Merivoimien kehitysnäkymät

Kaikkitietävä Wikipedia kertoo Saksan K-130 - korvettiluokan jatkosta seuraavaa: toinen viiden aluksen sarja on rakenteilla, ja harkinnassa on myös kolmas sarja. Ed toteutuessa ensimmäiset viisi alusta myytäisiin ennen MLU:ta jollekin NATO-liittolaismaalle. Viitteenä oleva artikkeli kuitenkin puhuu NATO-partnerista. Kumpikohan pitää paikkansa, vai onko käsitteet vain menneet sekaisin?
 
Kaikkitietävä Wikipedia kertoo Saksan K-130 - korvettiluokan jatkosta seuraavaa: toinen viiden aluksen sarja on rakenteilla, ja harkinnassa on myös kolmas sarja. Ed toteutuessa ensimmäiset viisi alusta myytäisiin ennen MLU:ta jollekin NATO-liittolaismaalle. Viitteenä oleva artikkeli kuitenkin puhuu NATO-partnerista. Kumpikohan pitää paikkansa, vai onko käsitteet vain menneet sekaisin?

Nato-liittolaisethan ovat myös partnereita (=kumppaneita). En näe ristiriitaa termien ristiinkäytössä. Nato-yhteyksissä partnerilla voidaan toki tarkoittaa rauhankumppanuusmaata, mutta se ei estä käsitteen yleiskielistä käyttöä.

Tässä esimerkki ajatuspaja RAND:n blogikirjoituksesta, ja tässä tapauksessa partnereilla viitataan nimenomaan 27 muuhun (senhetkiseen) täysjäseneen:


Korveteista. Ilmeisesti haluttaisiin myydä, mutta en usko, että niitä myydään ainakaan [rauhan]kumppanuusmaalle nimeltä Ukraina. :D Voihan noita jotkut baltit tai Balkanin maat ostaa?

According to a plan submitted to the federal parliament last year, the service would prefer replacing the first five K130 corvettes with new ships instead of investing in costly mid-life overhauls from 2025.

This would mean that the existing Braunschweig-class corvettes would have less than 20 years of service at the time when they potentially start retiring after 2025. The retired ships would be offered for sale to a NATO partner, should the plan be accepted.

 
@Commander

Näkisitkö muuten tuollaista käytettyä K130-luokan paattia realistisena Suomelle esim. korvaamaan Hamina-luokkaa? Miehistövaatimushan siinä on isohko, jääluokitus puuttuu ja varustuskin on vähemmän mairitteleva.

Kuitenkin IT-ratkaisu on riittävä omasuojaan, ja toiminta-aikaa löytynee ihan toisella tavalla kuin esim. Haminasta. Gabrielit varmaan saisi viriteltyä kyytiin ja luultavasti jonkinlaiset SUTO-härpäkkeetkin.

Tuossa ensimmäisessä viiden aluksen tilauserässähän aluksissa F262-F264 oli ongelmia propulsion kanssa ja alukset saatiin palveluskäyttöön vasta vuonna 2013. Eli ainakin nuo kolme lienevät melko vähän ajettuja, jos niistä 2020-luvun jälkipuoliskolla mahdollisesti luovutaan uusien alusten tieltä.

 
@Commander

Näkisitkö muuten tuollaista käytettyä K130-luokan paattia realistisena Suomelle esim. korvaamaan Hamina-luokkaa? Miehistövaatimushan siinä on isohko, jääluokitus puuttuu ja varustuskin on vähemmän mairitteleva.

Kuitenkin IT-ratkaisu on riittävä omasuojaan, ja toiminta-aikaa löytynee ihan toisella tavalla kuin esim. Haminasta. Gabrielit varmaan saisi viriteltyä kyytiin ja luultavasti jonkinlaiset SUTO-härpäkkeetkin.

Tuossa ensimmäisessä viiden aluksen tilauserässähän aluksissa F262-F264 oli ongelmia propulsion kanssa ja alukset saatiin palveluskäyttöön vasta vuonna 2013. Eli ainakin nuo kolme lienevät melko vähän ajettuja, jos niistä 2020-luvun jälkipuoliskolla mahdollisesti luovutaan uusien alusten tieltä.


Vaikka kysymyksesi ei ollutkaan minulle tarkoitettu niin kommentoin silti. Pitäisin elinkaarensa puolivälissä olevan Haminen korvaamista saman aikakauden aluksella kovin tuottamattomana. Etenkin kun korvausoperaatio vaatisi melko paljon virittelyä, kuten tuossa mainitsitkin.
 
@Commander

Näkisitkö muuten tuollaista käytettyä K130-luokan paattia realistisena Suomelle esim. korvaamaan Hamina-luokkaa? Miehistövaatimushan siinä on isohko, jääluokitus puuttuu ja varustuskin on vähemmän mairitteleva.

Kuitenkin IT-ratkaisu on riittävä omasuojaan, ja toiminta-aikaa löytynee ihan toisella tavalla kuin esim. Haminasta. Gabrielit varmaan saisi viriteltyä kyytiin ja luultavasti jonkinlaiset SUTO-härpäkkeetkin.

Tuossa ensimmäisessä viiden aluksen tilauserässähän aluksissa F262-F264 oli ongelmia propulsion kanssa ja alukset saatiin palveluskäyttöön vasta vuonna 2013. Eli ainakin nuo kolme lienevät melko vähän ajettuja, jos niistä 2020-luvun jälkipuoliskolla mahdollisesti luovutaan uusien alusten tieltä.


No olipa hankalia kysymyksiä. Käytännössä nykyisellä budjettikehyksellä EI. Meillä Hamina lkan korvaus tulee eteen vasta 2035 tienoilla, jolloin K-130 lka on jo varsin iäkäs. MLU pitäisi tehdä, ja taistelujärjestelmä on hyvin epäyhteensopiva alkaen hollantilaisesta taistelunjohtojärjestelmästä (ainakin HW-puoli). Muutoinkin alusluokka häviää nykyiselle Hamina lkalle ainakin suorituskyvyssä pl toimintakyky ja - aika avomeriolosuhteissa.
 
Vaikka kysymyksesi ei ollutkaan minulle tarkoitettu niin kommentoin silti. Pitäisin elinkaarensa puolivälissä olevan Haminen korvaamista saman aikakauden aluksella kovin tuottamattomana. Etenkin kun korvausoperaatio vaatisi melko paljon virittelyä, kuten tuossa mainitsitkin.

Alusten perustekniikassa ei kai niin hirveästi ole tapahtunut? Uudet Burketkin ovat rungoltaan enemmän tai vähemmän 1980-luvun designia, kaasuturbiinit peräti 1960-luvun designia.

Ajattelin korvaamista enemmän jäljellä olevan käyttöiän kannalta. Alumiinirungothan ilmeisesti väsyvät terästä enemmän, minkä lisäksi ensimmäinen Hamina valmistui jo 90-luvun lopulla ja viimeisetkin siinä 00-luvun puolivälin paikkeilla. Kaikki Braunschweigit ovat tuoreintakin Haminaa uudempia, ja käyttöönoton viivästymisen myötä uusimmat yksilöt saattaisivat olla teknisesti selvästi paremmassa kunnossa kuin Hamina-luokka. (En toki tiedä, miten ahkerasti saksalaiset ovat noilla seilanneet...)

HaminaKäyttöönottovuosiBraunschweigKäyttöönottovuosi
80 Hamina1998F260 Braunschweig2008
81 Tornio2003F261 Magdeburg2008
82 Hanko2005F262 Erfurt2013
83 Pori2006F263 Oldenburg2013
F264 Ludwigshafen am Rhein2013

Lähteet:


No olipa hankalia kysymyksiä. Käytännössä nykyisellä budjettikehyksellä EI. Meillä Hamina lkan korvaus tulee eteen vasta 2035 tienoilla, jolloin K-130 lka on jo varsin iäkäs. MLU pitäisi tehdä, ja taistelujärjestelmä on hyvin epäyhteensopiva alkaen hollantilaisesta taistelunjohtojärjestelmästä (ainakin HW-puoli). Muutoinkin alusluokka häviää nykyiselle Hamina lkalle ainakin suorituskyvyssä pl toimintakyky ja - aika avomeriolosuhteissa.

Mutta kai asiaa voisi ajatella hieman etupainotteisestikin? Varsinkin, kun vanhin Haminoista täyttää tämän vuosikymmenen loppupuolella 30 vuotta.

Saksalaisethan arvelevat tällä hetkellä saavansa kakkossarjan viimeisen aluksen palveluskäyttöön vasta 2025. Eli jos saksalaiset tilaavat kolmannen sarjan (joka korvaisi ensimmäisen sarjan alukset) tämän nyt rakenteilla olevan kakkossarjan jatkoksi, niin uusia aluksia ei tule vanhojen tilalle ennen kuin joskus 2020-luvun jälkipuoliskolla, viimeiset ehkä vasta n. 2030. Jos suomalaiset ostaisivat aluksia ykkössarjan uusimmasta päästä ja päivittäisivät niitä pari vuotta telakalla ennen käyttöönottoa, niin oltaisiin 30-luvun puolella ennen kuin ensimmäinenkään suomalaistettu Braunschweig voisi olla rivissä.

Kustannuspuoli on tietysti hankala. Yhtä montaa runkoa ei voi kuvitella saavansa miehitettyä kuin Haminoita on. Mutta kaksi alusta voisi saada miehitettyä Haminoissa olevilla viroilla. Ja toisaalta, mitä Haminoiden tilalle olisi varaa hankkia? Toista erillisrahoitettua Laivuetta ei kannata odottaa, joten joko rakennetaan jälleen pienehköjä ja kevyesti varustettuja runkoja (Hamina II) tai sitten laitetaan samat (tai vähän raskaammatkin) kamat käytettyihin Braunschweig-runkoihin.
 
Kustannuspuoli on tietysti hankala. Yhtä montaa runkoa ei voi kuvitella saavansa miehitettyä kuin Haminoita on. Mutta kaksi alusta voisi saada miehitettyä Haminoissa olevilla viroilla. Ja toisaalta, mitä Haminoiden tilalle olisi varaa hankkia? Toista erillisrahoitettua Laivuetta ei kannata odottaa, joten joko rakennetaan jälleen pienehköjä ja kevyesti varustettuja runkoja (Hamina II) tai sitten laitetaan samat (tai vähän raskaammatkin) kamat käytettyihin Braunschweig-runkoihin.
Saksalaisten rungolla syväys on neljä metriä kun haminassa se on 1,7m. Saksalaisten kippo on myös hitaampi, kääntyy hitaammin. Haminan korvaus maksaa luokassa 70meur /kpl tämän päivän hinnoilla aseineen. Saksalaiset tarttee käsittääkseni 10 korvettia Natovaatimusten täyttämiseen, joten ilman kolmatta sarjaa ei ole mitään myytävää.

Täysin järjetön idea.

p.s. Haminan kutsuminen "kevyesti varustelluksi" on outoa. Kipossa samat aseet kuin 1800t k130ssä, paitsi Haminan IT on parempi.
 
Haminoiden korvaajaksi sopinee hyvin 1 - 2 Pohjanmaata nykyisen tilaussarjan jatkeeksi. Ja toki JSM/LRASM ohjuksia ja merimaaleihinkin hakeutumaan kykeneviä liitopommeja tulevien hävittäjien aseistukseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsissahan on viritelty jotain Visby 2.0 tai jatkotilausta. Onko kenelläkään tarkkaa kuvaa mikä sen projektin tämänhetkinen tilanne on?
 
Ruotsissahan on viritelty jotain Visby 2.0 tai jatkotilausta. Onko kenelläkään tarkkaa kuvaa mikä sen projektin tämänhetkinen tilanne on?
Tuossa ilmeisesti viimeiset sopparit asian tiimoilta tammikuulta 2021.
Mukana vanhojen vidbyjen MLU.

Saab Signs Two Contracts for Next Generation Corvettes for Sweden​


Saab and the Swedish Defence Materiel Administration, (FMV), have signed two agreements concerning the next generation of surface ships and corvettes. A Product Definition Phase for the Mid-Life Upgrades (MLU) of five Visby-class corvettes, as well as a Product Definition Phase for the next generation; Visby Generation 2 corvettes. The collected value of the contracts is 190 MSEK.

https://www.saab.com/newsroom/press...acts-for-next-generation-corvettes-for-sweden
 
Royal Navy lahjoittaa kaksi fregattia Kreikalle, Montrosehan kävi Turussa Merivoimien 100-vuotispäivänä ja kahinoi taannoin myös Iranin suunnalla.


En usko, että Pohjanmailla kannattaisi korvata Haminoita, pikemminkin olisi viisasta tehdä 8 kpl uusia ohjusveneitä hyvän konseptin pohjalle, entistä vankemmilla rungoilla. Myös Kuhien ja Kiiskien tilalle tarvittaisiin yhä _riittävästi_ vastaavia hieman pienempiä, etenkin raivausaluksia, vaikka onkin muotia siirtyä autonomisiin laitteisiin ja aivan liian vähäiseen alusten lukumäärään. Kewatecille, Marine Alutechille ja Uudenkaupungin Työveneelle saisi sadella huomattavasti enemmän tilauksia kotimaasta. Jehuja tai vaikka käytettyjä Stridsbåteja saisi olla kymmeniä, jos saaristossa on yhä tarkoitus laittaa oikeasti hanttiin. Aika vähän apualuksiakaan enää on, kovin on yhdessä korissa Merivoimien munat.
 
Viimeksi muokattu:
...RN ja Kreikka kiinnosti sikäli että Royal Navyssä palvelleen opintokaverini mukaan siellä ilmeisesti odottaa nyt britit kahdella aluksella lähtövalmiina mahdolliseen interventioon jos Odessa vallataan avustusten turvaamiseksi. Yksi tuttumme on mahdollisesti siellä mukana.
 
...RN ja Kreikka kiinnosti sikäli että Royal Navyssä palvelleen opintokaverini mukaan siellä ilmeisesti odottaa nyt britit kahdella aluksella lähtövalmiina mahdolliseen interventioon jos Odessa vallataan avustusten turvaamiseksi. Yksi tuttumme on mahdollisesti siellä mukana.
Onkohan tämä Devonportin pubipuheita, vai onko briteillä oikeasti harkinnassa viheltää peli poikki jos Ukrainan viimeinen satama alkaa olemaan uhattuna?
 
Saksalaisten rungolla syväys on neljä metriä kun haminassa se on 1,7m. Saksalaisten kippo on myös hitaampi, kääntyy hitaammin.

Tulevan Pohjanmaa-luokan yhdeksi suunnittelukriteeriksi on ilmoitettu kyky operoida myös saaristossa, ja se on selvästi isompi kuin Braunschweig-luokka. Näin Wikitiedolla kaikkien kolmen mitat:

PohjanmaaBraunschweigHamina
Pituus (m)11489,1251
Leveys (m)1613,288,5
Syväys (m)53,41,7
Uppouma (t)39001840250

Haminan korvaus maksaa luokassa 70meur /kpl tämän päivän hinnoilla aseineen.

Alkuperäinen hinta oli tuota luokkaa 20 vuotta sitten, tästä oli Eduskunnan sivuilla jokin dokumentti. Silloinkin alusten varustelu tehtiin kitsastellen - tykki, Umkhontot ja neljä vanhasta kalustosta kierrätettyä meritorjuntaohjusta. SUTO-varustus tuli vasta MLU:ssa.

Tänä päivänä tämän päivän käyttöympäristöön tehtynä hinta olisi varmaan helposti 150 miljoonan euron suuruusluokassa. Siis jos laitetaan uudet meritorjuntaohjukset (kahdeksan on aika tyypillinen maailmalla rakennettavissa ohjusveneissä), suorituskykyisempi IT (ainakin määrällisesti, ehkä laadullisestikin), SUTO-varustus heti rakennusvaiheessa sekä hieman lisää toiminta-aikaa (tämähän todettiin Haminoissa riittämättömäksi ja MLU:n yhteydessä asialle tehtiin se mikä oli tehtävissä ilman rungon ulkomittojen kasvattamista).

Saksalaiset tarttee käsittääkseni 10 korvettia Natovaatimusten täyttämiseen, joten ilman kolmatta sarjaa ei ole mitään myytävää.

Toki. Senhän minäkin kirjoituksissani huomioin.

Täysin järjetön idea.

Onneksi vain järjetön eikä sentään tyhmä. :)

p.s. Haminan kutsuminen "kevyesti varustelluksi" on outoa. Kipossa samat aseet kuin 1800t k130ssä, paitsi Haminan IT on parempi.

Umkhontolla lienee hieman enemmän kantamaa kuin RAM:lla, mutta Haminassa on niitä vain 8 ja saksalaisaluksessa 42.
 
No Devonportista enkä juoruista tiedä kun en ole vielä käynyt kuin Hullissa ja Tillburyssä, mutta jutusteltiinpa merikoulussa. Asian varmistamiseksi yritin edes hieman katsella onko siellä jotain liikkeellä, mutta mistäs muuta kuin Marinetrafficista tuollaista näkisi kun en nyt ole reissussa brygan AIS-tietojen äärellä, googlettamalla ristiin brittien defence-uutisia? En nyt kerro tässä yksityiskohtia, mutta kyllä tuon minulle aika tarkkaan kertoi muiden kuulumistensa ohessa entinen RN upseeri eikä minulla ole mitään syytä häntä epäillä etteikö jotain sapelinkalistelua siellä rannikolla jo olisi. Katseltiin myös tänään mielenkiinnolla kartasta paria muuta aluetta, jossa briteillä on "hissuksiin" iso talviharjoitus käynnissä. Ja em. liittynyt toinen tuttu, jota en nyt ollut vähään aikaan nähnyt, olikin ollut alueella kouluttajana taannoin. Riittääkö tämä?
 
Rauma
-luokan syväykseksi on muutenWikipediaan merkitty vain 1.5 m, mikä tosin kasvaa vauhdin mukana. Kyllä ne Saksan ja Puolan täällä vierailleet alukset on aivan eri ikäkauden suunnittelua, pikemminkin 60-luvun alusta ja paljon suurempia kokonsa ja vaaditun miehistön puolesta. Enemmänkin huono idea,🤔 Kun saataisiin Jehusta astetta isompia, Rauma-luokkaa muistuttavia uusia Ärriä niin sitten olisi asiaa. Valmistajiakin saisi olla aina pari kilpailevaa veistämöä niin ei olisi telakoinnin kanssa murheita mahdollisen kriisin aikana. Joo, tiedetään, että vartioveneet ei kuulu enää lainkaan kehitysnäkymiin mutta niin ne vaan muuttuvat tuulien mukana.
 
Tänä päivänä tämän päivän käyttöympäristöön tehtynä hinta olisi varmaan helposti 150 miljoonan euron suuruusluokassa. Siis jos laitetaan uudet meritorjuntaohjukset (kahdeksan on aika tyypillinen maailmalla rakennettavissa ohjusveneissä), suorituskykyisempi IT (ainakin määrällisesti, ehkä laadullisestikin), SUTO-varustus heti rakennusvaiheessa sekä hieman lisää toiminta-aikaa (tämähän todettiin Haminoissa riittämättömäksi ja MLU:n yhteydessä asialle tehtiin se mikä oli tehtävissä ilman rungon ulkomittojen kasvattamista).

Ei hemmetissä maksa 150miljoonaa, kun torpedo, ohjukset ja keula-ase on jo. IT menee uusiksi, moottorit ja mitä rungon tuhoaminen telakalla tulee maksamaan (Rauma...). Nykyinen MLU maksoi 55 milliä.

Umkonton "vähän" pidempi kantama on kuitenkin tuplat, mutta mitäs sitä turhalla tarkkuudella tätä lankaa pilaamaan. 1600t tonniin saattaisi mahtua paljon muutakin kuin 30 pientä IT ohjusta, vai mitä ajattelet?

p.s. Käytetyn K130 on ostaminen sekä järjetöntä että todella typerää. Ostetaan Iippojen saar6, jos 20v käytetty k130 pohjainen värkki on ihan pakko saada.
 
Ei hemmetissä maksa 150miljoonaa, kun torpedo, ohjukset ja keula-ase on jo. IT menee uusiksi, moottorit ja mitä rungon tuhoaminen telakalla tulee maksamaan (Rauma...). Nykyinen MLU maksoi 55 milliä.

Oletat, että kierrätysmateriaalia on ja halutaan käyttää jatkossakin. En olisi siitä niin varma...

Umkonton "vähän" pidempi kantama on kuitenkin tuplat, mutta mitäs sitä turhalla tarkkuudella tätä lankaa pilaamaan. 1600t tonniin saattaisi mahtua paljon muutakin kuin 30 pientä IT ohjusta, vai mitä ajattelet?

p.s. Käytetyn K130 on ostaminen sekä järjetöntä että todella typerää. Ostetaan Iippojen saar6, jos 20v käytetty k130 pohjainen värkki on ihan pakko saada.

Meillä tiettävästi olevalle Umkhonto-versiolle kerrotaan maksimikantamaksi 15 km.

Umkhonto-IR Block 2​

This variant of the IR Umkhonto was recently developed in collaboration with the Finnish Navy. It has a more advanced seeker-head algorithm for differentiating between the target and background clutter often found in and around the Baltic archipelago. Because of the improvement in the seeker head, the newer version has a more efficient flight path, allowing for an increase in range of 3 km (1.9 mi); a new maximum range of 15 km (9.3 mi). Its current flight ceiling is 8 km (5.0 mi).


RAM:lle kerrotaan eri lähteissä vähän erilaisia tietoja. Yksi markkinoijista/valmistajista (MBDA) tyytyy ilmaisuun
"> 10 km". Toisen lähteen tiedoista voi päätellä, että RAM (Block 2) lentää jopa 14 mailia, eli 22,5 kilometriä:

The Block 2 has two and a half times the range of the Block 1 RAM, which has a reported effective intercept range of about 5.6 miles.


Lisäys: Jos Suomi siirtyisi RAM:n käyttäjäksi Umkhontosta, niin olettaakseni ostaisimme ohjukset tehtaalta. Siksi teen siis sinänsä "epäreilun" vertailun hieman vanhemman Umkhonton ja uusimman RAM:n välillä.

Lisäys 2: Hyvin monipuolista ja jokaiseen agendaan soveltuvaa kantamatietoa tuosta uusimmasta RAM:stä on kyllä saatavilla...

This makes the missile three times as maneuverable as the Block 1 missile with twice the effective intercept range.

The improvements make the missile two and a half times more manoeuvrable, with one and a half times the effective intercept range.

Eli sen ensimmäisen Popular Mechanicsin jutun perusteella kantama on 2,5-kertaistunut vanhasta versiosta. Aerowebin mukaan kantama on 2-kertaistunut. Navy Recognitionin mukaan kantama taas on 1,5-kertaistunut. Siitä voi kukin valita omaan agendaansa soveltuvan tiedon.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top