Merivoimien kehitysnäkymät

Missäs tuota Saabin järjestelmää on käytössä? Entä onko tiedossa miten sen tuotekehitys/versiointi menee?

Itse en näitä tunne, joten voi olla että kyselen tyhmiäkin. Kuulostaa hyvin Ruotsalaiselta järjestelmältä jos cms:n ominaisuus on mies yli laidan =D

Saabin 9LV on hyvin kehittynyt ja laajalle levinnyt taistelunjohtojärjestelmä. "mies yli laidan-toiminnallisuus" oli vain esimerkki CMS:n tukisovelluksista, joka löytyy kaikista vastaavista.
 
Saabin 9LV on hyvin kehittynyt ja laajalle levinnyt taistelunjohtojärjestelmä. "mies yli laidan-toiminnallisuus" oli vain esimerkki CMS:n tukisovelluksista, joka löytyy kaikista vastaavista.
Jos levikki on laaja, niin joukossa on varmaankin myös raskaammin aseistettuja? Jos näin niin luulisi sielläkin olevan vaatimuksia että järjestelmä hanskaa myös raskaammat järjestelmät niiden täydessä potentiaalissa?
 
Tällaisia pieniä viilauksia saanee odottaa aikanaan myös Pohjanmaa-luokalta. Katanpää-luokassa italialaisten tekemänä oli puolestaan yksi konevaihto heti kättelyssä.
Normaalia laivanrakennusta ja ei välttämättä mitään tekemistä tuotteen lopullisen laadun kanssa. Jos mitään ei pitäisi korjata merikokeiden jälkeen, epäilisin ensin, että kokeita ei ole suoritettu perinpohjaisesti.
 
Australia lienee paras referenssi, ja erityisesti tuleva Hunter-luokka...
Type 26 City/Hunter luokka on siitä oivallinen osoitus merivoimien tilasta, että Royal Navy saa ehkä kahdeksan alusta jos ei niitäkin leikata. Australia 9 ja Kanada peräti 15. 32 suunnitellusta fregatista vain 8 on entisellä merien hallitsijalla 24 sen siirtomailla. Yhteensä toki brittiläisellä maailmalla on voimakas pinta-laivasto jo pelkästään noiden kanssa muut kansalliset alukset kuten Type 45 unohtaen.
 
Type 26 City/Hunter luokka on siitä oivallinen osoitus merivoimien tilasta, että Royal Navy saa ehkä kahdeksan alusta jos ei niitäkin leikata. Australia 9 ja Kanada peräti 15. 32 suunnitellusta fregatista vain 8 on entisellä merien hallitsijalla 24 sen siirtomailla. Yhteensä toki brittiläisellä maailmalla on voimakas pinta-laivasto jo pelkästään noiden kanssa muut kansalliset alukset kuten Type 45 unohtaen.

Atlantin alueen sukellusveneentorjunta on suurelta osin ja perinteisesti ollut Kanadan vastuulla.
Uudet, kehittyneillä sukellusveneentorjuntajärjestelmillä varustetut alukset (15 kpl) korvaavatkin saman määrän vanhenevia Halifax- ja Iroquis-luokan fregatteja pääosin juuri tuohon tehtävään.
 
Type 26 City/Hunter luokka on siitä oivallinen osoitus merivoimien tilasta, että Royal Navy saa ehkä kahdeksan alusta jos ei niitäkin leikata. Australia 9 ja Kanada peräti 15. 32 suunnitellusta fregatista vain 8 on entisellä merien hallitsijalla 24 sen siirtomailla. Yhteensä toki brittiläisellä maailmalla on voimakas pinta-laivasto jo pelkästään noiden kanssa muut kansalliset alukset kuten Type 45 unohtaen.
Ja hintalappu on järkyttävä. Briteille noin 1 miljardi puntaa ja ausseille sekä kanukeille tuplat edellisestä. Mm type 45 - hävittäjä oli saman hintainen, eli pientä hinnannousua viime vuosina...
 
Viimeksi muokattu:
Ei kait miinalaivat ole koskaan olleet AKT-tehtävissä ennen MLU:ta? Valmiusmiinoittajia on kyllä ollut jo lähes 20 vuotta.
Juurikin AKV/AKT-tehtävät edellyttävät valtionaluksia! Lipunnäyttö ja kyvykkyyksien esittäminen ei ole sama juttu kuin Maxi-Buster Suomen lippu liehumassa!

Mitä ne kyvykkyydet ovat MLU:n jälkeenkään? Pullistelu aluevesirajan tuntumassa lähietäisyyksillä tuskin päättyy hyvin suomalaisalukselle, jos vastapuolen ohjuslaukaisimien luukut pongahtaa yhtäkkiä auki ja tykkiaseistus lähtee kääntymään kohti.

Kannatan "turkkilaista ratkaisua". Havainto, varoitus, tulta. Jos joku ei kuuntele puhetta, niin seurauksista voi syyttää vain itseään.

Jos välttämättä halutaan less-lethal-touhuja harrastaa eikä siirtyä suoraan kanava 16:lta punaisen napin painamiseen, niin eikö "Maxi-Buster" olisi loistava ratkaisu? Se on uhrattavissa, toisin kuin harvalukuiset korvetit ja ohjusveneet. RWS:llä voi roiskia valojuovia ja pieni itsetuhopanos (luokkaa kasapanos, ei luokkaa sarvimiina) tekisi törmäystilanteessa aluksesta kokoaan suuremman.
 
Mitä ne kyvykkyydet ovat MLU:n jälkeenkään? Pullistelu aluevesirajan tuntumassa lähietäisyyksillä tuskin päättyy hyvin suomalaisalukselle, jos vastapuolen ohjuslaukaisimien luukut pongahtaa yhtäkkiä auki ja tykkiaseistus lähtee kääntymään kohti.

Kannatan "turkkilaista ratkaisua". Havainto, varoitus, tulta. Jos joku ei kuuntele puhetta, niin seurauksista voi syyttää vain itseään.

Jos välttämättä halutaan less-lethal-touhuja harrastaa eikä siirtyä suoraan kanava 16:lta punaisen napin painamiseen, niin eikö "Maxi-Buster" olisi loistava ratkaisu? Se on uhrattavissa, toisin kuin harvalukuiset korvetit ja ohjusveneet. RWS:llä voi roiskia valojuovia ja pieni itsetuhopanos (luokkaa kasapanos, ei luokkaa sarvimiina) tekisi törmäystilanteessa aluksesta kokoaan suuremman.

No ovat ainakin paremmat kuin ennen MLU:ta. Jos MTO-kalusto olisi katsottu tarpeelliseksi, niin se varmaan löytyisi, mutta mutta... Jäissäkulkukyky talvisissa AKV/AKT-tehtävissä lienee tärkeämpää. Eikä niitä kahnauksia muutoinkaan ole pahemmin ollut. Reagointikyky alueloukkauksiin, ja tahdon osoittaminen lienee keskiössä.
 
Australia lienee paras referenssi, ja erityisesti tuleva Hunter-luokka...

Siis Wikipedian mukaan tuohon on tarkoitus istuttaa:
- Saab 9LV
- SM-2

Eli tuo Saabin järjestelmä pystyy ESSM:n lisäksi käsittelemään myös pidemmän kantaman ohjusta?

Edit: Jos tosiaan näin niin hyvä tietää että kyseessä sitten ainakin Pohjanmaalle ja ESSM:lle varmasti riittävä järjestelmä. Kiintoisaa että Pohjanmaa voisi laukoa myös SM-2:sta mikäli sinne vastaavat konfiguraatiot istutettaisiin. Tämä ei liene kylläkään käytännöllistä jo kapasiteetin takia (minkä ansiokkaasti katsoin päin honkia aluksi!) sekä sensorit ei varmaan noiden järkevään hyödyntämiseen riittäisi.

 
Viimeksi muokattu:
Siis Wikipedian mukaan tuohon on tarkoitus istuttaa:
- Saab 9LV
- SM-2

Eli tuo Saabin järjestelmä pystyy ESSM:n lisäksi käsittelemään myös pidemmän kantaman ohjusta?


Totta kait se pystyy, kun rinnalla on Aegis-järjestelmä. 9LV-järjestelmä itsessään ei kuitenkaan liity mitenkään SM-ohjusten ammuntaan, paitsi siten, että aussien Ceafar-tutkat on integroitu siihen.

Esim Norjan Nansen-luokalta löytyy Aegis-järjestelmä, jonka rinnalle on integroitu Kongsbergin oma CMS. Jälkimmäinen toimii käytännössä interfacena kansallisiin järjestelmiin!

9LV:kin pystyy tekemään käytännössä mitä tahansa, jos siihen liitetään sopiva sovelluskomponentti tarvittavine rajapintoineen, mutta Saab:lla itsellään ei löydy eväitä vaativien ILPU-järjestelmien tarvitsemien sovellusten tuottamiseen. Kyvyt ovat tasolla: Umkhonto tai ESSM-integrointi, ja jonkinasteinen osastotasan ILPU-koordinointi ja - johtaminen.

Tosin, en tiedä, minkälaisen CMS-paketin Saab lopunperin toimittaa Pohjanmaa - luokalle, ja ovatko turvautuneet esim Saab Australian osaamiseen.

Aika näyttää, kuis käy :unsure:
 
AKT
Totta kait se pystyy, kun rinnalla on Aegis-järjestelmä. 9LV-järjestelmä itsessään ei kuitenkaan liity mitenkään SM-ohjusten ammuntaan, paitsi siten, että aussien Ceafar-tutkat on integroitu siihen.

Esim Norjan Nansen-luokalta löytyy Aegis-järjestelmä, jonka rinnalle on integroitu Kongsbergin oma CMS. Jälkimmäinen toimii käytännössä interfacena kansallisiin järjestelmiin!

9LV:kin pystyy tekemään käytännössä mitä tahansa, jos siihen liitetään sopiva sovelluskomponentti tarvittavine rajapintoineen, mutta Saab:lla itsellään ei löydy eväitä vaativien ILPU-järjestelmien tarvitsemien sovellusten tuottamiseen. Kyvyt ovat tasolla: Umkhonto tai ESSM-integrointi, ja jonkinasteinen osastotasan ILPU-koordinointi ja - johtaminen.

Tosin, en tiedä, minkälaisen CMS-paketin Saab lopunperin toimittaa Pohjanmaa - luokalle, ja ovatko turvautuneet esim Saab Australian osaamiseen.

Aika näyttää, kuis käy :unsure:
nyt menee jo sen verran ammattimaiseen tekstiin, että paattispaden ei voi kuin ihmetellä ja lukea mielenkiinnolla
 
AKT

nyt menee jo sen verran ammattimaiseen tekstiin, että paattispaden ei voi kuin ihmetellä ja lukea mielenkiinnolla

Älä huoli. CMS-tekniikka, komponenttipohjaisuus ja reaaliaikaiset hajautusjärjestelmät integrointityöstä puhumattakaan olivat kova pala jopa merivoimien useimmille upseereille. Jouduin aikoinaan käyttämään aika paljon rautalankaa... ;)
 
Saabin aivot varmaan pystyisi käsittelemään myös ASROC kamaa, jotka pitkät mk41 siilot mahdollistaa.

Pystyy kyllä, mikäli jenkit antavat perussoftan, ja se on olemassa hyvin määritettynä komponenttina. Nykyään se taitaa vain olla yksi osa Aegis-järjestelmää, enkä tunne ja tiedä em järjestelmän arkkitehtuuria riittävästi. Eli suattaapi onnistua helposti, tai sitten ei.
 
Totta kait se pystyy, kun rinnalla on Aegis-järjestelmä. 9LV-järjestelmä itsessään ei kuitenkaan liity mitenkään SM-ohjusten ammuntaan, paitsi siten, että aussien Ceafar-tutkat on integroitu siihen.

Esim Norjan Nansen-luokalta löytyy Aegis-järjestelmä, jonka rinnalle on integroitu Kongsbergin oma CMS. Jälkimmäinen toimii käytännössä interfacena kansallisiin järjestelmiin!

9LV:kin pystyy tekemään käytännössä mitä tahansa, jos siihen liitetään sopiva sovelluskomponentti tarvittavine rajapintoineen, mutta Saab:lla itsellään ei löydy eväitä vaativien ILPU-järjestelmien tarvitsemien sovellusten tuottamiseen. Kyvyt ovat tasolla: Umkhonto tai ESSM-integrointi, ja jonkinasteinen osastotasan ILPU-koordinointi ja - johtaminen.

Tosin, en tiedä, minkälaisen CMS-paketin Saab lopunperin toimittaa Pohjanmaa - luokalle, ja ovatko turvautuneet esim Saab Australian osaamiseen.

Aika näyttää, kuis käy :unsure:

Mielenkiintoista tekstiä ja tosiaan oma tieto ei riitä näköjään edes peruskomponenttien toiminnan tuntemiseen. Yritän hahmottaa hieman lisää kysymyksillä jos on halua vastailla:
- Jos 9LV on hieman tuntemattomampi ja sanotaan että ei sitten olekaan niin hyvä ILPU, johtaminen yms. osalta ESSM-ammuntaan ("virhehankinta"). Niin olisiko siis varmasti toimiva (mutta pirun kallis?) pistää siihen Australian tapaan Aegis kylkeen (onko järjestelmä jo yksinään hiton kallis, tilaavievä jne?).
- Yllä oleva skenaario siis saattaa olla vaikka miten tyhmä, mutta ilman tutka-hankintaa toimisiko tuo Aegis sitten "riittämättömällä tutkalla" siinä rinnalla ja hoitaisi esim. paremmin ESSM-ammunnan tuen ja just että vaikkapa noi ASROC toimii myös?

Käytännössä siis että onko noi erillisiä komponentteja joista koostuu järjestelmä: CSM + Aegis + "Tähän tarvitaan tehokas tutkajärjestelmä että Aegis on järkevä pultata kiinni"?
 
Taitaa siis olla ESSM:llä suorituskyky maksimoitu jokseenkin täysin ennen mahdollista isompaa MLU-remonttia. No, tuolla siilomäärällä pitääkin pysyä quad-pack tavarassa ja Bl 1/2 ESSM parempaa hintalaatua ei ole näkyvissä. Joten turhahan sitä on haikailla parempaa kun tietää, ettei ole varaa ostaa riittäviä määriä.
 
Ääähh, minulla olisi vieläkin laatimiani opetuspaketteja CMS-tekniikasta PP-muodossa, mutta ovat niin tuhottoman isoja, ettei linkittäminen tänne käy, eli yritän vastailla tekstimuodossa.
Mielenkiintoista tekstiä ja tosiaan oma tieto ei riitä näköjään edes peruskomponenttien toiminnan tuntemiseen. Yritän hahmottaa hieman lisää kysymyksillä jos on halua vastailla:
- Jos 9LV on hieman tuntemattomampi ja sanotaan että ei sitten olekaan niin hyvä ILPU, johtaminen yms. osalta ESSM-ammuntaan ("virhehankinta").

9LV - järjestelmän perusta on aikoinaan ollut yksittäisen torpedo-/ohjusveneen ilmatorjuntakyvyn kehittäminen. Järjestelmä on pikkuhiljaa laajentunut ja ominaisuudet ovat kehittyneet. Tänä päivänä se on nykyisessä muodossaan maailman kärkiluokkaa. ESSM-tyyppisen ITO-järjestelmän integrointi ja käyttö on sille ihan perusjuttu, niinkuin kilpailijoiden vastaavilla järjestelmillä. Vasta Australiassa saavutettu kaupallinen menestys pakotti Saabin uusille osaamisalueille. Pitää muistaa, että Ruotsin merivoimien ainut ilmatorjuntaohjusjärjestelmä oli Seacat vanhoilla hävittäjillä.
Niin olisiko siis varmasti toimiva (mutta pirun kallis?) pistää siihen Australian tapaan Aegis kylkeen (onko järjestelmä jo yksinään hiton kallis, tilaavievä jne?).

Aegis-järjestelmä on aivan helvetin kallis. Jos olisimme päätyneet siihen ml tutkat, niin korveteilla olisi paljon isompi budjetti tai tulossa olisi vain 2-3 alusta. Eli kyllä tämäkin puoli selvitettiin.

Toisaalta jatkossa kaikki on auki. VLS ja Ceros-paketti kyllä mahdollistaa mm SM-ohjusten käytön, kunhan jenkit toimittavat muutaman softarivin...

Esim Kanadan Irokeesihävittäjillä oli MLU:n jälkeen oma CMS ja Mk41 VLS Standard - ohjuksineen sekä hollantilaiset directorit (vastaavat kuin Ceros).
- Yllä oleva skenaario siis saattaa olla vaikka miten tyhmä, mutta ilman tutka-hankintaa toimisiko tuo Aegis sitten "riittämättömällä tutkalla" siinä rinnalla ja hoitaisi esim. paremmin ESSM-ammunnan tuen ja just että vaikkapa noi ASROC toimii myös?

Katso ed kappale, eli Aegis helpottaisi tilannetta, mutta ei ole pakollinen. Kaikki on kiinni USA:n "hyväntahtoisuudesta"
Käytännössä siis että onko noi erillisiä komponentteja joista koostuu järjestelmä: CSM + Aegis + "Tähän tarvitaan tehokas tutkajärjestelmä että Aegis on järkevä pultata kiinni"?

Voi kun olisi kuva, mutta CMS+CMS 2(Aegis)+tutkajärjestelmä muodostavat kokonaisuuden.

Jos olisimme päätyneet jenkkivaihtoehtoon, niin silloin SPY xx - tutka ja Aegis-kokonaisuus olisivat olleet ok, mutta en ole ollenkaan varma, olisiko ed ollut järkevä tai kustannustehokas vaihtoehto?
 
Back
Top