Merivoimien kehitysnäkymät

gekados kirjoitti:
Niin, no NH-kaluston tarkoituksena oli operatiivinen ja ennenkaikkea taktinen maahanlasku sellaisissa tilanteissa, missä sitä ei pyöräkalustolla pystytä tekemään. Kalusto oli alunperin mitoitettu muistaakseni kolmen komppanian taistelevien osien siirtämiseen kerralla, mutta tosiaan nykyinen käyttöperiaate on hieman tuosta muuttunut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyylä kirjoitti:
Pataljoona yhdessä suunnassa, tai vaihtoehtoisesti komppania samanaikaisesti kolmessa eri suunnassa. Tuo vaatisi 50-60 NH:n kokoista kopteria. Hankkeella ei ollut minkäänlaista onnistumisen mahdollisuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jenkeissä koulutetut upseerit ryhtyivät vähemmän yllättävästi suunnittelussa ajattelemaan kuten USA:ssa tehtiin, mutta ei meillä sentään suunniteltu ryhtyä käymään uusia Vietnamin sotia. Komppanian taisteluosista oli kysymys. Tässä ajateltiin 1990-luvun näköpiirissä olevaa aseellisen voiman tarvetta: Kotimaan tarpeisiin riittää vähempilukuiset interventiojoukotkin, kunhan ilma- ja merivalvonta toimivat.
Asevelvollisuus muuttuu valikoivaksi kuten muissakin maissa ja mahdollisesti lakkaa myöhemmin. Eihän Jeltsinin aikana meitä kukaan uhannut eikä Putinista vielä tiedetty.
 
Old Boy kirjoitti:
Jenkeissä koulutetut upseerit ryhtyivät vähemmän yllättävästi suunnittelussa ajattelemaan kuten USA:ssa tehtiin, mutta ei meillä sentään suunniteltu ryhtyä käymään uusia Vietnamin sotia. Komppanian taisteluosista oli kysymys. Tässä ajateltiin 1990-luvun näköpiirissä olevaa aseellisen voiman tarvetta: Kotimaan tarpeisiin riittää vähempilukuiset interventiojoukotkin, kunhan ilma- ja merivalvonta toimivat.
Asevelvollisuus muuttuu valikoivaksi kuten muissakin maissa ja mahdollisesti lakkaa myöhemmin. Eihän Jeltsinin aikana meitä kukaan uhannut eikä Putinista vielä tiedetty.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan asiallinen täsmennys. Tavoitteet olivat kunnianhimoisia, mutta ei määränpäänä tosiaan ollut määrävahvuisen pataljoonan kertalennätys. Ei sillä, että "pelkkä" taistelevien osien siirtokaan olisi mikään kevyt suorite. Kun kaikki kopterit eivät kuitenkaan ole samanaikaisesti rivissä, eikä ihan kaikkea käytettävissä olevaa kalustoa välttämättä saada keskitettyä kärkihommaan, niin kyllähän tuo varsin hulppeaa konemäärää silti edellyttää.
 
Analysti kirjoitti:
Miksi pitää olla mitään "harmaata vaihetta"? Siksikö, että suomalaisissa sotakouluissa ja harjoituksissa on niin opetettu? F...ck harmaalle vaiheelle ja suoraan vaan saa...inen ralli päälle. Siinä on vastapuoli ihmeissään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin varmaan onkin.

Ja hyökkäys on paras puolustus kuten on opetettu.

Eli eiköhän lähdetä?
 
Huhta kirjoitti:
Saisiko 130 mm kranaattiin ruuvattua sen PGK-sytyttimen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Talvela kirjoitti:
Tässä ampumatarvikkeen modernisoinnin jälkeen, jos maalia valaisee mies, lentokone tai lennokki on CEP 5m.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämä 5 metrin tarkkuuteen pystyvät täsmäaseet edellyttäisivät oikeastaan, että vastustaja ystävällisesti ankkuroisi aluksensa paikoilleen meidän maaliksemme. Ne tulee lentoradan loppuvaiheen pystysuoraan alas joten voi silti mennä vähän ohi huonolla tuurilla. En nyt muista, oliko tarkkuuskaan sama ilman GPS-signaalia.

Ammus kyllä lentää pitkälle mutta pitkä on myös tarvittava ennakko, jos lentoaika on esim 120 sek. Laivan edetessä 30 solmun vauhtia se on tasan meripeninkulma. 100 piirun muutos suunnassa tai 10 % ero vauhdissa tarkoittaisi 200 m heittoa. Tietokoneet laskee nämä helposti mutta olisi oltava myös järjestelmä, joka siirtää sijaintitiedon sytyttimeen automaattisesti. Sellainen oli II MS aikaisilla raskailla it-pattereilla eli pyykkilingon kokoinen purkki, johon kranaatin kärki työnnettiin.

130K:n saa unohtaa kuten jo kirjoitettiin. Mutta asia on epäilemättä pohdinnassa Merivoimissa K9:n option lunastamisesta keskusteltaessa. Tarvittava kehitystyö täytyisi jonkun kustantaa; oliskiko meidän Merivoimilla kuitenkaan siihen halukkuutta.
 
Old Boy kirjoitti:
Nämä 5 metrin tarkkuuteen pystyvät täsmäaseet edellyttäisivät oikeastaan, että vastustaja ystävällisesti ankkuroisi aluksensa paikoilleen meidän maaliksemme. Ne tulee lentoradan loppuvaiheen pystysuoraan alas joten voi silti mennä vähän ohi huonolla tuurilla. En nyt muista, oliko tarkkuuskaan sama ilman GPS-signaalia.

Ammus kyllä lentää pitkälle mutta pitkä on myös tarvittava ennakko, jos lentoaika on esim 120 sek. Laivan edetessä 30 solmun vauhtia se on tasan meripeninkulma. 100 piirun muutos suunnassa tai 10 % ero vauhdissa tarkoittaisi 200 m heittoa. Tietokoneet laskee nämä helposti mutta olisi oltava myös järjestelmä, joka siirtää sijaintitiedon sytyttimeen automaattisesti. Sellainen oli II MS aikaisilla raskailla it-pattereilla eli pyykkilingon kokoinen purkki, johon kranaatin kärki työnnettiin.

130K:n saa unohtaa kuten jo kirjoitettiin. Mutta asia on epäilemättä pohdinnassa Merivoimissa K9:n option lunastamisesta keskusteltaessa. Tarvittava kehitystyö täytyisi jonkun kustantaa; oliskiko meidän Merivoimilla kuitenkaan siihen halukkuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta Merivoimien pitäisi unohtaa ne K9:t. Pitäisi selkeyttää doktriinit siten, että Merivoimat taistelee merellä, mereltä merelle ja Maavoimat taistelee maalla, maalta maalle. Eli, kaikki mitä halutaan ampua merelle, ammutaan kelluvasta tai lentävästä vehkeestä ja maavoimat aloittaa rantaviivasta, jos nyt sinne joku mereltä on yleensäkin tulossa.

Eli rannikkotykistö korvattaisiin siellä kiintomerkkialueella tapahtuvaan taisteluun jollakin partiovenetyyppisellä ratkaisuilla, jotka kykenevät ampumaan keskitetyn tulenkäytön johdossa n. 40 km etäisyydelle, omaa omasuojatyyppisen ilmatorjunnan (esim 1x Mistral MBDA SPIMM, ampuu kaksi ohjusta) sekä 25- 40 mm konetykin lähitaisteluun. Alus voisi olla noin 120 - 150 tonnia ja 30 - 36 m ja nopea, n. 35 s. Miehistöä 8 henkilöä ja näitä tehtäisiin esim 6 - 8 kpl. Ei minkään alusluokan tilalle, vaan rannikkotykistön tilalle. Tälläinen alusluokka pystyy antamaan myös "Pohjanmaa"-luokalle tarvittavan lähisuojauksen.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Käyttääkö tylsempi Korea noita K9 haupitseja myös alustorjuntaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuskin. Ainakaan heti en löytänyt tälläistä tietoa, ehkä joku jolla on aikaa kaivaa nettiä enemmän löytää?

Mutta... periaatteessa olisi rakennettavissa järjestelmä, jossa joku keskitetyn tulenkäytön johtopaikka ottaisi K9:n kauko-ohjaukseen, ballistinen laskenta tehtäisiin siellä ja tykki vain seuraisi tyhmänä kauko-ohjaimen laskinta. Tällöin seuranta-ammunta merelle olisi mahdollista. Tulenjohto tapahtuisi samaan tapaan kuin rannikkotykistössä nykyisin. Yhtä maalia varten riittäisi pari K9:iä, koska ryöppytulimekanismilla se pystyy ampumaan kuvion, jossa kranaatit iskeytyvät yhtä aikaa tai lähes yhtä aikaa maalialueelle. Ongelma on tietenkin se, että 40 km etäisyydelle hajontaa on jo jonkun verran. Miten päästäisiin ampumaan 25 km etäisyydeltä? Huonosti...

Mutta tämä kaikki olisi kovin kallista ja vaatisi vuosien tutkimus- ja kehittämistyön sekä todennäköisesti muutoksia itse laitteeseenkin.
 
Viimeksi muokattu:
[
Old Boy kirjoitti:
Jenkeissä koulutetut upseerit ryhtyivät vähemmän yllättävästi suunnittelussa ajattelemaan kuten USA:ssa tehtiin, mutta ei meillä sentään suunniteltu ryhtyä käymään uusia Vietnamin sotia. Komppanian taisteluosista oli kysymys. Tässä ajateltiin 1990-luvun näköpiirissä olevaa aseellisen voiman tarvetta: Kotimaan tarpeisiin riittää vähempilukuiset interventiojoukotkin, kunhan ilma- ja merivalvonta toimivat.
Asevelvollisuus muuttuu valikoivaksi kuten muissakin maissa ja mahdollisesti lakkaa myöhemmin. Eihän Jeltsinin aikana meitä kukaan uhannut eikä Putinista vielä tiedetty.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jouni Laarihan kaavaili hankittavaksi ”muutamaa kymmentä” Stallionia. Niillä olisi jo se pataljoonakin siirtynyt :D
 
Old Boy kirjoitti:
Nämä 5 metrin tarkkuuteen pystyvät täsmäaseet edellyttäisivät oikeastaan, että vastustaja ystävällisesti ankkuroisi aluksensa paikoilleen meidän maaliksemme. Ne tulee lentoradan loppuvaiheen pystysuoraan alas joten voi silti mennä vähän ohi huonolla tuurilla. En nyt muista, oliko tarkkuuskaan sama ilman GPS-signaalia.

Ammus kyllä lentää pitkälle mutta pitkä on myös tarvittava ennakko, jos lentoaika on esim 120 sek. Laivan edetessä 30 solmun vauhtia se on tasan meripeninkulma. 100 piirun muutos suunnassa tai 10 % ero vauhdissa tarkoittaisi 200 m heittoa. Tietokoneet laskee nämä helposti mutta olisi oltava myös järjestelmä, joka siirtää sijaintitiedon sytyttimeen automaattisesti. Sellainen oli II MS aikaisilla raskailla it-pattereilla eli pyykkilingon kokoinen purkki, johon kranaatin kärki työnnettiin.

130K:n saa unohtaa kuten jo kirjoitettiin. Mutta asia on epäilemättä pohdinnassa Merivoimissa K9:n option lunastamisesta keskusteltaessa. Tarvittava kehitystyö täytyisi jonkun kustantaa; oliskiko meidän Merivoimilla kuitenkaan siihen halukkuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...
130tk:n merimaalikranaatin tarkkuuteen vaikuttaa muotoilu, perävirtausyksikkö, laaka lentorata ja sen myötä suuri pyyhkäisyala merimaaleista puhuttaessa. Paikallaan olevat pistemaalit on sitten toinen juttu, ja niitä ammuttaessa suurta pituushajontaa voidaan vähentää esim erikoissytyttimillä, mutta ei enää kannattane hankkia tässä vaiheessa.

K9-juttua on tosiaankin pähkitty yhtenä vaihtoehtona.
 
Commander kirjoitti:
130tk:n merimaalikranaatin tarkkuuteen vaikuttaa muotoilu, perävirtausyksikkö, laaka lentorata ja sen myötä suuri pyyhkäisyala merimaaleista puhuttaessa. Paikallaan olevat pistemaalit on sitten toinen juttu, ja niitä ammuttaessa suurta pituushajontaa voidaan vähentää esim erikoissytyttimillä, mutta ei enää kannattane hankkia tässä vaiheessa.

K9-juttua on tosiaankin pähkitty yhtenä vaihtoehtona.
Klikkaa laajentaaksesi...
Edelleen jos K9 ollaan harkittu, niin miten olisi näiden valmius rauhan aikana?
 
Old Boy kirjoitti:
130K:n saa unohtaa kuten jo kirjoitettiin. Mutta asia on epäilemättä pohdinnassa Merivoimissa K9:n option lunastamisesta keskusteltaessa. Tarvittava kehitystyö täytyisi jonkun kustantaa; oliskiko meidän Merivoimilla kuitenkaan siihen halukkuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö helikoptereista ja lentokoneista ammuttavat ohjukset ole järkevämpi vaihtoehto 2000-luvulla? Lentokoneista isommat alukset ja helikoptereista pienemmät.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top