Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Miten näette rannikkotykistön roolin Merivoimien nykyisessä taistelujaotuksessa?

Onko tuolla jotain operatiivista merkitystä vai onko se vain menneisyyden reliikki sekä varusmiesten ja reserviläisten moraalin kohotusta?

Suurena, mutta poliittisen ja ylimmän johdon linjauksin sekä päätöksin pienennettynä tilaan, jossa irti saatava suorituskyky on heikko.
Taistelutapaan suhteutettuna rannikkopuolustuksen tulisi olla vahvempi, mutta kieltämättä muiden aselajien sekä puolustushaarojen avulla suorituskykyä on saatu ylös.
Niin paljon kuin se vanhaa rannikkopyssyä sattuukin sanoa.

Nyt ja vielä tulevina vuosinakin niitetään satoa päätöksistä, jotka tehtiin "ikuisen rauhan aikana", viime vuosituhannen lopussa ja tämän vuosituhannen alussa.

Ei tullut muutaman tuhannen vahvuisia kv-operaatio rauhaanpakottajia puolustusvoimista. Ja hyvä niin.
 
Hekoja on jo. Niistä ei vaan saada/oteta suorituskyky(j)ä irti.

Niin, maavoimilla. Tosin rajoitetussa määrin eikä konversio meritoimintaversioon ei ole aivan ilmainen. Analogiana voi pohtia, kannattaako AMV:tä riisua miehistönkuljetusvarustuksesta ja konvertoida tutka-AMV:ksi. Voi olla fiksumpaa tilata kokonaan uudet.
 
On. Se on myös huomattavasti edullisempaa, kuin lähteä sukellusveneaselajiin, niin mieluusti kuin senkin näkisin Suomessa. Mutta hekot tullenevat ensin.

Sanoisin, että edullisempaa, muttei huomattavasti edullisempaa. Yksioikoista vastausta ei oikein ole: varustetaanko olemassaolevaa kalustoa vai ryhdytäänkö uusiohankintaan, käytetäänkö pintavalvontaan, tarvitaanko vaikuttamiskykyä pintaan ja pinnan alle, tarvitaanko dipping- sonar, minkälainen käyttöprofiili, toiminta-aika je ed perusteella lukumäärä, tarvitaanko taitettavat lavat ja törstö, montako miehistöä jne jne? Ja miten tiettyjä juttuja voi korvata miehittämättömiä laveteilla?
 
Miten näette rannikkotykistön roolin Merivoimien nykyisessä taistelujaotuksessa?

Onko tuolla jotain operatiivista merkitystä vai onko se vain menneisyyden reliikki sekä varusmiesten ja reserviläisten moraalin kohotusta?


Vastaisin, että ei, ja ehkä ei. Pitänee aloittaa ensin saivartelulla: rannikkotykistöä ei enää ole vaan rannikkojoukot. Siispä kysymystä pitänee tarkastella muodossa: mikä on olemassaolevien rt-patterien rooli osana rannikkojoukkoja, ja edelleen em asema meripuolustuksessa?

Rannikkojoukkojen päätehtävä nykyisin on oman tukeutumisaluen suojaaminen! Nykyiset 130TK-patterit ovat jonkinmoisia vanhojen linnakkeiden manttelinperijöitä, eli organisaatio on huomattavasti vahvempi kuin vanhoilla pattereilla. Ovat siis hyvin vahvoja henkilöstön osalta. Muutoinkin niiden merkitystä pitää arvioida patterien lukumäärän, sijainnin ja järjestelmäkokonaisuuden ylläpidon ja kerrannaisvaikutusten näkökulmasta.

Yksiköt on sijoitettu tärkeille alueille, mutta järjestelmän ylläpito edellyttää aseiden, ampumatarvikkeiden, laskinjärjestelmien, omasuojan ja osaavan henkilöstön ylläpitoa. Myös vaikutukset kenttähuoltojärjestelmälle ovat huomattavat. Ja kaiken krunaa laskinjärjestelmän pohjautuminen vanhaan sanomalaitejärjestelmään.

Eli pattereilla on merkitystä aseellisten kriisien alkuvaiheessa, jolloin korostunee mm merellinen läsnäolo saaristossa ja ns voimannäyttö meriammunnoin yms yms. Tottakait pattereilla on merkitystä myös paikannettujen erikoisjoukkojen tuhoamisessa. Ja ainakin yksiköillä kyetään estämään suora satamiinajo. Ed tapauksessa, ja yksikön sijaitessa vastustajan operaatioalueella saattaa siitä kuitenkin tulla selkeä kohde, josta ainakin itse haluaisin pysyä mahdollisimman kaukana.

Eli summa summarum: luovutaan heti, kun saadaan vähintään vastaava suorituskyky käyttöön. Silloin elämme varmaan 2030-luvun taitetta/alkupuolta?
 
Kyllä kiinteällä rannikkotykistöllä on roolinsa. Lähinnä se vetää puoleensa kalliita täsmäaseita, niin ovat poissa osumasta aluksiin. Eli enemmän harhamaaleja. Pitäisi saada korvattua jollakin, mikä liikkuu, vaikuttaa tarkasti 15 - 40 km etäisyydelle ja kyetään integroimaan koko meripuolustuksen tulenkäytön johtamiseen.

Vastailin kysymykseen jo toisaalla, mutta juuri kuvaamasi rooli ei kyllä kuulu tehtävä palettiin, ellei sitten ollut rankempaa sarkasmia. En haluaisi kyllä olla komentajana antamassa patterin päällikölle tehtävää, joka onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän vetää tulta puoleensa. Veikkaisin, että ainoastaan lokit jää istumaan putken päälle...
 
Niin, maavoimilla. Tosin rajoitetussa määrin eikä konversio meritoimintaversioon ei ole aivan ilmainen. Analogiana voi pohtia, kannattaako AMV:tä riisua miehistönkuljetusvarustuksesta ja konvertoida tutka-AMV:ksi. Voi olla fiksumpaa tilata kokonaan uudet.

Hinta noussee niin korkeaksi, että kannattanee harkita jo suoraan meritoimintaversion hankkimista. Kyse ei ole mikään suit sait pultataan ja lennetään - juttu. Ja meillähän tuo merilentotoiminta ei ole merivoimien vahvinta osaamisaluetta. Referenssit löytyvät 1940 - luvulta.
 
Vastailin kysymykseen jo toisaalla, mutta juuri kuvaamasi rooli ei kyllä kuulu tehtävä palettiin, ellei sitten ollut rankempaa sarkasmia. En haluaisi kyllä olla komentajana antamassa patterin päällikölle tehtävää, joka onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän vetää tulta puoleensa. Veikkaisin, että ainoastaan lokit jää istumaan putken päälle...
Tämä oli rankempaa sarkasmia. Tosin, joka leikissä puoli totta; kiinteä laite on helppo kohde täsmäaseelle.
 
Tämä oli rankempaa sarkasmia. Tosin, joka leikissä puoli totta; kiinteä laite on helppo kohde täsmäaseelle.

No joo, mutta ei kaikkea tarvitse sanoa, kun meillä on vielä ne 130tk-patterit. Ja kyllä niiden hlöstö itsekkin tietänee roolinsa, mutta ei ainakaan vahvisteta ikävää käsitystä!
 
No joo, mutta ei kaikkea tarvitse sanoa, kun meillä on vielä ne 130tk-patterit. Ja kyllä niiden hlöstö itsekkin tietänee roolinsa, mutta ei ainakaan vahvisteta ikävää käsitystä!
Niin, kyllä kai sen kuitenkin kaikki ainakin vähänkään alaa seuraavat, että kiinteästi paikallaan koko ajan nököttävän kohteen ongelma on täsmäase. Mutta huono keli, savut, muut heitteet ja naamioinnit sekä paksu panssari tietty auttaa. Toivottavasti paljon. Mutta kiireesti pitäisi rakentaa jotain tilalle. Mieluiten heti. Mutta se, että kaikki nämä tarpeelliset hankkeet voisi toteutua, vaatisi puolustusbudjetin nostamista 2% BKT:stä ja henkilöstön lisäämistä hankintatoimeen.
 
No joo, mutta ei kaikkea tarvitse sanoa, kun meillä on vielä ne 130tk-patterit. Ja kyllä niiden hlöstö itsekkin tietänee roolinsa, mutta ei ainakaan vahvisteta ikävää käsitystä!

Kuinka vaarassa tuolla silti ollaan jos tornissa ei oletettavasti tarvitse istua koko ajan?

Jos tarkoituksena on toimia kärpäspaperina vastustajan rajallisille resursseille (erikoisjoukot, täsmäaseet) niin eikö nämä linnakkeet ole aika ihanteellinen paikka juuri siihen meidän kannaltamme?
 
Viimeksi muokattu:
130 TK järjestelmä 40km kantamalla kuvattuna.
Maailmalla on jo erilaisia pidemmän kantaman ampumatarvikkeita jotka voivat soveltua nykyiseenkin järjestelmään ja se suunniteltiin alunperinkin uudelleen putkitettavaksi 155mm putkilla.


3ldFstL.png
 
Kuinka vaarassa tuolla silti ollaan jos tornissa ei oletettavasti tarvitse istua koko ajan?

Jos tarkoituksena on toimia kärpäspaperina vastustajan rajallisille resursseille (erikoisjoukot, täsmäaseet) niin eikö nämä linnakkeet ole aika ihanteellinen paikka juuri siihen meidän kannaltamme?
Ennen oli pattereiden ympärillä rannikkolinnakkeen muu organisaatio, mutta nykyään on vähän hiljaisempaa. Ja rannikkojääkäreiden vastahyökkäystäkään ei välttämättä enää tule.

Jos patteri sijaitsee vastustajan kannalta hankalassa paikassa, niin kyllä sitä vastaan kohdistetaan vastatoimia, joita ei varmaankaan toteuteta puolitosissaan, mikäli tavoitteena on valvonta- ja tulenkäyttökyvyn lamauttaminen.

Eli kyllä odotusarvo hengenlähdölle on melkoisen korkea.
 
Back
Top