Merivoimien kehitysnäkymät

Ja yhdellä Pohjanmaalla on sama määrä IT-ohjuksia kuin koko Hamina-luokalla yhteensä. Ja en löytänyt tietoa kuinka monta Gabrieliä menee Pohjanmaahan, mutta jos eron suuruusluokka on sama kuin Haminan Umkhonto (8) vs Pohjanmaan Sea Sparrow (32), niin yksi Pohjanmaa voisi kantaa saman määrän pintatorjuntaohjuksia kuin koko Hamina-luokka.

Tästä syystä näkisin, että osana Haminan suorituskyvyn korvaamista voisi tilata viidennen Pohjanmaan etupainotteisesti niin että neljän Rauman ja neljän Haminan suorituskyvyn korvaisi viisi Pohjanmaata.
 


Artist impression of DA-Group's new Turso MM30 naval mine (Credit: DA-Group)
064edd4824e3470638cf700bf89b07137de3c6a643af11e686597db5739f4d83.jpg
 
Ja yhdellä Pohjanmaalla on sama määrä IT-ohjuksia kuin koko Hamina-luokalla yhteensä. Ja en löytänyt tietoa kuinka monta Gabrieliä menee Pohjanmaahan, mutta jos eron suuruusluokka on sama kuin Haminan Umkhonto (8) vs Pohjanmaan Sea Sparrow (32), niin yksi Pohjanmaa voisi kantaa saman määrän pintatorjuntaohjuksia kuin koko Hamina-luokka.

Tästä syystä näkisin, että osana Haminan suorituskyvyn korvaamista voisi tilata viidennen Pohjanmaan etupainotteisesti niin että neljän Rauman ja neljän Haminan suorituskyvyn korvaisi viisi Pohjanmaata.

P-maalla lienee tilavaraus 2x4 - ohjukselle konttiin sijoitettuna.
 
”Paitsi että Sachsen-luokalla 4x8 VLS SM- Standard - ohjuksilla, joiden käyttöä koko taistelujärjestelmä tukee. Meillä taas hieman vähemmän...”

Oukki, eli Sachsen-luokka on ilmatorjuntafregatti, joka on tavallaan rakennettu Apar-tutkan, VLS Mk41:n ja Standard-ohjusten ympärille. Sama periaate toistuu myös taistelunjohtojärjestelmässä, ja sen tietyissä sovelluksissa (Sewaco).

Meillä VLS ja ESSM tavallaan omasuojajärjestelmän osia, jotka integroitu taistelunjohtojärjestelmään.

Periaatteessa sama juttu, mutta Pohjanmaa on yleiskorvetti, eikä ilmatorjuntaan dedikoitu alus, vaikka jälkimmäinen korostuukin taistelujärjestelmässä.
 
Oukki, eli Sachsen-luokka on ilmatorjuntafregatti, joka on tavallaan rakennettu Apar-tutkan, VLS Mk41:n ja Standard-ohjusten ympärille. Sama periaate toistuu myös taistelunjohtojärjestelmässä, ja sen tietyissä sovelluksissa (Sewaco).

Meillä VLS ja ESSM tavallaan omasuojajärjestelmän osia, jotka integroitu taistelunjohtojärjestelmään.

Periaatteessa sama juttu, mutta Pohjanmaa on yleiskorvetti, eikä ilmatorjuntaan dedikoitu alus, vaikka jälkimmäinen korostuukin taistelujärjestelmässä.
Onko Saabin taistelujohtojärjestelmä siis tehty vain aluksen itsepuolustukseen?
 
Oukki, eli Sachsen-luokka on ilmatorjuntafregatti, joka on tavallaan rakennettu Apar-tutkan, VLS Mk41:n ja Standard-ohjusten ympärille. Sama periaate toistuu myös taistelunjohtojärjestelmässä, ja sen tietyissä sovelluksissa (Sewaco).

Meillä VLS ja ESSM tavallaan omasuojajärjestelmän osia, jotka integroitu taistelunjohtojärjestelmään.

Periaatteessa sama juttu, mutta Pohjanmaa on yleiskorvetti, eikä ilmatorjuntaan dedikoitu alus, vaikka jälkimmäinen korostuukin taistelujärjestelmässä.
Laitappa arvio jos viitsit, että millaisesta saturaatio hyökkäyksestä Sachsen voisi teoriassa vielä selvitä.
 
Onko Saabin taistelujohtojärjestelmä siis tehty vain aluksen itsepuolustukseen?

No ei tietenkään, mutta Saabin CMS on ihan kuin muutkin vastaavat. Heillä ei ole mitään erityisosaamista ilmapuolustusjuttujen osalta. Pisimmällä on varmaankin Saab Australia paikallisen hankkeen myötä.

CMS on vain sovellusalusta tietyille palikoille, perustoimintojen lisäksi. Vähän niinkuin Windows 10.
 
No ei tietenkään, mutta Saabin CMS on ihan kuin muutkin vastaavat. Heillä ei ole mitään erityisosaamista ilmapuolustusjuttujen osalta. Pisimmällä on varmaankin Saab Australia paikallisen hankkeen myötä.

CMS on vain sovellusalusta tietyille palikoille, perustoimintojen lisäksi. Vähän niinkuin Windows 10.
Olisin luullut, että järjestelmää valittaessa sille on luotu speksit, joihin pitää päästä. Ja kun kyseessä on Merivoimat, jotka esim vaati Umkhotolta lisää, niin vaikea kuvitella ettei järjestelmä soveltuisi meidän taistelutapaan.

Ja tämä ilmeisesti ei ole vain itsepuolustusta.

Voitko vähän avata tätä, laivassa on meidän vesillä varsin suorituskykyinen aseistus. Ja tätä kokonaisuutta on taatusti mietitty. Siksi, että tuntuu erikoiselta väitteesi cms:stä. Ja mitä ovat sitten ne it:n erityisosaamistavaativat asiat, joita Pohjanmaa-luokassa voisi soveltaa, mutta niin ei tehdä?
 
Pohjanmaa-luokan yksi tehtävä on meriyhteyksien suojaaminen, eli pakko olla sellainen että soveltuu muuhunkin kuin omasuojaan. Hulluahan se olisi jos olisi yli 50km kantava ohjus mutta taistelujärjestelmästä johtuen käyttö rajoitettua.
Tuosta tuli melkein MLRS Suomessa mieleen.
 
Olisin luullut, että järjestelmää valittaessa sille on luotu speksit, joihin pitää päästä. Ja kun kyseessä on Merivoimat, jotka esim vaati Umkhotolta lisää, niin vaikea kuvitella ettei järjestelmä soveltuisi meidän taistelutapaan.

Ja tämä ilmeisesti ei ole vain itsepuolustusta.

Voitko vähän avata tätä, laivassa on meidän vesillä varsin suorituskykyinen aseistus. Ja tätä kokonaisuutta on taatusti mietitty. Siksi, että tuntuu erikoiselta väitteesi cms:stä. Ja mitä ovat sitten ne it:n erityisosaamistavaativat asiat, joita Pohjanmaa-luokassa voisi soveltaa, mutta niin ei tehdä?

Taistelunjohtojärjestelmän (CMS, joka oikein käännettynä olisi taistelutilan hallintajärjestelmä) tehtävänä on ensisijaisesti muodostaa sensoreista ja aseista toimiva kokonaisuus.

Eli tyypillisesti CMS pitää sisällään tilannekuvasovelluksen sensori- tai datafuusioelementteineen, uhka-arvio ja toimintasuositusosuuden (TEWA=Threath evaluation and weapon assignment) ja aseiden peruskontrollin, tiettyjä tukitoimintoja kuten navigoinnin avusteet (mies yli laidan yms yms) sekä kaikkien em pohjalla järjestelmäalustan. Jos ja kun komponenttipohjainen järjestelmä niin hajautusjärjestelmä reaaliaikasovelluksineen.

Normaalissa taistelunjohtojärjestelmässä ilmatorjuntajärjestelmä on ihan kuin muutkin asejärjestelmät. Sitten kun aletaan painottaa ilmatorjuntaa niin mukaan tulee laajennettu TEWA ja osaston ILPU:n johtamiseen tarvittavia lisäkomponentteja, jotka yleensä ovat kohtuullisen monimutkaisia.

En tiedä, mitä meille on tulossa Saabilta Pohjanmaa-luokalle, mutta perinteisesti 9LV on ollut sellaista keskikaartia, joka hoitaa ehkä ESSM-tyyppiset järjestelmät, mutta ei enää taivu siitä pidemmälle.
 
Pohjanmaa-luokan yksi tehtävä on meriyhteyksien suojaaminen, eli pakko olla sellainen että soveltuu muuhunkin kuin omasuojaan. Hulluahan se olisi jos olisi yli 50km kantava ohjus mutta taistelujärjestelmästä johtuen käyttö rajoitettua.

Kyllä 9LV soveltuu muuhunkin, mutta pitää muistaa, että merellisessä ympäristössä esim ESSM noin 50km kantamalla on ensisijaisesti omasuoja-ase.

Kun laittaa aikajanalle esim torjuttavan yliääniohjuksen, sen havaintoetäisyyden ja - ajankohdan, laukaisuajankohdan, vaikutuksen arvioinnin ja mahd ed uusinnan niin eipä paljoa muuhun jääkään aikaa. Tottakait ESSM soveltuu myös välillisesti muiden kohteiden suojaamiseen, mutta ei se mikään alueilmatorjuntajärjestelmä merisodankäynnissä ole.
 
Taistelunjohtojärjestelmän (CMS, joka oikein käännettynä olisi taistelutilan hallintajärjestelmä) tehtävänä on ensisijaisesti muodostaa sensoreista ja aseista toimiva kokonaisuus.

Eli tyypillisesti CMS pitää sisällään tilannekuvasovelluksen sensori- tai datafuusioelementteineen, uhka-arvio ja toimintasuositusosuuden (TEWA=Threath evaluation and weapon assignment) ja aseiden peruskontrollin, tiettyjä tukitoimintoja kuten navigoinnin avusteet (mies yli laidan yms yms) sekä kaikkien em pohjalla järjestelmäalustan. Jos ja kun komponenttipohjainen järjestelmä niin hajautusjärjestelmä reaaliaikasovelluksineen.

Normaalissa taistelunjohtojärjestelmässä ilmatorjuntajärjestelmä on ihan kuin muutkin asejärjestelmät. Sitten kun aletaan painottaa ilmatorjuntaa niin mukaan tulee laajennettu TEWA ja osaston ILPU:n johtamiseen tarvittavia lisäkomponentteja, jotka yleensä ovat kohtuullisen monimutkaisia.

En tiedä, mitä meille on tulossa Saabilta Pohjanmaa-luokalle, mutta perinteisesti 9LV on ollut sellaista keskikaartia, joka hoitaa ehkä ESSM-tyyppiset järjestelmät, mutta ei enää taivu siitä pidemmälle.
Missäs tuota Saabin järjestelmää on käytössä? Entä onko tiedossa miten sen tuotekehitys/versiointi menee?

Itse en näitä tunne, joten voi olla että kyselen tyhmiäkin. Kuulostaa hyvin Ruotsalaiselta järjestelmältä jos cms:n ominaisuus on mies yli laidan =D
 
Back
Top