Merivoimien kehitysnäkymät

En vaan Ilmarista ja Väinämöistä. Tuli vaan mieleen jostain syystä. Ei kummempa

Viittasin vanhaan anekdootiin. Kun panssarilaivat vierailivat Englaanissa, brittiamiraalin kerrotaan todennen sarkastisesti, että "Suomella täytyy olla mahtava laivasto, kun majakkalivoissakin on 10 tuuman tykit.
 
Koko ilmatankkauksen hyöty kotimaan puolustuksessa lienee hieman kyseenalainen. Meillä ei ole oikein sellaista syvyyttä jossa turvassa tankkailla, eikä toisaalta sellaista syvyyttä jonka yli pitäisi päästä syvälle vihollisen alueelle iskemään strategisiin maaleihin. KV-toiminnassa tankkaus on toki ollut erittäin hyödyllistä, mutta sinne palvelut voidaan kuten on nähty ostaa ulkopuolelta. Toiminnan harjoittelu ystävien kesken on toki hyvästä paitsi KV-toimintaa myös mahdollista avun vastaanottamista varten. Harjoittelun myötä myös ilmasotaa johtavat ja suunnittelevat tasot saavat osaamista ja tietoa siitä, mitä reunaehtoja ilmatankkaukseen tukeutuvat tehtävät asettavat. Siitä on iloa esimerkiksi, jos vaikka Norjasta saadaan lentävää apua joka ei poliittisista syistä halua tukeutua Suomen maaperälle perustettuihin tukikohtiin.
Ilmavoimien kiinnostus ilmatankkaukseen perustuu siihen, että ilmatankkauksen turvin CAP:ia kyetään pitämään taivaalla valmiudessa huomattavasti pidempään ja kalustoa ja lentäviä vähemmän kuormittaen kuin käymässä jatkuvasti tankkaamassa tukikohdassa. Syvät operaatiot ei millään tavoin ollut se tankkauksen tarve.
Ja kyllä tuolta Pohjanlahden päältä löytyy ihan turvallisia alueita tankata kriisitilanteissakin.
 
Ilmavoimien kiinnostus ilmatankkaukseen perustuu siihen, että ilmatankkauksen turvin CAP:ia kyetään pitämään taivaalla valmiudessa huomattavasti pidempään ja kalustoa ja lentäviä vähemmän kuormittaen kuin käymässä jatkuvasti tankkaamassa tukikohdassa. Syvät operaatiot ei millään tavoin ollut se tankkauksen tarve.
Ja kyllä tuolta Pohjanlahden päältä löytyy ihan turvallisia alueita tankata kriisitilanteissakin.
Eikä missään nimessä sinnekään tarvitse mennä, tankkeri voi hyvin kiertää Tikkakosken tasalla lenkkiään samoin kuin Rovaniemen päällä.
 
:love:
Olisipa varaa noin näyttävästi sijoittaa logistiikkaan.
Perustuu siis tähän (eli Navantian tuoteperhe):

Verrokkina Brittien ja Norskien ratkaisu (nämä puolestaan Daewoon kokoon naputtelemia):

USAn tuore:

Meillä ilmeisesti tyydytään antamaan ulosliputtaa jopa kaupalliset tankkerit. :unsure:
 
Viimeksi muokattu:
:love:
Olisipa varaa noin näyttävästi sijoittaa logistiikkaan.
Perustuu siis tähän (eli Navantian tuoteperhe):

Verrokkina Brittien ja Norskien ratkaisu (nämä puolestaan Daewoon kokoon naputtelemia):

USAn tuore:

Meillä ilmeisesti tyydytään antamaan ulosliputtaa jopa kaupalliset tankkerit. :unsure:
Meillä saman asian hoitaa ne polttoaineproomut.
 
Meillä saman asian hoitaa ne polttoaineproomut.
Ei hoida. Nyt on saariston sisällä toimintaan kykenevät Halli ja Hylje, sekä Itämeren piirissä toimiva Louhi. Louhi pystyy jo nyt tankkaamaan keula-RAS:lla esim Mito-aluksia ja Hämeenmaa-luokkaa liikkeestäkin. Olen saanut käsityksen, että Pohjanmaa-projektin jälkeen tulee avomerikelpoinen huoltoalus, joka kykenee pidentämään "Pohjanmaiden" toiminta-aikaa ja -matkaa reippaastikin.

Polttoaineproomut taisi jäädä historiaan jo 1990-luvulla?
 
Ei hoida. Nyt on saariston sisällä toimintaan kykenevät Halli ja Hylje, sekä Itämeren piirissä toimiva Louhi. Louhi pystyy jo nyt tankkaamaan keula-RAS:lla esim Mito-aluksia ja Hämeenmaa-luokkaa liikkeestäkin. Olen saanut käsityksen, että Pohjanmaa-projektin jälkeen tulee avomerikelpoinen huoltoalus, joka kykenee pidentämään "Pohjanmaiden" toiminta-aikaa ja -matkaa reippaastikin.

Polttoaineproomut taisi jäädä historiaan jo 1990-luvulla?
Kannattaa tarkkailla Hylkeen ja Hallin korvaajiksi hankittavia monitoimialuksia, jotka tullevat käyttöön vuosikymmenen lopulla. Louhia kehittyneempi täydennyskyky liikkeessä on ollut niiden osalta ainakin tavoitetilana.

PA-3 taisi poistua polttoaineproomuista viimeisenä joskus 2000-luvun alussa. Se myytiin huutokaupassa.
 
Kannattaa tarkkailla Hylkeen ja Hallin korvaajiksi hankittavia monitoimialuksia, jotka tullevat käyttöön vuosikymmenen lopulla. Louhia kehittyneempi täydennyskyky liikkeessä on ollut niiden osalta ainakin tavoitetilana.

PA-3 taisi poistua polttoaineproomuista viimeisenä joskus 2000-luvun alussa. Se myytiin huutokaupassa.
Onko noista proomuista kuvia jossain? Ei ihan nohevimmasta päästä ollut niiden miehistö.
 
Ei taida ainakaan netistä löytyä. Olisiko jollakin foorumilaisella laittaa? Aivan kamalan näköinen keksintö se joka tapauksessa oli...
Joissain kirjoissa noita on näkynyt. Yleensä siksi että ovat jonkun laivan vieressä ja siksi päässeet kuvatekstiin. Sen voi sanoa että sanasta polttoaineproomu syntyvä mielikuva vastaa hyvin todellisuutta eikä valokuva tuo juurikaan lisäarvoa.
 
Joissain kirjoissa noita on näkynyt. Yleensä siksi että ovat jonkun laivan vieressä ja siksi päässeet kuvatekstiin. Sen voi sanoa että sanasta polttoaineproomu syntyvä mielikuva vastaa hyvin todellisuutta eikä valokuva tuo juurikaan lisäarvoa.
Leijonalippu merellä-kirjassa on kuva PA-1:stä ja oikein esittely PA-3:sta. Joku jolla on kyseinen kirja käsillä voinee ojentaa auttavan käden.

PA-1 oli kuin perinteinen ruoppausproomu tms. pienellä ohjailukopilla/tuulisuojalla. PA-3 muistutti enemmän kalustolauttoja, eli siinä oli isompi kansirakenne perällä. Jälkimmäinen oli aikanaan huima suorituskykyloikka. Se oli moottoroitu, eli se pystyi siirtymään lyhyitä pätkiä myös omin konein sen jälkeen, kun se oli ensin hinattu toiminta-alueelle.

Nimistä päätellen joskus on ollut olemassa myös PA-2, mutta siitä ei ainakaan allekirjoittaneella ole mitään havaintoa.
 
PTO 2020 toimituksien pitäisi olla hyvässä vauhdissa. Melko varmaan tällä purjehduskaudella Tornio ja Hamina saavat ohjuksensa makasiineihin.
Luulisi että ensimmäisiä meritorjuntapattereitakin varustetaan tänä vuonna.

Onko kellään havaintoa projektin kulusta tarkemmin?
 
PTO 2020 toimituksien pitäisi olla hyvässä vauhdissa. Melko varmaan tällä purjehduskaudella Tornio ja Hamina saavat ohjuksensa makasiineihin.
Luulisi että ensimmäisiä meritorjuntapattereitakin varustetaan tänä vuonna.

Onko kellään havaintoa projektin kulusta tarkemmin?
Ei ole julkaistu näköjään mitään uutta tietoa. Ehkä esim. ohjusten saapuminen on syytäkin salata tarkasti. Voi vaikka käydä kuljettavalle alukselle ikävä törmäysonnettomuus...
 
Silti laihialainen 16 siiloinen VLS:rolleyes:

Kyllä siinä näyttää olevan haasteita ihan tarpeeksi. Uskomatonta sinällään. Jotain on käynyt sotalaivainsinöörien tasolle siinäkin maassa. Vai yritetäänkö vain liikaa tunkea asioita mukaan?

Muuten, kaksi Mk-41:stä ei ole kovin laihialainen ratkaisu: siitä lähtee maksimissaan 64 it-ohjusta matkaan. Esim. UK:n Type-45 -hävittäjässä on vain 48 siiloa (Sylveristä lahtee yksi ohjus/siilo) Enkä ole kuullut aluksen kohdalla termiä "laihialainen"...
Type 45:ssäkin on Asterit, eli suorituskyky on parempi. Uusiin tuon kokoisiin aluksiin verrattuna aseistus on aivan aneeminen. Uhkakuvatkaan ei voi enää olla mitään höttöoperaatioita, ei ainakaan kellään muulla enää ole

Onko jollain käsitystä, onko sakuilla tarkoituksena tarvittaessa lisäaseistaa aluksiaan? MKS 185:ssäkin on paljon pienempään Sachseniin verrattuna tippunut MK-41:ien määrä puoleen, ja ilmeisesti myös torpedot jää pois. F125:stä puhumattakaan. Kylmän sodan lopulla luonnostellun Sachsenin jälkeen tuntuu, että mitään sotaisalta vaikuttavaa taistelualusta ei olla haluttu rakentaa. Ja sama pätee muuhun sotilasvoimaan, jos jotain hyvää kalustoa on, ei ole ainakaan paljoa, ja ainakin tehdään selväksi, että ne eivät ole käyttökunnossa, ja suunniteltu vientieuroja ajatellen. Onko kyse tosiaan tuosta, vai onko idea kuitenkin mietitty niin, että kalustoa hankitaan niin että se ei aiheuta historian painolastin vuoksi itkua kotona tai muualla, mutta kykyjä voitaisiin nostaa kohtuullisen nopeasti?

Onko sakuilla siis, edes tilanteen vähitellen kiristyessä, mahdollisuutta varustautua niin, että olisi kykyä vaikuttaa oleellisesti tulokseen meidän kannalta ajateltuna? Hyvistä suveista tms. on kuitenkin meille rajallisesti apua. Löytyykö poliittinen tahto on myös hyvä kysymys. Ehkä sitten kun II maailmansodasta on sata vuotta, tai sota on jo päällä?

Onko saksa mennyt oikeasti noin alas, vai onko niillä joku strategia hommassa?
 
Back
Top