Merivoimien kehitysnäkymät

mechanicus kirjoitti:
Lisäksi tiedetään kertoa, että ko vierailulla ei aluksi meinannut löytyä riittävän pitkiä tikkaita, joilla olisi voinut kiivetä ylös laiturille laivan kannelta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikään näistä tornihuhuistahan ei siis pidä paikkaansa. Toisen maailmansodan aikaan jopa pienemmän alukset kuin ML "Pohjanmaa" tekivät reissuja Atlantin yli. Nyt USN ajaa siitä "Cyclone" -partioveneillä aina silloin tällöin. Se on melko tarkkaan "Rauma"-luokan kokoinen partiovene. Eli ei sitä mitenkään siellä kyllä ihmetellä.

Toki, kiva saada vihdoinkin oikea laiva myös noihin hommiin. Vaihteeksi.
 
Commander kirjoitti:
Tuotas noin. Tähän on hyvin vaikeaa vastata, kun joku aikalainen voi vieläkin saada herneen nenään! Mutta tuolloin Rauma lka suunniteltiin halvaksi ohjuslavetiksi MTO85-järjestelmälle, ja mm taistelunjohtokeskuksessa oli vain kaksi operaattoripaikkaa. Muutoinkin Saab/Celsius teki sukupolvihyppäyksen taistelujärjestelmäarkkitehtuurissa, josta sitten seurasi tiettyjä juttuja...

Edelliseen liittyen Helsinki lka suunniteltiin alunperin merivoimien keihäänkärjeksi ja ykköskalustoksi, eli arvuuttelut lienevät ihan oikeansuuntaisia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vanha ja hyvin yleinen toimintamalli laivastoille on että ensiksi suunnitellaan niin hyvä alustyyppi kuin rahkeet riittää, ja toisella kierroksella aletaan tutkimaan päästäänkö samantapaiseen suorituskykyyn huomattavasti halvemmalla. Esim. jenkkilaivastolla Seawolf -> Virginia. Erityisesti nykyään ilmatorjunta/taistelujärjestelmä-yhdistelmät koeponnistetaan ensiksi isoissa, hävittäjätyypin aluksissa ja kun se seuraavassa sukupolvessa on saatu vähän halvemmaksi ja arkisemmaksi niin otetaan käyttöön pienemmissä.

Kroaattien kokemukset Hesareista on kuulemma etteivät ole likikään yhtä merikelpoisia kuin jugojen vanhat ohjusveneet, mutta paljon tilavampia ja mukavampia operoida. Suomalaiset meriarkkitehdit kävivät kaupan yhteydessä tutustumassa myös jugoveneiden runkomuotoihin.
 
Falangi kirjoitti:
Päivitetty Torniokin jo tykittää menemään. Vielä kun tuo Hämeenmaa eläköityis, jotta siitä sais sen lihavan harjoitusmaalin Gabrielille. :sneaky:

97846156_1931174717016058_3840864333688995840_o.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

40mm tykki näyttää surkean pieneltä keulakannella :cry: Linjat pilalla!
 
fulcrum kirjoitti:
40mm tykki näyttää surkean pieneltä keulakannella :cry: Linjat pilalla!
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo mk4 40mm tykki on vähän sellainen pöljän muotoinen, ettei siitä kovin kummoiseksi keulakoristeeksi ole, mutta kyllä se viisseiskakin näyttää sopusuhtaisemmalta vähän isomman paatin keulalla kuin mitä Haminat on.
 
fulcrum kirjoitti:
Vanha ja hyvin yleinen toimintamalli laivastoille on että ensiksi suunnitellaan niin hyvä alustyyppi kuin rahkeet riittää, ja toisella kierroksella aletaan tutkimaan päästäänkö samantapaiseen suorituskykyyn huomattavasti halvemmalla. Esim. jenkkilaivastolla Seawolf -> Virginia. Erityisesti nykyään ilmatorjunta/taistelujärjestelmä-yhdistelmät koeponnistetaan ensiksi isoissa, hävittäjätyypin aluksissa ja kun se seuraavassa sukupolvessa on saatu vähän halvemmaksi ja arkisemmaksi niin otetaan käyttöön pienemmissä.

Kroaattien kokemukset Hesareista on kuulemma etteivät ole likikään yhtä merikelpoisia kuin jugojen vanhat ohjusveneet, mutta paljon tilavampia ja mukavampia operoida. Suomalaiset meriarkkitehdit kävivät kaupan yhteydessä tutustumassa myös jugoveneiden runkomuotoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siis Helsinki-luokka on kyllä kohtuullisen "merikelpoinen". Se vaan heiluu suhteettoman paljon verrattuna v-pohjaiseen alukseen. Yleensä Neuvostoliittoon ja Itä-blokkiin kopioitiin saksalaisia rungonmuotoja ja heillä oli myös erittäin laadukasta omaa tutkimusta asiasta. Siispä aluksista tuli sekä nopeita, että vakaita alustoja henkilöstölle sekä aseille. Helsinki-luokka puoliplaanarina on suhtkoht nopea, mutta ilmeisestikin sangen korkean GM0 -arvon ja pienen koon yhdistelmänä aluksesta tuli melko rajuliikkeinen. Ei kiva miehistölle, jos on keliä.
 
Viimeksi muokattu:
ctg kirjoitti:
Vieläkin mietityttää tuon teho. Jenkkien sisällissodassa ne kurmootti linnaketta moisella, mutta miten se kestää osumaa? Tuo torni on ainoa kansirakenne.
Klikkaa laajentaaksesi...

Useimmat monitorit oli aika raskaasti panssaroitu, esimerkiksi Erebus-luokassa oli barbeteissa 8 tuuman panssarointi ja torni ihan taistelulaiva-tasoa. Tosin nuo italialaisten mutanttiproomut oli sitten kevyesti panssaroitu. Ei niiden tarkoitus ollut ajella linjassa osumaa ottamassa, vaan parkkeerata johonkin suojaiseen poukamaan mistä voi ampua ulkopuolisella tähystyksellä tulematta (toivottavasti) itse ammutuksi.
 
fulcrum kirjoitti:
Useimmat monitorit oli aika raskaasti panssaroitu, esimerkiksi Erebus-luokassa oli barbeteissa 8 tuuman panssarointi ja torni ihan taistelulaiva-tasoa. Tosin nuo italialaisten mutanttiproomut oli sitten kevyesti panssaroitu. Ei niiden tarkoitus ollut ajella linjassa osumaa ottamassa, vaan parkkeerata johonkin suojaiseen poukamaan mistä voi ampua ulkopuolisella tähystyksellä tulematta (toivottavasti) itse ammutuksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitenkä paljon rekyyli keikautti venettä?
 
Analysti kirjoitti:
Siis Helsinki-luokka on kyllä kohtuullisen "merikelpoinen". Se vaan heiluu suhteettoman paljon verrattuna v-pohjaiseen alukseen. Yleensä Neuvostoliittoon ja Itä-blokkiin kopioitiin saksalaisia rungonmuotoja ja heillä oli myös erittäin laadukasta omaa tutkimusta asiasta. Siispä aluksista tuli sekä nopeita, että vakaita alustoja henkilöstölle sekä aseille. Helsinki-luokka puoliplaanarina on suhtkoht nopea, mutta ilmeisestikin sangen korkean GM0 -arvon ja pienen koon yhdistelmänä aluksesta tuli melko rajuliikkeinen. Ei kiva miehistölle, jos on keliä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tästä on useissa legendoissa yhä esiintyvä matka Atlantilla, jossa muuan hesari otti 180 asteen heiluria. Omat oksennukset tuli ilmassa vastaan toisen suuntaan mentäessä.
Mutta pinnalla pysyi.
 
ctg kirjoitti:
Mitenkä paljon rekyyli keikautti venettä?
Klikkaa laajentaaksesi...

En usko että se on juuri keikauttanut, rekyylin voima hajoaa tornin ja kehdon kautta rakenteisiin...missä se toki voi aiheuttaa vaurioita. Kai tuo on kestänyt kun monta vuotta käytettiin. Mutta kyllä hyvin järeät tykit aiheuttivat joskus ongelmia, HMS Furious ei kestänyt 18-tuumaisten rekyyliä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top