Merivoimien kehitysnäkymät

Toimisiko taktiikkana ampua saaristossa kohti tulevaa alusta "kulman takaa"? Torpedo osuu ennen kuin aluksien välillä on näköyhteys. Vaati toki ulkopuolelta tuotettua tilannetietoa.
 
Milläs perusteella hakeutuu maaliin? Magneettiheräte vai jotain ihan muuta?

Kun kantama on noin lyhyt niin onko ihan poissuljettua että noita ammuttaisiinkin jostain saaresta? Tiedän että on karttaruutupommi ideana. Mutta yllätys olisi ainakin melkoinen kapeilla saariston väylillä.
 
Epäilen, että ei pystytä ampumaan saaresta.
Saarista taasen voidaan ampua rannikko-ohjus Euro-Spikellä.

Riippuu tietysti hyvin monesta asiasta, mutta kummankohan nykyaikaisen sotalaivan (etenkin Venäläisen) jossa on kaikennäköiset härpäkkeet ja herkut asennettuna, on vaikeampi tai helpompi a) havaita ajoissa b) väistää ja tehdä suojautumis- /harhautumis- toimenpiteet, tälläiselle laivasta ammuttavalle torpedolle kuten tämä TP47 vaiko meritorjunta-ohjukselle kuten Gabriel?
Ja oletetaan, että laivaa lähestyy yksi tai kaksi TP47 tai Gabriel.
 
Pakistanin laivaston ensimmäinen 054АР fregatti.

The Type 054A is a multi-role frigate and is recognized as the backbone of the People’s Liberation Army Navy (PLAN) fleet of surface combatants with 30 vessels in commission. They have a length of 134 meters, a beam of 16 meters for a displacement of 4,000 tons. They have a crew complement of 165 sailors and are fitted with:

  • a PJ26 76mm main gun
  • 8 C803 anti-ship missiles
  • 32x VLS cells for HQ-16 surface to air missiles
  • 2x Type 730 30mm CIWS
  • 2x Triple Torpedo launchers
Klikkaa laajentaaksesi...
www.navalnews.com

Chinese Shipyard Launches 1st Type 054 A/P Frigate for Pakistan Navy - Naval News

China's Hudong Zhonghua launched the first Type 054 A/P Frigate for Pakistan Navy today. This is the first of four vessels on order by Pakistan.
www.navalnews.com www.navalnews.com
 
Commander kirjoitti:
TP 45 ja TP 47 ovat lanka-/kuituohjattuja, eli voidaan käyttää myös pintamaaleja vastaan, mutta pienehkön tst-latauksen takia kannattaa harkita ainakin toisen kerran.

Muutoin ruotsalaisten suto-torpedoiden 400mm halkaisija selittyy paremmalla nosteella 324mm verrattuna, jolloin ase sopii paremmin mataliin vesiin (FMV:n edustajan mukaan)
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisihan se noloa jos torpedolla ei pystyisi ampumaan pinta-ajossa olevaa sukellusvenettä :D
 
Hyvää pohdintaa. Kirjoituksen BMD-osa saa ajattelemaan, että mm. Ruotsi tekee ehkä virhettä investoidessaan siihen, kun siitä teoriassa voisi jopa USA luopua. Tosin se ei tapahdu hetkessä mikäli edes ollenkaan. Eikä Ruotsilla ole vaihtoehtona hankkia parempaa deterrencea jos se tarkoittaa ytimiä.

Ballistic missile defense is also an exceptionally costly enterprise. Proponents argue that it discourages adversaries from building ballistic missiles, deters enemies from using their existing stockpile, and defeats inbound ballistic missiles. However, to successfully accomplish these feats, it requires a rigorous testing program that delivers supporting data.
Each ground and Aegis missile test costs the American taxpayers over $100 million. As a result, the Missile Defense Agency cannot conduct the necessary number of tests to provide reasonably high confidence in the system’s performance. In particular, the agency has only conducted 19 ground-based midcourse defense attempts since the first test in 1999, 49 Aegis ballistic missile defense tests since 2002, and 16 terminal high-altitude area defense tests since 2006. The limited number of tests is exacerbated by the different circumstances under which each test is conducted, such as differing booster designs, kill vehicles, quality-control issues, and so on.

Furthermore, despite the Missile Defense Agency having a nearly $10 billion FY2020 budget, other missile defense programs (e.g., those defending against the more prevalent cruise missile threat) are left woefully underfunded. Although the Missile Defense Agency has made tremendous strides and has begun testing under (debatable) real-world conditions, the majority of its limited tests have been under ideal, controlled conditions. And even so, the ground missile defense program that became operational in 2004 has only been successful in 6 out of eleven tests.
Moreover, adversaries have been and will continue to be quick to develop relatively low-cost decoy technology, making the problem more complex and thus overcoming the expensive American ballistic missile defense effort.
Klikkaa laajentaaksesi...
warontherocks.com

Lessons on Aging Gracefully - War on the Rocks

How does America best prevent its own naval decline? This is a good question. The problem is that it is a question asked decades too late. The Navy is in
warontherocks.com
 
magitsu kirjoitti:
Hyvää pohdintaa. Kirjoituksen BMD-osa saa ajattelemaan, että mm. Ruotsi tekee ehkä virhettä investoidessaan siihen, kun siitä teoriassa voisi jopa USA luopua. Tosin se ei tapahdu hetkessä mikäli edes ollenkaan. Eikä Ruotsilla ole vaihtoehtona hankkia parempaa deterrencea jos se tarkoittaa ytimiä.


warontherocks.com

Lessons on Aging Gracefully - War on the Rocks

How does America best prevent its own naval decline? This is a good question. The problem is that it is a question asked decades too late. The Navy is in
warontherocks.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei BMD kallista ole. Sen voi tehdä kuten Suomi on tehnyt. Se on ollut halpaa, ellei lähes ilmaista. Osan tai ehkä suurinkin osa kustannuksista katetaan jostain muusta kuin puolustusbudjetista.

Avainsanat ovat hajauttaminen, maastouttaminen, linnoittaminen, harhauttaminen ja palautuskyky.
 
Analysti kirjoitti:
Ei BMD kallista ole. Sen voi tehdä kuten Suomi on tehnyt. Se on ollut halpaa, ellei lähes ilmaista. Osan tai ehkä suurinkin osa kustannuksista katetaan jostain muusta kuin puolustusbudjetista.

Avainsanat ovat hajauttaminen, maastouttaminen, linnoittaminen, harhauttaminen ja palautuskyky.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt ollaan merivoimat-ketjussa, joten tarkoitettiin enemmän aktiivista puolustusta ja millaista resurssipainetta se aiheuttaa USN:lle. Toki Ruotsi ei BMD:hen sekaannu merivoimien puolesta (hädin tuskin koko itoon :LOL: ) ja sen luukun kyllä avasin.
 
magitsu kirjoitti:
Nyt ollaan merivoimat-ketjussa, joten tarkoitettiin enemmän aktiivista puolustusta ja millaista resurssipainetta se aiheuttaa USN:lle. Toki Ruotsi ei BMD:hen sekaannu merivoimien puolesta (hädin tuskin koko itoon :LOL: ) ja sen luukun kyllä avasin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä. Ei Suomen mallin mukaisen toiminnan aloittaminen ole mitenkään USN:lta kiellettyä... Hyvän kopiointi on parasta insinööri- ja sotataitoa sekin. :)
 
Meneekö Hamina-luokan MLU uusiksi Umkhonton osalta?
Kallista, mutta ei niille oikein voi "tehdä Mistraleja" eli tyytyä siihen, että ne poistettaisiin jo jossain vaiheessa ennen eläköitymistä ja ajeltaisiin paljaana kuin Visby.

Siinäpä pureksittavaa.
 
magitsu kirjoitti:
Meneekö Hamina-luokan MLU uusiksi Umkhonton osalta?
Kallista, mutta ei niille oikein voi "tehdä Mistraleja" eli tyytyä siihen, että ne poistettaisiin jo jossain vaiheessa ennen eläköitymistä ja ajeltaisiin paljaana kuin Visby.

Siinäpä pureksittavaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi menisi? Eikö Umkhontoille ole joku isompi huolto tekeillä näillä näppäimillä? Ei tarvita uusia puikkoja. Siis jos se ehdittiin tehdä alta pois. Viimeiset vuodet ajellaan sitten kylmän viileästi ilman ohjuksia jos ei niiden käyttöikä kanna peräseinään saakka. 15+15 vuotta kuulostaa ihan mahdolliselle.

edit

Korjataanpa sen verran että noita noin puolen miljoonan euron huoltosoppareita on näköjään tehty vuosittain. Tai ainakin useampana vuotena. Paha sanoa tehdäänkö ohjuksille sen perusteellisempaa käsittelyä kuten vanhenevien ruutien uusimista mikä toisi merkittävän lisän käyttöikään. Mielenkiintoinen tilanne käsillä. Aika paha lähteä tässä kohdin huutamaan lisärahoitusta tai laittamaan MLU-settiä isommin uusiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Rannari kirjoitti:
Miksi menisi? Eikö Umkhontoille ole joku isompi huolto tekeillä näillä näppäimillä? Ei tarvita uusia puikkoja. Siis jos se ehdittiin tehdä alta pois. Viimeiset vuodet ajellaan sitten kylmän viileästi ilman ohjuksia jos ei niiden käyttöikä kanna peräseinään saakka. 15+15 vuotta kuulostaa ihan mahdolliselle.

edit

Korjataanpa sen verran että noita noin puolen miljoonan euron huoltosoppareita on näköjään tehty vuosittain. Tai ainakin useampana vuotena. Paha sanoa tehdäänkö ohjuksille sen perusteellisempaa käsittelyä kuten vanhenevien ruutien uusimista mikä toisi merkittävän lisän käyttöikään. Mielenkiintoinen tilanne käsillä. Aika paha lähteä tässä kohdin huutamaan lisärahoitusta tai laittamaan MLU-settiä isommin uusiksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyse onkin siitä, onko hyväksyttävää tietää jo nyt niin tarvittavan tehdä. Operatiivinen asia.
Tosin hyvin vaikea kuvitella, että sinne tulisi enää mitään muuta.

Ei kun valmistelemaan lobbausaihiota Hamina aikaistetusti paaliin ja uudet tilalle (2 kyrvettiä lisää? ;) ). Koska Etelä-Afrikka.
Voisi toimia jos ei tarvitsisi ottaa oman ennakoinnin piikkiin ja näyttää hölmöltä vaan vain epäonniselta.
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
Kyse onkin siitä, onko hyväksyttävää tietää jo nyt niin tarvittavan tehdä. Operatiivinen asia.
Tosin hyvin vaikea kuvitella, että sinne tulisi enää mitään muuta.

Ei kun valmistelemaan lobbausaihiota Hamina aikaistetusti paaliin ja uudet tilalle (2 kyrvettiä lisää? ;) ). Koska Etelä-Afrikka.
Voisi toimia jos ei tarvitsisi ottaa oman ennakoinnin piikkiin ja näyttää hölmöltä vaan vain epäonniselta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Telakkatuellehan saattaa pian olla tarvetta. Merivoimat voisi olla valmis ottamaan vastaan pari korvettia lisää vaikka sitten joutuisikin pitkin hampain ja porukan puolesta ennakoivasti luopumaan Hamina-luokasta. Mut tällä kertaa sillä telakkatuella pitää sitten saada rungon lisäksi kaikki muutkin kilkkeet.
 
Lisätaustaa kk vanhasta jutusta kun Denelin tj ilmoitti erostaan.
www.defenceweb.co.za

Denel Group CEO Danie du Toit resigns - defenceWeb

Denel Group CEO Danie du Toit has resigned after less than two years at the helm of the defence conglomerate and his resignation has been accepted by the Denel Board. In a statement on 20 July, Denel said du Toit will continue to render his services until 15 August 2020. Denel will appoint an...
www.defenceweb.co.za www.defenceweb.co.za

Asiantuntijalausunnon antaa toki sama henkilö kuin yllä.
Darren Olivier, defence expert and Director at African Defence Review, said du Toit’s resignation was only becuase he felt that turning around Denel is no longer feasible given the lack of support from government to provide pre-agreed funding. “Denel is now leaderless at the most crucial point in its history. A collapse will be immensely damaging.”

“It’s a case of déjà vu, as the circumstances under which du Toit are resigning are eerily similar to those which forced [Shaun] Liebenberg to resign in 2007. 1. Govt approves a turnaround plan and associated financing 2. Splits the payment into 2 tranches 3. Forgets to pay the 2nd tranche.

“Denel’s future is now very very bleak,” Olivier concluded.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä päällimmäiset tunnelmat nyt:
https://twitter.com/x/status/1297598485114630144
https://twitter.com/x/status/1297600978347229185
https://twitter.com/x/status/1297599402345934854
 
Viimeksi muokattu:
Analysti kirjoitti:
Ei BMD kallista ole. Sen voi tehdä kuten Suomi on tehnyt. Se on ollut halpaa, ellei lähes ilmaista. Osan tai ehkä suurinkin osa kustannuksista katetaan jostain muusta kuin puolustusbudjetista.

Avainsanat ovat hajauttaminen, maastouttaminen, linnoittaminen, harhauttaminen ja palautuskyky.
Klikkaa laajentaaksesi...

Entäpä kun uhkana ovat ballistiset meritorjuntaohjukset? Jotenkin niitäkin vastaan pitää USN:n puolustautua kun ei niitä aluksia ei ihan rajoittamattomasti ole. Kaukaisessa tulevaisuudessa ballistiset meritorjuntaohjukset - tai oikeastaan taktiset ohjukset joissa on optiona iskeä merimaaleja vastaan - voivat olla uhka Suomellekin.

Kun lisäksi otetaan huomioon, että ballistiset ohjukset pikemmin tulevaisuudessa halpenevat (suhteellisesti) kuin kallistuvat, niiden maaliinhakeutuminen parantuu ja kantama kasvaa, lienee selvää että nykyisellä Suomen linjalla ei pärjätä kuin seuraavat pari kymmentä vuotta. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia on toki monta, kuten esim. HX:n käyttö, raidetykit ym.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top