Merivoimien kehitysnäkymät

[neme]

Tässä todella karkeita lukuja, joita otettu Stunner ohjuksesta.

Ohjuksella voisi olla pituutta 6m ja jos ohjus olisi koko matkaltaan boosteri mukaan luettuna 30cm halkaisijaltaan. Ohjuksella olisi painoa (johon sisällytetty kineettinen tuholataus osana ohjuksen rakennetta) 250kg + ajoainetta 350kg ja räjähdyainetta 100kg. Ohjus päällystettäisiin wolframilla tms. kuumuutta kestävällä ja lisäksi kovalla materiaalilla. Ohjus voitaisiin ampua matalalla, merenpinnan tasolla, jolloin ohjuksen nopeus voisi olla luokkaa Mach 3 loppuvaiheessa ja kantamaa 200km. Ballistisesti ammuttuna esimerkiksi 400km, ottaen huomioon, että ohjus vielä kiihdyttäisi loppuvaiheessa vauhtiaan Mach 7-10 asti. Ennen osumaa ohjuksen jäljelle jäänyt osa viipaloituisi 20x10kg osiin, joissa jokaisessa osassa olisi 5kg räjähdyspanos ja 5kg kärki, joka paitsi puhkaisisi kohteenseen reiän, jatkaisi matkaa kohteen rakenteisiin.

Minusta suhteellisen pienikokoinen ohjus ja vaarallinen.

 

[neme]

Ööh... Meillähän on jo käytössä meritorjuntaohjus jossa on 100 kg räjähdelataus. Siis MTO-85. En tietenkään ymmärrä mitään merikaluston päälle, mutta selittäkääpä taas maakravulle, mitä etua saadaan siitä että askarrellaan paskarrellaan ohjusten nopeuksien parissa ja upotetaan tuotekehityshankeeseen aikaa muutama vuosi ja rahaa sanotaan nyt vaikka suuruusluokkana 100 miljoonaa, kun meillä on jo ohjus jota on vaikea torjua ja jonka taistelukärki upottaa tai tekee taistelukyvyttömäksi minkä tahansa Itämerellä operoivan pinta-aluksen?

Minä ei ymmärtä. Minä tyhmä kiväärimies. Minä haluta parempi kivääri.

Suomella on 70-200km kantaman omaavia merimaaliohjuksia, joilla nopeutta on 0,8 machia. Minusta aika vähän vaikeasti torjuttavaksi ohjukseksi. Esittämäni ohjusmalli omaisi myös ballistisen tulokulman ja moninkertaisen nopeuden. Näin se olisi todella vaikeasti torjuttava ja koska Natolla ei ole tällaisia ohjuksia, niitä menisi varmasti kaupaksi oikein mukavasti.

 

[Samses]

Suomella on 70-200km kantaman omaavia merimaaliohjuksia, joilla nopeutta on 0,8 machia. Minusta aika vähän vaikeasti torjuttavaksi ohjukseksi. Esittämäni ohjusmalli omaisi myös ballistisen tulokulman ja moninkertaisen nopeuden. Näin se olisi todella vaikeasti torjuttava ja koska Natolla ei ole tällaisia ohjuksia, niitä menisi varmasti kaupaksi oikein mukavasti.

Kaikella kunnioituksella, asekaupoissa aseen tekniset ominaisuudet eivät ole kovinkaan tärkeä myyntiargumentti eli varmuus on kyllä kaukana, siinäkään tapauksessa että toimiva järjestelmä saataisiin aikaan mikä ei suinkaan ole varmaa sekään. Ja kyllä, risteilyohjus, joka MTO-85 on, ON vaikea torjua.

EDIT: Lainaus naval-technology.com:sta (lihavoinnit minun):

The RBS15 Mk3 surface-to-surface missile (SSM) was developed jointly by Diehl BGT Defence and Saab Bofors Dynamics. It is the latest variant of the RBS15 anti-ship missile family. The RBS15 Mk3 is in service or on order with Sweden, Germany, Poland and Finland.
Developed as an upgrade of combat proven RBS15 Mk2 missile, the Mk3 was successfully test fired at an FMV (the Swedish Defence Materiel Administration) test range in October 2008. The first missile was assembled outside Sweden in Germany in December that year.
The RBS15 Mk3 is a fire-and-forget, subsonic cruise type missile launched from ships and trucks. The missile can be used for anti-ship missions and land strikes.

The missile has a length of 4.35m, fuselage diameter of 0.5m and a wing span of 1.4m. The launch and in-flight weights of the missile are 800kg and 650kg respectively. The RBS15 Mk3 can strike targets within the range of 200km, while travelling at a subsonic speed of 0.9Mach.

The RBS15 guidance and control system includes an inertial navigation system and a GPS receiver, a radar altimeter and a Ku-band radar target seeker. The RBS15 missiles are resistant of enemy countermeasures. Two or more missiles can be programmed to hit the target simultaneously from various directions to better penetrate the air defences of warships.
The missile features low radar cross section and IR signature. It has sophisticated target discrimination and selection capabilities. It is extremely resistant to chaff, active jammers, decoys and other electronic countermeasures (ECM).
The RBS15 Mk3 is a low sea-skimming missile performing unpredictable evasive manoeuvres. The missile increases its thrust in the terminal phase to defeat missiles, guns and close-in weapon systems (CIWS). The missile engagement planning system (MEPS) provides advanced user interface for generating plans for different scenarios.

The missile can be equipped with an optimised heavy HE blast-fragmentation warhead. The highly efficient warhead can penetrate into the hull of any modern vessel.

 

[yrjö]

http://ts.fi/uutiset/kotimaa/570637/Katanpaa+on+taynna+huipputekniikkaa

Ei voi olla huipputekniikkaa tai edes hyvä, maanpuolustus.netin jätkät kerto et toi on susi...

 

[Tvälups]

http://ts.fi/uutiset/kotimaa/570637/Katanpaa on taynna huipputekniikkaa

Ei voi olla huipputekniikkaa tai edes hyvä, maanpuolustus.netin jätkät kerto et toi on susi...

Katanpää on täynnä huipputekniikkaa

Kotimaa | Turun Sanomat 07:00

Miinantorjunta-alus Katanpään ensimmäiset puolitoista vuotta Suomen vesillä ovat vakuuttaneet merivoimat.*

–  Meillä oli juuri todella vaativa sarja merikokeita, ja luotto aluksen lasikuiturakenteeseen on kova, vakuuttaa aluksen päällikkö, komentajakapteeni Heikki Vierelä.

Rakenteiden lisäksi on testattu Katanpään laitteita, jotka ovat parasta kansainvälistä tasoa. Varustelu on niin laadukas, että sitä haluavat hyödyntää myös muut viranomaiset ja tutkijat.

– Laitteet, jotka meillä ovat käytössä, kalpenevat merivoimien uusien laitteiden rinnalla, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo myöntää.

Katanpää-luokkaan kuuluu kolme alusta. Viimeistä rakennetaan vielä Italiassa.

–  Lopputulos kiinnostaa laajalti. Meillä on nyt maailman sofistikoituneimmat miinantorjunta-alukset, merivoimien esikunnan hankesektorin johtaja, komentaja Kristian Isberg kehaisee.

TS

*kas vain! Olen tosin kuullut saman aiemmin, silloin hehkutuksen aiheena/kohteena oli http://fi.wikipedia.org/wiki/ITA_Tuuli

 

[baikal]

http://ts.fi/uutiset/kotimaa/570637/Katanpaa on taynna huipputekniikkaa

Ei voi olla huipputekniikkaa tai edes hyvä, maanpuolustus.netin jätkät kerto et toi on susi...

Aika sen näyttää, oli mi oli. Hintaakin on sen verran, että aika hyvä pitääkin olla. En todellakaan ole mikään merikarhu, mutta suoraan sanoen lasikuiturakenne mietityttää hieman, noin niinkuin pitkän päälle. Eikä made in italy ole koskaan ollut minun mielikuvissani mikään El Dorado, noin niinkuin laadun takeena. Noh, ehkä tietty italialaiset osaavat tehdä hyviä haulikoita, muttamutta.

 

[SJ]

Ööh... Meillähän on jo käytössä meritorjuntaohjus jossa on 100 kg räjähdelataus. Siis MTO-85. En tietenkään ymmärrä mitään merikaluston päälle, mutta selittäkääpä taas maakravulle, mitä etua saadaan siitä että askarrellaan paskarrellaan ohjusten nopeuksien parissa ja upotetaan tuotekehityshankeeseen aikaa muutama vuosi ja rahaa sanotaan nyt vaikka suuruusluokkana 100 miljoonaa, kun meillä on jo ohjus jota on vaikea torjua ja jonka taistelukärki upottaa tai tekee taistelukyvyttömäksi minkä tahansa Itämerellä operoivan pinta-aluksen?

Minä ei ymmärtä. Minä tyhmä kiväärimies. Minä haluta parempi kivääri.

Kun naapurin pojilla saattaa olla, joissakin aluksissa, aseet jolla saa osan noista meidän ohjuksista ammuttua alas. Mielestäni naapurista puuttuu ainakin itämereltä kalusto jolla nuo torjuu luotettavasti.

 

[SJ]

Niin. Oleellista on myöskin ohjuksen hinta ja torjuttavuus. Kineettinen versio on paljon halvempi, pienempi ja nopeampi, koska sillä ei ole ylimääräistä räjähdekuormaa. Osiin hajoava ohjus taas osuu todennäköisemmin kohteeseen, koska sen osuma-alue on suurempi. Ollaan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ohjukselle on saatava nopeutta.

Tuo nyt taas on ihan täyttä paksaa. Nopeus vie erittäin paljon polttoainetta, joten pienempi se ei tasan ole. Ja jos vertaillaan hintaa, niin nopeammat ohjukset ovat myös kalliimpia. Ja joku räjähdekärki ei tasan tee ohjuksesta kalliimpaa. Räjähteet on kuitenkin halvempia kuin metallit, etenkin verrattuna Wolframiin.

 

[Samses]

Kun naapurin pojilla saattaa olla, joissakin aluksissa, aseet jolla saa osan noista meidän ohjuksista ammuttua alas. Mielestäni naapurista puuttuu ainakin itämereltä kalusto jolla nuo torjuu luotettavasti.

En tunne merivoimien doktriinia lainkaan, enkä kirjoittaisi sitä tänne jos tietäisin, mutta kuvittelisin että mikään ei myöskään estä ampumasta samaa maalia kahdella RBS-15:lla jos tiedetään/arvellaan että maalilla on CIWS-aseita. Todennäköisyys että ainakin toinen menee läpi, lienee korkea.

Kineettisistä ohjuksista(kaan) en mitään tajua, mutta sen tiedän että fysiikan lait sanovat että massan X kiihdyttäminen nopeuteen Y (esim Mach 10) vaatii sitä enemmän energiaa mitä suurempi X on, jos muut suureet ovat vakiot. TNT on kevyttä. Wolframi on raskasta. Eli nemen perustelu ei pidä vettä. Tässä tapauksessa nimenomaan merivettä.

 

[SJ]

En tunne merivoimien doktriinia lainkaan, enkä kirjoittaisi sitä tänne jos tietäisin, mutta kuvittelisin että mikään ei myöskään estä ampumasta samaa maalia kahdella RBS-15:lla jos tiedetään/arvellaan että maalilla on CIWS-aseita. Todennäköisyys että ainakin toinen menee läpi, lienee korkea.

Kineettisistä ohjuksista(kaan) en mitään tajua, mutta sen tiedän että fysiikan lait sanovat että massan X kiihdyttäminen nopeuteen Y vaatii sitä enemmän energiaa mitä suurempi X on, jos muut suuret ovat vakiot. TNT on kevyttä. Wolframi on raskasta. Eli nemen perustelu ei pidä vettä. Tässä tapauksessa nimenomaan merivettä.

Itse taas ajattelin asiaa siten, että vaikka kahden ohjuksen torjuminen on täysin mahdollista, vaatii vain hieman onnea osaamisen ja kaluston lisäksi. Niin ongelmana on se, että ohjuksia olisi luultavimmin sellaiset 16+ ja ne ammuttaisiin niitä tehtävän kannalta tärkeimpiä kohteita kohti. En nyt tunne ryssän maininnousulaivoja erityisen hyvin, mutta olen ihan varma, että ne eivät kanna parasta IT kalustoa mukanaan. (sitten vaivauduin katsomaan wikipediasta ja löysin seuraavat tiedot

Ropucha -luokassa on jotakin 30 millisiä, mutta ei mainintaa, että onko ne CIWS -kykyisiä, vaiko vain silmämääräisesti suunnattuja aseita. Tämä siis se maihinnousualus, seuraavat ovat saattajia.

Sovremenny -luokan hävittäjissä on BUK:n meriversio, joilla voisi muuta osastoa suojata, mutta systeemi kykenee "tähtäämään" cain kolmea ohjusta kerralla. Sen omat CIWS:t ovat olemassa, mutta tuskin ovat hyödyksi muuten kuin omasuojana.

Neustrashimyy -luokassa on TOR:n meriversio kyydissä ja luokka on naapurien uusinta uutta, joten varmaan tuo kykenisi toisiakin suojaamaan.

Steregushchy -luokassa on sitten joko Kashtan CIWS tai VLS systeemi, jossa 9M96E ohjus.

Tiedä sitä sitten, että miten nuo toimii merellä modernia pintaliitäjää vastaan.

 

[neme]

Tuo nyt taas on ihan täyttä paksaa. Nopeus vie erittäin paljon polttoainetta, joten pienempi se ei tasan ole. Ja jos vertaillaan hintaa, niin nopeammat ohjukset ovat myös kalliimpia. Ja joku räjähdekärki ei tasan tee ohjuksesta kalliimpaa. Räjähteet on kuitenkin halvempia kuin metallit, etenkin verrattuna Wolframiin.

Nythän sinun olisi hyvä perehtyä ohjustekniikkaan hieman. Aloita patoputkesta. Kineettisen kärjen/kärjet omaavassa ohjuksessa ei ole kuormana/painolastina siis räjähdeainetta, joten kuorma itsessään on osa pakollista runkoa. Vertailupohjaksi voisit ottaa kineettisten ja räjähdekuormien omaavien ohjusten hintoja ja kokoja. Huomaat olevani oikeassa. Ohjus voidaan myöskin rakentaa 2-3 vaiheiseksi, jolloin matkanopeudesta voidaan kiihdyttää ennen osumaa merkittävästi, aivan kuten esimerkiksi kineettiset ilmatorjuntaohjukset yleensä tekevät. Wolframi ei ole ainut materiaali ja esimerkiksi Jyväskylässä on nanolaboratoriot sitä varten, että voidaan kehittää vastaavaa edullisempaa ainetta.

 

[neme]

Kun naapurin pojilla saattaa olla, joissakin aluksissa, aseet jolla saa osan noista meidän ohjuksista ammuttua alas. Mielestäni naapurista puuttuu ainakin itämereltä kalusto jolla nuo torjuu luotettavasti.

Edellisiin kirjoituksiisi vedoten, olemmeko yhtä mieltä siitä, että ohjuksella tulisi olla nopeutta Ohi ammuttu tai torjuttu ohjus on vasta kallis.

 

[neme]

Aika sen näyttää, oli mi oli. Hintaakin on sen verran, että aika hyvä pitääkin olla. En todellakaan ole mikään merikarhu, mutta suoraan sanoen lasikuiturakenne mietityttää hieman, noin niinkuin pitkän päälle. Eikä made in italy ole koskaan ollut minun mielikuvissani mikään El Dorado, noin niinkuin laadun takeena. Noh, ehkä tietty italialaiset osaavat tehdä hyviä haulikoita, muttamutta.

Juuri kun olen lähes koko elämäni kironnut välimeren maiden spagettitekniikkaa, siellä syntyy potentiaalinen mullistaja, Andrea Rossi. Ei niin paljon paskaa, etteikö sinne yksi helmi... Mitä tulee noihin miinantorjunta-aluksiin, en todella tajua, että miksi helvetissä ne ostettiin?? Samalla rahalla olisi saanut 4kpl Hamina -luokan ohjusveneitä tai 2kpl Visby -luokkaa vastaavia korvetteja (joihin parempi aseistus, Visbyt on sikahintaisia). Eihän Suomen intresseissä ole siivota meriä miinoista, vaan TÄYTTÄÄ merta niillä.

 

[SJ]

Edellisiin kirjoituksiisi vedoten, olemmeko yhtä mieltä siitä, että ohjuksella tulisi olla nopeutta Ohi ammuttu tai torjuttu ohjus on vasta kallis.

Nopeutta sillä voisi olla, mutta nuo "nopeat" ohjukset vaan tuppaavat olemaan sitä kaiken muun kustannuksella. Ja jos sea-skimmereitä saa pari moskitin hinnalla (ei välttämättä suora käteishinta), ja ne yhtään täyttävät valmistajan lupauksia, niin olisin taipuvainen suosimaan niitä. RBS-15 lentää 70 kilsaa alle 4 minuutin, ja sitäkään ei ole pakko olla vihollisen havaittavissa koko matkaa. Enemmän minä olen kiinnostunut siitä, että pystytäänkö hankkimaan riittävän määrän noita ohjuksia alunalkaenkaan.

Ja sitten mistä tuollainen ihme ohjus sitten hankittaisiin? Meillä itsellä ei ole minkäänlaista kokemusta tuollaisen kehittelystä ja lähin esimerkki on ryssien tuotos.

 

[SJ]

Nythän sinun olisi hyvä perehtyä ohjustekniikkaan hieman. Aloita patoputkesta. Kineettisen kärjen/kärjet omaavassa ohjuksessa ei ole kuormana/painolastina siis räjähdeainetta, joten kuorma itsessään on osa pakollista runkoa. Vertailupohjaksi voisit ottaa kineettisten ja räjähdekuormien omaavien ohjusten hintoja ja kokoja. Huomaat olevani oikeassa. Ohjus voidaan myöskin rakentaa 2-3 vaiheiseksi, jolloin matkanopeudesta voidaan kiihdyttää ennen osumaa merkittävästi, aivan kuten esimerkiksi kineettiset ilmatorjuntaohjukset yleensä tekevät. Wolframi ei ole ainut materiaali ja esimerkiksi Jyväskylässä on nanolaboratoriot sitä varten, että voidaan kehittää vastaavaa edullisempaa ainetta.

Viitsitkö muuten näyttää mitä kineettisiä ohjuksia pitäisi verrata? Ja mihinkäs se osiin hajoava hyötykuorma jäi? Ei kai ohjuksen runkoa voi kokonaan hajottaa kappaleiksi? Jotenkin veikkaan, että ne kappaleet eivät toimisi erityisen hyvin projektiileina ja muutenkaan ehtottamissasi nopeuksissasi.

Jälleen voisit myöskin jakaa lähteitäsi, jos vaikka sieltä muutkin oppisivat.

 

[Tups]

Niin. Oleellista on myöskin ohjuksen hinta ja torjuttavuus. Kineettinen versio on paljon halvempi, pienempi ja nopeampi, koska sillä ei ole ylimääräistä räjähdekuormaa.

Ohjuksen koko toki pienenee hieman, mikäli korvaat räjähdysaineen suhteessa 1:1 esimerkiksi volframilla, mutta paino on pysyy edelleen samana, joten potkua tarvitaan edelleen. Lisäksi räjähdysaine lienee yksi ohjuksen halvimmista osistamoottorin ja hakupään ollessa todennäköisesti kalleimpia. Mikäli ohjuksen nopeutta kasvatetaan huomattavasti, kasvavat näiden komponenttien hinnat luonnollisesti huomattavasti.

Jos ajatellaan, että ohjus loppuvaiheessa hajoaisi esimerkiksi 20x10kg osasiin, joissa olisi puolet perseessä räjähdyainetta, niin alkaa kuulostamaan hyvältä. Kiinteä osa (5kg) jatkaa aluksen läpi Mach 7-10 vauhdilla räjähdysaineen lisäsiivittämällä vauhdilla, räjähdysaineosasen jysähtäessä heti kansirakenteen sisällä. Tällöin ohjuksessa ei olisi kuin 100kg räjähdekuorma kannettavana, sillä ohjusvoidaan rakentaa siten, että sen kuoret muodostavat kineettisen tuhovaikutuksen osat.

En jaksa uskoa, että tällaisen ohjuksen tuhovaikutus olisi suurempi kuin yksittäisellä isolla taistelukärjellä. Toki tuolla varmasti reikiä laivaan tekisi, mutta jos taistelukärjessä olisi vaikkapa 100 kiloa räjähdysainetta ja sen ympärillä sama määrä sirpaleita, tuhovaikutus olisi takuulla suurempi.

Osumisen suhteen olet todennäköisesti oikeassa.

En tietenkään ymmärrä mitään merikaluston päälle, mutta selittäkääpä taas maakravulle, mitä etua saadaan siitä että askarrellaan paskarrellaan ohjusten nopeuksien parissa...

Kun ohjuksen (loppu)nopeus kasvaa, lyhenee torjunta-aika samassa suhteessa.

Esimerkiksi ääntä hitaampien Exocetin tai Harpoonin torjunta-aika havaitsemisesta osumaan on noin 120-150 sekuntia, joten vihollisalus yrittää harhauttaa ohjuksen harhamaaliheitteillä tai vaihtoehtoisesti yrittää tuhota sen lähi-ilmatorjuntaohjuksilla tai tykeillä (close-in weapon system, CIWS). Kolminkertaisella äänennopeudella lentävän P-270 Moskitin torjuntaan on käytettävissä kuitenkin vain 25-30 sekuntia ohjuksen havaitsemisesta ja nopeasti lähestyvään ohjukseen osuminen on vaikeampaa. Lisäksi esimerkiksi Phalanxin osuma ei välttämättä edes riitä tuhoamaan ohjusta, joka saattaa 20 mm ammuksen osumasta huolimatta lentää perille asti jopa hakupään tai moottorin vaurioituessa.

Edellä mainitusta syystä Kiinan kehittämää ballistista meritorjuntaohjusta pidetään tällä hetkellä suurimpana uhkana Yhdysvaltain lentotukialuksille.

edit: Herra armahda, täällähän oli vielä toinen sivullinen uusia viestejä!

Ohjuksella olisi painoa (johon sisällytetty kineettinen tuholataus osana ohjuksen rakennetta) 250kg + ajoainetta 350kg ja räjähdyainetta 100kg. Ohjus päällystettäisiin wolframilla tms. kuumuutta kestävällä ja lisäksi kovalla materiaalilla. Ohjus voitaisiin ampua matalalla, merenpinnan tasolla, jolloin ohjuksen nopeus voisi olla luokkaa Mach 3 loppuvaiheessa ja kantamaa 200km. Ballistisesti ammuttuna esimerkiksi 400km, ottaen huomioon, että ohjus vielä kiihdyttäisi loppuvaiheessa vauhtiaan Mach 7-10 asti.

Vertaappa noita numeroita esimerkiksi tuohon Moskitiin:

- maksimikantama 100-120 km;
- taistelukärki 320 kg;
- nopeus Mach 3;
- pituus 9.385 m, halkaisija 0.8 m, siipien kärkiväli 2.1 m; ja
- laukauksen paino ~4000 kg.

350 kiloa ajoainetta ei riitä haluamaasi kantamaan.

En todellakaan ole mikään merikarhu, mutta suoraan sanoen lasikuiturakenne mietityttää hieman, noin niinkuin pitkän päälle.

Eivätkös nuo nykyisetkin miinanraivaajat ole lujitemuovirunkoisia? Kyllä tuollainen lasikuiturunko kestää ihan hyvin ja on muutenkin parempi miinanraivauskäytössä (heräte, shokkiherkkyys).

En tunne merivoimien doktriinia lainkaan, enkä kirjoittaisi sitä tänne jos tietäisin, mutta kuvittelisin että mikään ei myöskään estä ampumasta samaa maalia kahdella RBS-15:lla jos tiedetään/arvellaan että maalilla on CIWS-aseita. Todennäköisyys että ainakin toinen menee läpi, lienee korkea.

Muistaakseni Merivoimien Hamina-mainosvideossa ammuttiin kaksi ohjusta maalia kohti. Jos kyseessä on vaikkapa isompi sotalaiva, ei mikään mahti estä yrittämästä saturaatiohyökkäystä esimerkiksi kahdella ohjusveneellä.

edit 2: Jatketaan uusien viestien selaamista työpäivän jälkeen...

 

[kimmo.j]

Juuri kun olen lähes koko elämäni kironnut välimeren maiden spagettitekniikkaa, siellä syntyy potentiaalinen mullistaja, Andrea Rossi. Ei niin paljon paskaa, etteikö sinne yksi helmi... Mitä tulee noihin miinantorjunta-aluksiin, en todella tajua, että miksi helvetissä ne ostettiin?? Samalla rahalla olisi saanut 4kpl Hamina -luokan ohjusveneitä tai 2kpl Visby -luokkaa vastaavia korvetteja (joihin parempi aseistus, Visbyt on sikahintaisia). Eihän Suomen intresseissä ole siivota meriä miinoista, vaan TÄYTTÄÄ merta niillä.

Miinoja löytyy myös viholliselta ja kykyä miinoittaa meidän väyliämme. Siksi väylät pitää pystyä pitämään auki.

 

[yrjö]

Eikä made in italy ole koskaan ollut minun mielikuvissani mikään El Dorado, noin niinkuin laadun takeena. Noh, ehkä tietty italialaiset osaavat tehdä hyviä haulikoita, muttamutta...

Juuri kun olen lähes koko elämäni kironnut välimeren maiden spagettitekniikkaa...

Oto Melara, Montalcinon brunello, Ferrari, Maserati, Lamborghini, Bianchi, Riva, Borrelli, Kiton, Zagato, Pininfarina ym. muuta paskaa sielt tulee ja suunnitellaa...

 

[baikal]

Oto Melara, Montalcinon brunello, Ferrari, Maserati, Lamborghini, Bianchi, Riva, Borrelli, Kiton, Zagato, Pininfarina ym. muuta paskaa sielt tulee ja suunnitellaa...

Syvä anteeksipyyntö, on vain nuo luettelemasi nimikkeet ja tuotteet jääneet vähän vähemmälle kokemukselle tässä elämässä. Eli miinanraivaajat ovatkin sukua Ferrarille, selvä. Sukulaismiehellä on ferrari, eikä hän käy sillä koskaan täällä susirajalla. Miksi? Pelkääkö hän, että kateelliset sukulaiset myrkyttävät hänet? Voi olla, mutta syyksi hän valehtelee kurjat tieolot, etenkin se viimeinen 30 kilsaa, väittää, että hän joutuisi pistämään punaisen paholaisen lavetille tuolle pätkälle.

Mietin vaan sitä italialaisten erityisosaamista, mitä tulee pohjoisen merenkulkuun, pakkasiin ja jäätäviin keleihin, kun Nato-yhteensopivalle patiinille kiillotettu muovikansi ja - rakenne alkaa ottaa osumaa - asteisesta vedestä. Kun Itämeren terävä aalto paukuttaa tuota uivaa kasarmia, rakenteet rutkuvat ja kun konetykki uhkaa sitten jo kättelyssä tulla konehuoneeseen toista sarjaa ammuttaessa......tai, kun nämä mainiot italialaiset hukuttavat jo telakalla kertaalleen sotalaivamme...tai tai. Sopiiko tuo alus yhtä hyvin Itämerelle helmikuussa kuin Ferrari susirajalle elokuussa? Molemmista on mukava tähystää ulos Cuccin laseista läpi, kun yllä on parahinta silkkiä ja kansainvälisen muodin mukaista pukinetta, hymehtiä kiillotetulla hammasrivillä ja puhua viisaita. Ehkä molemmat ovat alusta johonkin parempaan, ihanaan suorastaan, menolippu Mombasaan?

En väitä, etteikö tuo alus olisi mainio hankinta. Mutta kannattaa muistaa, että se on myös menolippu kv-tehtäviin, jota Merivoima on himoinnut.

 

[Tups]

Mietin vaan sitä italialaisten erityisosaamista, mitä tulee pohjoisen merenkulkuun, pakkasiin ja jäätäviin keleihin...

Juurihan Fincantieri voitti uuden norjalaisen jäänmurtajan rakennusurakan...

Katanpää-luokan miinantorjunta-aluksia ei ole suunniteltu toimimaan jääoloissa. Jäissä operointi edellyttää raskasta teräsrunkoa, joka on varsin allerginen niille räjähtäville kapineille, joita todennäköinen vihollisemme rantavesiimme kylväisi. Käytännössä ainut vaihtoehto lasikuidulle on puu.