Merivoimien kehitysnäkymät

Ai että, Hamina MLU on kyllä nätti ja soiva peli :love:

Kun vielä saadaan ne neljä LV2020 rannikkofregattia peliin, niin Merivoimiemme iskukyky on kyllä huikealla tasolla, katajaisen viisimiljoonaisen kansakuntamme koko huomioiden :salut:
Niin. Tätä olisi ollut vaikea uskoa joskus synkimpinä hetkinä vasemmiston paineessa...

Vielä jos ajatellaan, että toimitaan yhdessä Ruotsin, jopa USA:n kanssa...

Mikähän on Venäjän vastaus tilanteeseen? Tuoko Sovren korvaajaksi Gorshkovin Itämerellä, tai kaksi? Hmm... ei periaatteessa pelimerkit riitä. Tämä on Venäjän ongelma - paukut ei riitä joka rintamalla vastaamaan ja siinä paljastuu ettei kyse ole oikeasti suurvallasta. Vain ydinase pitää maan "kerhossa". Heh heh, ihan oikein niille.
 
Viimeksi muokattu:
Niin. Tätä olisi ollut vaikea uskoa joskus synkimpinä hetkinä vasemmiston paineessa...

Vielä jos ajatellaan, että toimitaan yhdessä Ruotsin, jopa USA:n kanssa...

Mikähän on Venäjän vastaus tilanteeseen? Tuoko Sovren korvaajaksi Gorshkovin Itämerellä, tai kaksi? Hmm... ei periaatteessa pelimerkit riitä. Tämä on Venäjän ongelma - paukut ei riitä joka rintamalla vastaamaan ja siinä paljastuu ettei kyse ole oikeasti suurvallasta. Vain ydinase pitää maan "kerhossa". Heh heh, ihan oikein niille.
Venäjän laivaston tulevaisuutta olisi varmaan kohtuullisen helppoa arvioida, kun tiedetään nykyiset alukset ja niiden ikä, 2000-luvulla toteutuneet laivaprojektit ja niiden kesto sekä julkistetut tilaukset. Oma tuntuma on, että punalaivaston alusmäärä tulee tippumaan todella radikaalisti (ellei sitten Venäjä tekohengitä joitain vanhoja reliikkejä) ja laivaston iskukyky tulee tippumaan alusmäärääkin hurjemmin.
 
Venäjän laivaston tulevaisuutta olisi varmaan kohtuullisen helppoa arvioida, kun tiedetään nykyiset alukset ja niiden ikä, 2000-luvulla toteutuneet laivaprojektit ja niiden kesto sekä julkistetut tilaukset. Oma tuntuma on, että punalaivaston alusmäärä tulee tippumaan todella radikaalisti (ellei sitten Venäjä tekohengitä joitain vanhoja reliikkejä) ja laivaston iskukyky tulee tippumaan alusmäärääkin hurjemmin.
Sama arvio. Ja se on hyvä meille. Vanhojen reliikkien lämmittämisestä ei ole ehkä sitä hyötyä, mitä niihin rahaa menisi. Heidän tyylisiä aluksia on vielä vaikea modernisoida uudenaikaisten järjestelmien alustoiksi, halvempi olisi rakentaa uusi.
 
Venäjän laivaston tulevaisuutta olisi varmaan kohtuullisen helppoa arvioida, kun tiedetään nykyiset alukset ja niiden ikä, 2000-luvulla toteutuneet laivaprojektit ja niiden kesto sekä julkistetut tilaukset. Oma tuntuma on, että punalaivaston alusmäärä tulee tippumaan todella radikaalisti (ellei sitten Venäjä tekohengitä joitain vanhoja reliikkejä) ja laivaston iskukyky tulee tippumaan alusmäärääkin hurjemmin.
Lider projektin pysähtyminen kertoo karua kieltä siitä mitä Venäjä sanoo tekevänsä ja mitä Venäjä pystyy tekemään.
 
Postasin huomioita itänaapurin laivaston koosta ja näkymistä tuoreen ruotsalaisanalyysin pohjalta Venäjän laivasto vitjaan jokin aika sitten: linkki

Tässä tilastoa lukemisen nopeuttamiseksi: muoks enpä saakaan kuvaa enää tänne, no löytyy tuon linkin takaa.
 
Postasin huomioita itänaapurin laivaston koosta ja näkymistä tuoreen ruotsalaisanalyysin pohjalta Venäjän laivasto vitjaan jokin aika sitten: linkki

Tässä tilastoa lukemisen nopeuttamiseksi: muoks enpä saakaan kuvaa enää tänne, no löytyy tuon linkin takaa.
Kappas, tuo oli jäänyt huomaamatta! Ei sinällään ihme: eipä tullut mieleen, että Venäjän laivasto -ketjussa käsitellään myös Venäjän laivastoa!
 
Onkos tuosta Torpeedo TP-47:sta ollut täällä mp-netissä juttua, että sitä voidaan käyttää myös pinta-aluksia vastaan?
Jos on ollut, niin multa on mennyt tämä tieto ohi.

Täällä nimittäin kerrotaan näin:


TP47 on tarkoitettu erityisesti rannikkovesien sukellusvenetorjuntaan.
Sitä voidaan käyttää myös syvissä vesissä ja pinta-aluksia vastaan.
 
Onkos tuosta Torpeedo TP-47:sta ollut täällä mp-netissä juttua, että sitä voidaan käyttää myös pinta-aluksia vastaan?
Jos on ollut, niin multa on mennyt tämä tieto ohi.

Täällä nimittäin kerrotaan näin:


TP47 on tarkoitettu erityisesti rannikkovesien sukellusvenetorjuntaan.
Sitä voidaan käyttää myös syvissä vesissä ja pinta-aluksia vastaan.
kyllä siitä on Saabilla maininta ollut pitemmän aikaa. Mutta ei juurikaan muuta tietoa asiaan liittyen. Kai se on suunniteltu laukaistavan saarten suojista lipumaan kohti ulapalla palloilevaa vihulaista. Meidän käytössä, mutta Ruotsilla tietysti sukellusveneestä pinta-alustorjuntaan raskaan torpeedon rinnalla.
 
Venäjän laivaston tulevaisuutta olisi varmaan kohtuullisen helppoa arvioida, kun tiedetään nykyiset alukset ja niiden ikä, 2000-luvulla toteutuneet laivaprojektit ja niiden kesto sekä julkistetut tilaukset. Oma tuntuma on, että punalaivaston alusmäärä tulee tippumaan todella radikaalisti (ellei sitten Venäjä tekohengitä joitain vanhoja reliikkejä) ja laivaston iskukyky tulee tippumaan alusmäärääkin hurjemmin.
Näistä hän on ollutkin paljon kirjoitusta täällä.

Hävittäjiä (Sovremenny )on siis yksi joka on tai oli telakalla, eli ei siis ihan heti ole katoamassa. Tämän pitäisi siis valmistua 2020.
https://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12215891@egNews

Kahdesta Fregatista Mudry on siis otettu käyttöön vasta 2009, eli ei sekään ole ihan heti poistumassa.

Sisaralus kävi läpi viiden vuoden remontin, niin sekin taitaa pysyä vielä remmissä vaikka itse alus on jo vanha 1993.


Korveteissa
Steregushchita on neljä ja viides pitäisi tulla 2021.
Muut alukset on otettu käyttöön(comissioned) vuonna 2008,2011,2013,2014.


Karakurtteja on neljä 2018,2019,2020,2020
seuraava pitäisi olla 2022.
Tämän jälkeen Ilmeisesti vielä yksi.

Russia’s Baltic Fleet To Get Six Karakurt-Class Corvettes
https://www.navalnews.com/naval-new...karakurt-class-corvettes-four-with-pantsir-m/



Buyan-M Korvetteja kaksi. Kumpikin 2015.



Ei tuo laivasto aivan heti ole vanhemmassa Itämerellä.
Toki siellä on vanhempaakin, mutta ei kai kovin montaa enää.
 
Näistä hän on ollutkin paljon kirjoitusta täällä.

Hävittäjiä (Sovremenny )on siis yksi joka on tai oli telakalla, eli ei siis ihan heti ole katoamassa. Tämän pitäisi siis valmistua 2020.
https://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12215891@egNews

Kahdesta Fregatista Mudry on siis otettu käyttöön vasta 2009, eli ei sekään ole ihan heti poistumassa.

Sisaralus kävi läpi viiden vuoden remontin, niin sekin taitaa pysyä vielä remmissä vaikka itse alus on jo vanha 1993.


Korveteissa
Steregushchita on neljä ja viides pitäisi tulla 2021.
Muut alukset on otettu käyttöön(comissioned) vuonna 2008,2011,2013,2014.


Karakurtteja on neljä 2018,2019,2020,2020
seuraava pitäisi olla 2022.
Tämän jälkeen Ilmeisesti vielä yksi.

Russia’s Baltic Fleet To Get Six Karakurt-Class Corvettes
https://www.navalnews.com/naval-new...karakurt-class-corvettes-four-with-pantsir-m/



Buyan-M Korvetteja kaksi. Kumpikin 2015.



Ei tuo laivasto aivan heti ole vanhemmassa Itämerellä.
Toki siellä on vanhempaakin, mutta ei kai kovin montaa enää.
Itämeren laivaston osalta osapuilleen noin. Muun muassa Corporal Frisk on arvioinut blogissaan Itämeren laivaston tilaa viime lokakuussa:
 
kyllä siitä on Saabilla maininta ollut pitemmän aikaa. Mutta ei juurikaan muuta tietoa asiaan liittyen. Kai se on suunniteltu laukaistavan saarten suojista lipumaan kohti ulapalla palloilevaa vihulaista. Meidän käytössä, mutta Ruotsilla tietysti sukellusveneestä pinta-alustorjuntaan raskaan torpeedon rinnalla.
Tätä saaren suojasta laukaisua kohti vihollisen laivaa ajattelinkin.
Tuollehhan on luvattu kantamaa yli 20km, niin voisi olla ihan käyttökelpoinen tapa hyökätä.
 
[
Itämeren laivaston osalta osapuilleen noin. Muun muassa Corporal Frisk on arvioinut blogissaan Itämeren laivaston tilaa viime lokakuussa:
Artikkelissahan todetaan että iskukyky kasvaa, ei pienene.

The Baltic Fleet is expected to grow in capability, both through new vessels such as the second Karakurt-class corvette Serpukhov as well as through.

Nythän noita on jo vissiin neljä. (Kaksi tullut tänä vuonna,).
Onko tuossa nimessä muuten virhe?
Missään muualla ei ole tuon nimistä karakurttia. Buyan-M kylläkin joka on valmistunut jo 2015.




Tämä hieman ihmetytti kun artikkelissa oli vähän Suomi vs Venäjä meininki.

The flagship of the Baltic Fleet is the destroyer Nastoychivyy (‘610’), a Project 965A class destroyer (NATO-designation Sovremenny).

"The weaker point of the vessel is the ASW-suite"


Ei taida ihan vielä olla heikkokohta. Toivottavasti joskus on.
 
kyllä siitä on Saabilla maininta ollut pitemmän aikaa. Mutta ei juurikaan muuta tietoa asiaan liittyen. Kai se on suunniteltu laukaistavan saarten suojista lipumaan kohti ulapalla palloilevaa vihulaista. Meidän käytössä, mutta Ruotsilla tietysti sukellusveneestä pinta-alustorjuntaan raskaan torpeedon rinnalla.

TP 45 ja TP 47 ovat lanka-/kuituohjattuja, eli voidaan käyttää myös pintamaaleja vastaan, mutta pienehkön tst-latauksen takia kannattaa harkita ainakin toisen kerran.

Muutoin ruotsalaisten suto-torpedoiden 400mm halkaisija selittyy paremmalla nosteella 324mm verrattuna, jolloin ase sopii paremmin mataliin vesiin (FMV:n edustajan mukaan)
 
Tätä saaren suojasta laukaisua kohti vihollisen laivaa ajattelinkin.
Tuollehhan on luvattu kantamaa yli 20km, niin voisi olla ihan käyttökelpoinen tapa hyökätä.
Suhtaudun epäilyksellä pinta-alusten tekemiin torpedohyökkäyksiin tänä päivänä muuta kuin s-venettä vastaan.

Kevyt torpedon MAKSIMI kantama siis on jotain 20 km luokkaa, mutta se ei sitä matkaa kulje täyttä hönkää vaan cruisailee todennäköisesti 15-20 solmun vauhtia. TP 47 vauhti lienee maksimissaan 40 solmun luokassa, joka riittää sukelluksissa olevan s-veneeseen osumiseen parin km etäisyydeltä kiihdytettäessä. Diesel-sähkösukellusveneiden nopeus on jotain 20+ knts. luokkaa pinnanalla jos akut on täynnä ja virtaa riitttää.

Nopeata pinta-alusta (korvetti, fregatti, hävittäjä) vastaan hyökätessä toisella pinta-aluksella, ei ole olemassa vastaavaa yllätysmahdollisuutta tuolla alle 20 km etäisyydellä kuin s-veneellä on pintamaalia kohtaan. Fregatit ja hävittäjät pystyvät 30+ solmun nopeuksiin hetkellisesti joten kevyttorpedolla olisi vaikeata päästä lähelle ennen kantaman loppumista.

Lisäksi TP 47 torpedon taistelukärki on pieni ja vaatisi suoran osuman alukseen. Sen latauksesta ei saada sitä hyötyä joka on raskailla torpedoilla eli räjäytys kölin alla, joka johtaa usein koko aluksen vaurioittamiseen pahasti vesirajan alapuolella tai jopa rungon katkeamiseen. Jos TP 47 osuisi peräsimeen tai potkureihin, voisi vaikutus olla paras kun aluksen ohjattavuus menee tai vauhti putoaa puoleen tai se jopa pysähtyy.
 
TP 45 ja TP 47 ovat lanka-/kuituohjattuja, eli voidaan käyttää myös pintamaaleja vastaan, mutta pienehkön tst-latauksen takia kannattaa harkita ainakin toisen kerran.

Muutoin ruotsalaisten suto-torpedoiden 400mm halkaisija selittyy paremmalla nosteella 324mm verrattuna, jolloin ase sopii paremmin mataliin vesiin (FMV:n edustajan mukaan)

Pienehkön? Enemmän kuin Polyphemissa! Ja reikä kuin reikä vesirajan alapuolella.
 
No ainakin minun arvioissa muutama kymmenkiloa sillalla tai muussa kriittisessä paikassa on paljon parempi kuin reikä vesirajan alapuolella. Jälkimmäinen ei välttämättä heti tyrehdytä edes aluksen toimintaa, ellei sitten osu propulsiojärjestelmään.

No joo ja osastointi kieltämättä rajoittaa vaikutuksia. Voi se silti tehdä jotakin osuessaan konehuoneeseen, tankkeihin tai siilon kohdalle. Venäjän aluskalusto on muutenkin pienemmän puoleista täällä Itämerellä, Bujanit ja Karakurtit eivät tykänne hyvää useammasta pienestä reiästä.
 
No joo ja osastointi kieltämättä rajoittaa vaikutuksia. Voi se silti tehdä jotakin osuessaan konehuoneeseen, tankkeihin tai siilon kohdalle. Venäjän aluskalusto on muutenkin pienemmän puoleista täällä Itämerellä, Bujanit ja Karakurtit eivät tykänne hyvää useammasta pienestä reiästä.

Jep, mutta näin rauhan aikana tulee usein arvioitua juttuja tuotos/panos-periaatteella. Poikkeusoloissa tottakait ammutaan kaikkea kaikilla!
 
Back
Top