nykypäivänä monipuolinen ase- ja sensorivarustus on asennettavissa aika pieneenkin runkoon. Miinalaivamme ovat yleensä aina olleet enempi tai vähempi monitoimialuksia: se kutsutaanko seuraavaa alusluokkaa miinalaivoiksi, korveteiksi vai vartioaluksiksi on aika irrelevanttia sinänsä.

Olennaistahan on mitä näillä aluksilla aiotaan tehdä. Luultavaa on että tulevilta aluksilta edellytetään parempaa ilmavalvonta- ja puolustuskykyä kuin nykyisiltä. Jonkunlainen kohtuullisen tehokas ilmavalvontatutka ja lyhyen/keskikantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä vaikuttavat todennäköisiltä. Miinoja toki voi laskea melkein mikä tahansa kiulu, mutta luultavasti tulemme jatkossa haluamaan ainakin jonkun "kovan" miinanlaskualustan, sellaisen joka voi laskea miinoja vaikka joku muu taho voisi haluta sitä estääkin. Toisaalta hyvissä & tehokkaissa aluksissa on se vika että ne maksavat rahaa, ja paljon.

Tietenkin jos haluamme vain hätistellä pikaliippareita Puntmaan rannikolla ja kenties harmaan vaiheen aikana laskea miinoja, niin sitten riittää joku hieman tujumpi ja merikelposempi painos Rajavartioston ulkovartiolaivoista.
 
fulcrum kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Hommaahan voisi lähteä purkamaan myös miettimällä tarvitaanko erityisiä miinalaivoja ensinkään.

Nykypäivänä monipuolinen ase- ja sensorivarustus on asennettavissa aika pieneenkin runkoon. Miinalaivamme ovat yleensä aina olleet enempi tai vähempi monitoimialuksia: se kutsutaanko seuraavaa alusluokkaa miinalaivoiksi, korveteiksi vai vartioaluksiksi on aika irrelevanttia sinänsä.

Olennaistahan on mitä näillä aluksilla aiotaan tehdä. Luultavaa on että tulevilta aluksilta edellytetään parempaa ilmavalvonta- ja puolustuskykyä kuin nykyisiltä. Jonkunlainen kohtuullisen tehokas ilmavalvontatutka ja lyhyen/keskikantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä vaikuttavat todennäköisiltä. Miinoja toki voi laskea melkein mikä tahansa kiulu, mutta luultavasti tulemme jatkossa haluamaan ainakin jonkun "kovan" miinanlaskualustan, sellaisen joka voi laskea miinoja vaikka joku muu taho voisi haluta sitä estääkin. Toisaalta hyvissä & tehokkaissa aluksissa on se vika että ne maksavat rahaa, ja paljon.

Tietenkin jos haluamme vain hätistellä pikaliippareita Puntmaan rannikolla ja kenties harmaan vaiheen aikana laskea miinoja, niin sitten riittää joku hieman tujumpi ja merikelposempi painos Rajavartioston ulkovartiolaivoista.
Onko Haminoiden ja Hämeenmaa-luokan ilmavalvontatutka liian heikko?
 
fulcrum kirjoitti:
Hande kirjoitti:
Hommaahan voisi lähteä purkamaan myös miettimällä tarvitaanko erityisiä miinalaivoja ensinkään.

Nykypäivänä monipuolinen ase- ja sensorivarustus on asennettavissa aika pieneenkin runkoon. Miinalaivamme ovat yleensä aina olleet enempi tai vähempi monitoimialuksia: se kutsutaanko seuraavaa alusluokkaa miinalaivoiksi, korveteiksi vai vartioaluksiksi on aika irrelevanttia sinänsä.

Olennaistahan on mitä näillä aluksilla aiotaan tehdä. Luultavaa on että tulevilta aluksilta edellytetään parempaa ilmavalvonta- ja puolustuskykyä kuin nykyisiltä. Jonkunlainen kohtuullisen tehokas ilmavalvontatutka ja lyhyen/keskikantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä vaikuttavat todennäköisiltä. Miinoja toki voi laskea melkein mikä tahansa kiulu, mutta luultavasti tulemme jatkossa haluamaan ainakin jonkun "kovan" miinanlaskualustan, sellaisen joka voi laskea miinoja vaikka joku muu taho voisi haluta sitä estääkin. Toisaalta hyvissä & tehokkaissa aluksissa on se vika että ne maksavat rahaa, ja paljon.

Tietenkin jos haluamme vain hätistellä pikaliippareita Puntmaan rannikolla ja kenties harmaan vaiheen aikana laskea miinoja, niin sitten riittää joku hieman tujumpi ja merikelposempi painos Rajavartioston ulkovartiolaivoista.

Hankala yhtälö merivoimissa(kin), kun hiukan kaikkea pitäisi olla, mutta rahoitusta löytyy hyvin rajallisesti. Miinanlaskijan ominaisuuksista tinkiminen tuntuisi kuitenkin fiksummalle, kuin alusmäärän pudottaminen olemattomiin. Näin ruutia säästyisi varsinaisiin taistelualuksiin, uusiin, vanhoihin, tai sekä että.

Erittäin mielenekiintoista nähdä mitä esim. MTA2020-ohjelmasta lopulta realisoituu ja millaista kokonaisuutta jatkossa yritetään rakentaa?
 
Hande kirjoitti:
Hankala yhtälö merivoimissa(kin), kun hiukan kaikkea pitäisi olla, mutta rahoitusta löytyy hyvin rajallisesti. Miinanlaskijan ominaisuuksista tinkiminen tuntuisi kuitenkin fiksummalle, kuin alusmäärän pudottaminen olemattomiin. Näin ruutia säästyisi varsinaisiin taistelualuksiin, uusiin, vanhoihin, tai sekä että.

Erittäin mielenekiintoista nähdä mitä esim. MTA2020-ohjelmasta lopulta realisoituu ja millaista kokonaisuutta jatkossa yritetään rakentaa?

Niin, kaikkea pitäisi olla mutta jos ne kaikki yrittää mahduttaa yhteen runkoon niin tuloksena on 8000 tonnin hirviö joka nielee koko merivoimien budjetin yksinään. Muitakin dilemmoja on, esimerkiksi täällä peräänkuulutettu jäänmurtokyky sopisi taas huonosti kv. tehtävien kanssa yhteen sillä jäänmurtajarungot ovat avovedessä epätaloudellisia ja huonosti purjehtivia.

Tuntuisi että järkevimmältä olisi hankkia kolme alusta, joista ensimmäinen varustettaisiin koululaivaksi korvaamaan Pohjanmaan ja kaksi muuta olisivat taistelualuksia korvaamaan Raumat ja Hämeenmaat sitten kun niistä aika jättää.
Mutta millaisia? Jotenkin ei tunnu todennäköiseltä että Suomi tulisi hankkimaan "Itämeren korvetin" -tyyppistä alusta (kuten muiden alueen valtioiden Gawron/Steregushy/Braunschweig-luokkien alukset), koska ne eivät sovellu kv. tehtäviin ja toisaalta niissä ei myöskään ole miinanlaskukykyä. Vaikuttaisi luultavammalta (ja järkevämmältä) että tullaan hankkimaan joko jotain selkeästi kv. tehtäviin sopivaa, kuten Tanskan nykyiset alukset, tai sitten jotain omalaatuista omiin erikoisolosuhteisiimme sopivaa.
 
fulcrum kirjoitti:
Tuntuisi että järkevimmältä olisi hankkia kolme alusta, joista ensimmäinen varustettaisiin koululaivaksi korvaamaan Pohjanmaan ja kaksi muuta olisivat taistelualuksia korvaamaan Raumat ja Hämeenmaat sitten kun niistä aika jättää.

Olisi kustannusten kannalta järkevää rakentaa erillinen koululaiva? Jonkun isomman taistelualuksen (oli se sitten miinanlaskija, monitoimialus tai mitä tahansa) luulisi hoitavan ne hommat sivutoimisesti ilman suurempia ongelmia.
 
Slammer kirjoitti:
Olisi kustannusten kannalta järkevää rakentaa erillinen koululaiva? Jonkun isomman taistelualuksen (oli se sitten miinanlaskija, monitoimialus tai mitä tahansa) luulisi hoitavan ne hommat sivutoimisesti ilman suurempia ongelmia.

Pohjanmaahan on taistelualus jota rauhan aikana käytetään koululaivana: vaikuttaa järkevältä että samanlainen järjestely jatkuisi tulevaisuudessakin.
 
fulcrum kirjoitti:
Slammer kirjoitti:
Olisi kustannusten kannalta järkevää rakentaa erillinen koululaiva? Jonkun isomman taistelualuksen (oli se sitten miinanlaskija, monitoimialus tai mitä tahansa) luulisi hoitavan ne hommat sivutoimisesti ilman suurempia ongelmia.

Pohjanmaahan on taistelualus jota rauhan aikana käytetään koululaivana: vaikuttaa järkevältä että samanlainen järjestely jatkuisi tulevaisuudessakin.

Onko koululaivalle todellisuudessa käyttöä?
 
JOKO kirjoitti:
fulcrum kirjoitti:
Slammer kirjoitti:
Olisi kustannusten kannalta järkevää rakentaa erillinen koululaiva? Jonkun isomman taistelualuksen (oli se sitten miinanlaskija, monitoimialus tai mitä tahansa) luulisi hoitavan ne hommat sivutoimisesti ilman suurempia ongelmia.

Pohjanmaahan on taistelualus jota rauhan aikana käytetään koululaivana: vaikuttaa järkevältä että samanlainen järjestely jatkuisi tulevaisuudessakin.

Onko koululaivalle todellisuudessa käyttöä?

Ei varmaankaan maanpuolustuksellista ainakaan.
 
Merenkulusta en mitään ymmärrä, mutta pelkkä simulaattorein koulutettu päällystö ei ehkä ole kovin osaavaa. Mieltäisin koululaivan tehtäväksi toimia alustana jossa henkilöstö saa kouluttautua todellisissa olosuhteissa. Eräänlainen vastine maavoimien leirialueelle.

Koululaivassa pitäisi siis olla mahdollisuus harjoitella mahd monenlaisilla järjestelmillä. Sodanajan tehtävä voi sitten olla toinen kuin koululaiva.
 
Millaista lähisuoja aseistusta voisi tänä päivänä pitää miniminä jos ajatellaam että meillekin uutta purkkia harkittaisiin? Tämä näin niin kuin teoreettiselta kannalta koska veikkaan että tuosta nyt elävässä elämässä tingittäisiin ensimmäiseksi ja todennäköisesti joka tapauksessa. Lähinnä ajattelen sitä että tuntuu että venäjän pinta aluksissa, kokoluokasta riippumatta on suhteellisen tehokas ohjusaseistus pintamaaleja vastaan. Ei meille ole kamalasti iloa hommata kallista laivastoa jos se koristaa merenpohjaa ensimmäisen taistelukosketuksen jälkeen...

(Tarkoitan siis aktiivista aseistusta en mitään passiivista harhamaali heitintä)
 
kimmo.j kirjoitti:
Merenkulusta en mitään ymmärrä, mutta pelkkä simulaattorein koulutettu päällystö ei ehkä ole kovin osaavaa. Mieltäisin koululaivan tehtäväksi toimia alustana jossa henkilöstö saa kouluttautua todellisissa olosuhteissa. Eräänlainen vastine maavoimien leirialueelle.

Koululaivassa pitäisi siis olla mahdollisuus harjoitella mahd monenlaisilla järjestelmillä. Sodanajan tehtävä voi sitten olla toinen kuin koululaiva.

Eikö koulutus voisi alkuun tapahtua kasarmilla ja myöhemmässä vaiheessa varsinaisella taistelualuksella? Tuleeko koulualuksen käyttämisestä kustannushyötyjä tai jotain muuta vastaavaa?

Jaa, niin. Voisiko tarkoituksena olla tulevien upseerien tutustuttaminen miehistön arkeen? Silloin koululaiva ja koulutuspurjehdus olisi tietysti ihan hyödyllinen.
 
JOKO kirjoitti:
Eikö koulutus voisi alkuun tapahtua kasarmilla ja myöhemmässä vaiheessa varsinaisella taistelualuksella? Tuleeko koulualuksen käyttämisestä kustannushyötyjä tai jotain muuta vastaavaa?

Voisi kuvitella että kustannustehokkaampaa ja yleensäkin helpompaa on keskittää peruskoulutus yhdelle alukselle. Hyvin suunniteltu koululaivahan on käyttökelpoinen sotatoimissakin. Suomen Joutsenen aikoihin purjelaivaperinne oli vielä niin voimissaan ettei koululaiva ollut sotakelpoinen, mutta sen jälkeen hankitut tai kaavaillut koululaivat ovat aina olleet sota-aluksia. Ei siis pidä ajatella että koululaiva olisi "pois oikealta laivastolta".
 
Back
Top