En tiedä mutta epäilen, ettei mitään laivoja ehdontahdoin lähetä vihollisen rannikon läheisyyteen tänä päivänä. "halpakin" alus on kallis menetettäväksi. Kyllähän suunta on ollut kohti pienempiä kaliibereja pitkään.
Ei varmastikaan. Falklandin sota taisi olla viimeinen klassinen esimerkki laivaston tulitukitehtävistä, kun suurehko osa brittien maajoukkojen tulivoimasta perustui laivatykistön käyttöön.
Persianlahden ensimmäisessä sodassa laivatykistön tehtävänä oli täydentää muuta tulenkäyttöä.
Sotalaivat ovat suorittaneet tulitukitehtäviä (tykeillä) viime vuosina ainakin Libyassa ja Gazassa. Ihan viime vuosisataa se ei siis ole. Lisäksi erikoisammukset kuten Vulcano vähentävät laivoille koituvaa riskiä (joskin useimmat tämmöiset projektit ovat jääneet paperiammuksiksi).
Sotalaivat ovat suorittaneet tulitukitehtäviä (tykeillä) viime vuosina ainakin Libyassa ja Gazassa. Ihan viime vuosisataa se ei siis ole. Lisäksi erikoisammukset kuten Vulcano vähentävät laivoille koituvaa riskiä (joskin useimmat tämmöiset projektit ovat jääneet paperiammuksiksi).
No tavallaan olet oikeassa, mutta esittämissäsi esimerkeissä ei operaatioiden toteutus ole pelkästään perustunut mereltä maalle - tulenkäyttöön.
Itselläni on koko ajan ollut mielessä ehkä väärä tulkinta ja ajatus voiman projisoinnista mereltä maalle, missä aikoinaan pinta-alusten tulituella oli suuri merkitys, ja minkä ilma-ase on nykyään lähes korvannut.
Vulcano ja muut vastaavat järjestelmät on pyritty kehittämään, jotta ed asetelma voitaisiin palauttaa kustannustehokkaalle tasolle, mutta käsittääkseni kaikki on jäänyt lähestulkoon puheiden ja ajatusten tasolle.
No tavallaan olet oikeassa, mutta esittämissäsi esimerkeissä ei operaatioiden toteutus ole pelkästään perustunut mereltä maalle - tulenkäyttöön.
Itselläni on koko ajan ollut mielessä ehkä väärä tulkinta ja ajatus voiman projisoinnista mereltä maalle, missä aikoinaan pinta-alusten tulituella oli suuri merkitys, ja minkä ilma-ase on nykyään lähes korvannut.
Vulcano ja muut vastaavat järjestelmät on pyritty kehittämään, jotta ed asetelma voitaisiin palauttaa kustannustehokkaalle tasolle, mutta käsittääkseni kaikki on jäänyt lähestulkoon puheiden ja ajatusten tasolle.
Tuo tarve taitaa olla ollut käytössä lähinnä erikoisoperaatioiden joustavaan ja nopeaan tukemiseen. Isommissa operaatioissa käyttöön tulee alussa ilmatuki laivoilta tai kauempaa tukikohdista ja mahdollisimman pikaisesti maihin laskettujen tykistöpatterien toimesta. Isompia mereltä maalle kohdistuneita operaatioita ei tosin taida olla ollutkaan sitten 1. persianlahden sivujuonteiden. Joten kun nykyisillä kyvyillä on pärjätty kohtuullisesti, niin rahoitusta modernisointiin ei ole irronnut. Tilanne muuttunee vasta jos/kun joku alus joutuu uppoamisvaaraan saatuaan pahoja osumia tuollaisessa tulitukitehtävässä.
Tuo tarve taitaa olla ollut käytössä lähinnä erikoisoperaatioiden joustavaan ja nopeaan tukemiseen. Isommissa operaatioissa käyttöön tulee alussa ilmatuki laivoilta tai kauempaa tukikohdista ja mahdollisimman pikaisesti maihin laskettujen tykistöpatterien toimesta. Isompia mereltä maalle kohdistuneita operaatioita ei tosin taida olla ollutkaan sitten 1. persianlahden sivujuonteiden. Joten kun nykyisillä kyvyillä on pärjätty kohtuullisesti, niin rahoitusta modernisointiin ei ole irronnut. Tilanne muuttunee vasta jos/kun joku alus joutuu uppoamisvaaraan saatuaan pahoja osumia tuollaisessa tulitukitehtävässä.
Käsittääkseni ainakin israelilaisten 76mm tulitukitehtävät ovat olleet osa erikoisoperaatioita. Eikä siellä ole muutoinkaan toteutettu kuin yksi isompi maihinnousu operaatio Rauha Galilean aikana.
Patria 6x6:n tiimoilta oli äskettäin juttua Viron rannikkopuolustuksesta ja merivoimista. Aiheesta on käyty keskustelua aiemmin mm. alkuvuodesta 2017 aiheesta Yleisen keskustelun puolella, jonne minäkin asiaa aikanaan kommentoin.
Miten asia nähdään nyt vuonna 2020 foorumilla? Väkeä on vaihtunut foorumilla ja Suomenlahden pohjoispuolen merivoimien tulevaisuus alkaa olla paremmin selvillä, joten uusiakin näkökulmia asiaan voisi olla mahdollista saada.
Eikö 4.5-tuumainen ollut Type 45:ssä säästöratkaisu, ei niitä vissiin ole enää edes valmistettu herran aikoihin ja paatteihin kierrätettiin vanhat tykit? Type 31 on halpisalus ja tykin koko on ilmeinen säästökohde.
Type 45:een oli alun perin tarkoitus asentaa 5-tuumaiset mutta 4,5 tuumaiset niihin kuitenkin tuli, taitavat olla kierrätetty type 22 fregateilta joista viimeiset poistettiin käytöstä kun Type 45-luokka oli rakenteilla. Briteillä on kyllä tarkoitus vaihtaa aluksiin MLU:n yhteydessä samanlaiset 5-tuumaiset kun uudessa Type 26-luokassa on.
No tavallaan olet oikeassa, mutta esittämissäsi esimerkeissä ei operaatioiden toteutus ole pelkästään perustunut mereltä maalle - tulenkäyttöön.
Itselläni on koko ajan ollut mielessä ehkä väärä tulkinta ja ajatus voiman projisoinnista mereltä maalle, missä aikoinaan pinta-alusten tulituella oli suuri merkitys, ja minkä ilma-ase on nykyään lähes korvannut.
Vulcano ja muut vastaavat järjestelmät on pyritty kehittämään, jotta ed asetelma voitaisiin palauttaa kustannustehokkaalle tasolle, mutta käsittääkseni kaikki on jäänyt lähestulkoon puheiden ja ajatusten tasolle.
No tavallaan olet oikeassa, mutta esittämissäsi esimerkeissä ei operaatioiden toteutus ole pelkästään perustunut mereltä maalle - tulenkäyttöön.
Itselläni on koko ajan ollut mielessä ehkä väärä tulkinta ja ajatus voiman projisoinnista mereltä maalle, missä aikoinaan pinta-alusten tulituella oli suuri merkitys, ja minkä ilma-ase on nykyään lähes korvannut.
Vulcano ja muut vastaavat järjestelmät on pyritty kehittämään, jotta ed asetelma voitaisiin palauttaa kustannustehokkaalle tasolle, mutta käsittääkseni kaikki on jäänyt lähestulkoon puheiden ja ajatusten tasolle.
Niin tällaisissa 'set piece' valmistelluissa operaatioissa ei varmaankaan ole yleensä tarkoituksenmukaista että miljardin kahisevan hintainen sotalaiva ajetaan muutaman kilometrin päähän rannikosta tykillä paukuttelemaan, uhkana miljoonan hintainen ohjus tai muutaman tontun merimiina. Parempiakin järjestelmiä tulitukeen on. Mutta erilaisissa nopean vasteajan hommissa, yllätyshyökkäysten torjunnassa yms. näkisin sotalaivojen tykkitulen edelleen merkittävänä tekijänä.
Se on totta että useimmat erikoisammusprojektit ovat tussahtaneet suutarina. Sitäkin hämmentävämpää kun armeijoille niitä kyllä on saatu suunniteltua.
Ja huhun mukaan 76-millinen osoittautui suht tehottomaksi. Liekö Gazassa ammuttu rakennetulle alueelle jossa kolmituumaisen kranaatti on nyt vaan liian köykäinen? Pistää miettimään onko 76mm Vulcanossa - jossa on vielä paljon pienempi 'hyöty'kuorma - mitään tolkkua?
Tämä keikka oli varmasti hyvää harjoitusta ja osaamisen kartuttamista Suomen merivoimien miinantorjunnalle ja kansainväliselle yhteistyölle.
Ja hyvää jälkeä Vahterpää miehistöineen tekivätkin.
Katanpää-luokan miinantorjunta-alus Vahterpään kuusiviikkoinen NRF-harjoitusjakso Naton pysyvän miinantorjunta-alusosaston mukana on päättymässä, ja alus palaa takaisin Suomeen
Pääosin Itämerellä toteutettuun harjoitusjaksoon mahtui monia haastavia harjoitteita, joista keskeisimpänä esiin nousee sodanaikaisten miinojen etsintä Tanskan ja Saksan aluevesillä.
- Löysimme kymmenen sodanaikaista miinaa, mikä oli eniten koko osastossa.
Tämä osoittaa suorituskykymme olevan erinomaisella tasolla ja pärjäävämme hyvin osana kansainvälistä joukkoa, kertoo Vahterpään päällikkö, kapteeniluutnantti Henri Savisaari.
Miinanetsinnän lisäksi harjoitusohjelmaan kuului merimiestaitoa ja osaston suojaamista.
- Erityisesti ammuntojen järjestäminen kahdeksan aluksen osastossa oli mielenkiintoinen kokemus.
Ammunnat suoritettiin onnistuneesti ja niistä saatiin hyviä oppeja, Savisaari toteaa.
Merimiestaidon harjoituksista etenkin merellä tapahtuvat täydennykset, hinausharjoitus ja mies meressä -harjoitukset mahdollistivat toimintatapojen vertaamisen ja oman toiminnan kehittämisen tulevaa toimintaa silmällä pitäen.
Vaikka Vahterpään suoritukset olivat kaikissa harjoituksissa hyvällä tasolla, saatiin kuluneilta kahdelta viikolta tärkeitä havaintoja sovellettavaksi kansalliseen toimintaan.
Vaikka Vahterpää nyt palaakin kotitukikohtaansa Pansioon, jatkaa Naton pysyvä miinantorjunta-alusosasto (Standing NATO Mine Countermeasures Group 1, SNMCMG1) valmiuttaan Itämerellä.
- Koko SNMCMG1 on yhteen hitsautunut ja ammattitaitoinen joukko, johon Vahterpää miehistöineen toivotettiin avosylin tervetulleeksi kuusi viikkoa sitten.
On ollut ilo työskennellä osana kansainvälistä osastoa ja seurata miten suomalaisten osaamista arvostetaan, summaa kapteeniluutnantti Henri Savisaari.
Vahterpää jatkaa NRF-valmiusvuorossa vuoden 2020 loppuun asti.
Valmiusvuoron aikana merivoimat ylläpitää alusyksikön perustamisvalmiutta ja valmistautuu lähettämään sen tehtävään merivoimien kriisinhallintajoukkona sotilaallisesta kriisinhallinnasta säädetyn lain mukaisesti 60 vuorokaudessa Suomen poliittisen johdon kansallisesta päätöksestä.
Juuri päättyvä harjoitusjakso SNMCMG1:n mukana kuuluu NRF-valmiusvuoron käytännön harjoitteluun.
Kyllähän tuo Absalon aseistuksen puolesta on Fregatti siinä missä pohjanmaakin. Ei kun siis se on Fregatti ja Pohjanmaa Korvetti . Eihän tuo taida erota puhtaasta fregatista muuten kuin että toimii tarvittaessa minikokoisena maihinnousualuksena?
Hitto toihan menisi melkein sellaisenaan Suomen tarpeisiin kun tarvittaessa saataisiin Affenanmaallekin pikatoimituksena rautaa ja miehiä.
Itsekkin jäin asiaa pähkimään, kun termi kuulostaa oudolta. Joka tapauksessa Absalon 6000 tonnia ja Belfast 11500 tonnia. Miten tuon nyt linkittää kuvaan, niin jää hieman auki?
. Eihän tuo taida erota puhtaasta fregatista muuten kuin että toimii tarvittaessa minikokoisena maihinnousualuksena?