Merivoimien kehitysnäkymät

Eikös miinojen tehtävä ole juuri alusten upottaminen ja ylipäätään sodankäynnissä tärkeintä ole saada vastustajan armeijaa tuhottua. Ei miinojen laskuun sopivien veneiden osalta ole ongelmaa. Kerros nyt, että mitähän vittua niillä miinantorjunta-aluksilla tehdään?

Ei toki. Miinat ovat passiivinen ase, niillä vain uhataan tuhota vihollinen. Niillä evätään viholliselta kyky toimia tietyllä alueella vapaasti. Sodankäynti on jatkumoa ulkopolitiikalle, toisin keinoin. Käytännössä tavoitteena on evätä/tuhota viholliselta kyky jatkaa sotimista ja samalla estää vihollista suorittamasta omia tavoitteitaan (siis sama mikä sinullakin). Miinoilla voitaisiin ehkä sulkea vihollinen Suomenlahden pohjukkaan, ehkä myös kaniningradiin, jos ovelia ollaan. Toisaalta vihollinen voisi eristää meidät meriyhteyksistä, jos meillä ei ole kykyä raivata miinoja.

Tämä siis yksinkertaistetusti, jätän loput sinulle itse oivallettavaksi.
 
Ei toki. Miinat ovat passiivinen ase, niillä vain uhataan tuhota vihollinen. Niillä evätään viholliselta kyky toimia tietyllä alueella vapaasti. Sodankäynti on jatkumoa ulkopolitiikalle, toisin keinoin. Käytännössä tavoitteena on evätä/tuhota viholliselta kyky jatkaa sotimista ja samalla estää vihollista suorittamasta omia tavoitteitaan (siis sama mikä sinullakin). Miinoilla voitaisiin ehkä sulkea vihollinen Suomenlahden pohjukkaan, ehkä myös kaniningradiin, jos ovelia ollaan. Toisaalta vihollinen voisi eristää meidät meriyhteyksistä, jos meillä ei ole kykyä raivata miinoja.

Tämä siis yksinkertaistetusti, jätän loput sinulle itse oivallettavaksi.

Tulkitsen tämän epätoivoisen ohuen vastauksesi antautumiseksesi keskustelussamme.

Katsoppas nyt ihan okuläärien kanssa tätä karttaa, kaikella kunnioituksella https://maps.google.fi/maps?hl=fi&tab=il. Siinä sitä Ahvenanmaata niin että henkselit paukkuu. Kun sinä laskeskelet Venäjän itämeren laivaston kokoa ja sen ilmavoimien kapasiteettia, niin miten sinä sen oleellisimman miinasodankäynnin perusteen kykenet toteuttamaan, eli Suomenlahden miinoittamisen? Venäjäkö sanoisi, et joo me hyökätään sitten kun työ ootte miinottana kunnolla. Noniin. Ei aloiteta keskustelua tästä, koska kumpikaan meistä ei pidä sitä edes vaihtehtona.

Suomen potentiaalisilla kauppareiteillä on tasan 1 alue ja se kulkee perämerellä, korkeintaan Ruotsin rannikkoa alas. Ahvenanmaan kohdalta meren sulkeminen Venäjältä on ainoa realistinen tavoite Suomen laivastolta saaristopuolustuksen ohella. Se onnistuu laivojen osalta, mutta sukellusveneiden osalta se on vaikeampaa, eikä asiaa helpota tuo itämeren syvin kohta Ruotsin ja Ahvenanmaan välissä, mutta tämäkin asia olisi sillä 300 miljoonalla autettavissa. Miinanlaskuun käy hyvin monenlaiset alukset, joten edelleenkään et selitä miinantorjunta-alusten tarvetta. Ethän sinä vain luule, että Venäjä kykenisi lentokoneilla ja sukellusveneillä miinoittamaan 500km perämerta, kun Suomella on Ruotsin kanssa myöskin maarajaa? Kyllä se niin on, että sota-alukset sen parhaan suojan tarjoavat, jolloin 4 ohjusvenettä tai 2 korvettia olisi ollut perustellumpaa siltä kantilta. Suomenlahden sulkeminen Venäjän miinalaivoilta ja sota-aluksilta on ohjusten asia. Sukellsuveneentorjuntakyky Suomella on onneton, ellei merenpohjaan ole salaa kylvetty passiivisia torpedoja laukaisimineen sekä maalinosoituskalustoa.

Kierrät kuin kissa kuumaa puuroa kysymystäni, mitä Suomi tekee miinantorjuntakalustolla, johon upotettiin 300 miljoonaa euroa Suomen hiton pienestä budjetista? Palveliko osto maanpuolustusta. Mielestäsi palveli, muttet kykene perustelemaan edes itsellesi asiaa.

On aivan käsittämättömän ylimielistä ajatella, että Suomi ilman muuta voittaisi sodan ja resursseja ladataan sodan jälkeiseen miinojen raivaukseen tuollaisella summalla. Suomalaiset ovat kehitelleet erinomaista miinantorjuntakalustoa, joten kyllä siinä sodan jälkeen ehtii sitten niitäkin rakennella ja vaikka sodan aikanakin.

Kun taas katsomme sodanajan kalustovertailua, niin lienee selvää, ettei se ole se Venäjä, joka ensisijaisesti ryhtyy miinoja kylvämään. Se ei liene se Suomen suurin päänvaiva ja edelleen ihmettelen, että jos ryhtyisikin, niin antaisiko ne noiden katanpäiden purkaa rauhassa huolellisesti roiskimat miinansa? Olemme siis yhtä mieltä siitä, että vain saaristo ja Ruotsin-ahvenanmaa välinen tila miinoitettaisiin. Tässäkin oletat Ruotsin suostuvan merialueidensa miinoitukseen automaattisesti. Saariston miinoitus on mahdollista joissain rajoissa. Edelleen Venäjän ensivaiheen hyökkäys lienee se, että hurruutellaan panssareilla kohti Helsinkiä ja isketään ilmasta. Tässä skenaariossa Suomella on jo melkoinen selvittäminen. Oletus, että sota kestää niinkin kauan, että Venäjä ehtii pohtimaan merimiinoitteiden käyttöä Suomen väsyttämiseksi saa minut nauramaan mielipuolisesti.

Olen perustemiinoittanut kaikki väyläsi voittaa tämä keskustelu, missä ovat ne sinun perustemiinantorjuntaperusteesi?
 
Minä olen sitä mieltä, että nämä maailman moderneimmat ja parhaimmat.. (keksi itse lisää) miinanetsijät hankittiin pelkästään kansainvälisiä tehtäviä varten. Vieläpä toimia miinanraivausosaston johtoaluksina.
Jos jotain hyvää minun pitäisi näistä keksiä, niin pohjankartoitus hylkyineen jopa mudan alta toimii mainiosti.
Sanoit asian niin hyvin, etten itse olisi osannut. Minusta asia on juuri näin. Nuo 3 miinantorjunta-alusta ei kyllä palvele Suomen maanpuolustusta hankintoina. Toki ne ovat parempi, kuin ei mitään, mutta samalla rahalla olisi kasvattanut vaikka sitten ohjusvenekalustoa 50%, mikä olisi kyllä suotavaa ihan muutoinkin. Tai vaikkapa sukellusveneen torjuntakykyä, joka lienee heikoin lenkki.
 
Neme on nauttinut raikasta kiljua koko ehtoon? :rolleyes:
Haha :D Minun täytyi ryhtyä hieman isännäksi etten näyttäisi heikolta tässä keskustelussa :D Ei vaan epäasiallisuudet alkoi kyllä ihan toiselta puolelta, joten minä sitten osaan lisätä ärsyttäviä yksityiskohtia keskustelun terävöittämiseksi tarpeen niin vaatiessa. Minä kysyn yksinkertaista kysymystä vain ja siihen ei meinaa millään tulla vastausta. Sen sijaan oppositioni kiertelee aihetta Hornettien, ohjusten, ohjusveneiden, miinojen, ym. kautta. Toki se on mukavaa kun on miinantorjuntakalustoa, mutta onkohan nuo herrat kuinka perehtyneet siihen, että mitä se todella tarkoittaa? Onko pakko rakentaa rauhan aikana kalliita aluksiakin kokonaan sitä tarkoitusta varten vai olisiko sitä kalustoa voinut laitella vain kellariin pahan päivän varalle (a vot kun tähän oljenkorteen pian tarrataan taas ohi aiheen)? Olisin ymmärtänyt katanpäähankinnat edes jotenkin, mikäli niihin olisi istutettu samalla sukellusveneentorjuntakalustoa.
 
Tulkitsen tämän epätoivoisen ohuen vastauksesi antautumiseksesi keskustelussamme.

Tulkitse ihan mitä vaan. Se sinun ongelmasi onkin, tulkitseminen kun se ei olisi tarpeen.

Katsoppas nyt ihan okuläärien kanssa tätä karttaa, kaikella kunnioituksella https://maps.google.fi/maps?hl=fi&tab=il. Siinä sitä Ahvenanmaata niin että henkselit paukkuu. Kun sinä laskeskelet Venäjän itämeren laivaston kokoa ja sen ilmavoimien kapasiteettia, niin miten sinä sen oleellisimman miinasodankäynnin perusteen kykenet toteuttamaan, eli Suomenlahden miinoittamisen? Venäjäkö sanoisi, et joo me hyökätään sitten kun työ ootte miinottana kunnolla. Noniin. Ei aloiteta keskustelua tästä, koska kumpikaan meistä ei pidä sitä edes vaihtehtona.

Linkki ei toimi, näyttää enemmän tänne minun kotipaikan suuntaan. Mutta kuitenkin, nyt sinä rupeat asettamaan itse "perusteita", mutta et kerro sitä, että milloin suomenlahden katsotaan olevan "miinoitettu". Vihollinen tuskin lähtee merelle sotatehtäviin ilman miinanraivaajia kuitenkaan, mutta siitä huolimatta he tulevat katsomaan suomenlahden miinoitetuksi kun miinalaivat lähtevät satamasta miinalastissa. Oletettavasti tuota edeltäisi joitakin poliittisia toimia, kuten ilmoitus hallitukselta, että merivoimat laskevat miinoja aluevesille maihinnousujen torjumiseksi. Tämän jälkeen kukaan ei kulje suomen ohitse ilman, että raivaaja on edellä tarkastamassa reittiä. Jos viesti ei mene perille, niin enismmäinen "löytynyt" miina huolehtii asiasta. Itse en usko, että mitään suurempaa miinaestettä suomenlahden poikki aletaan rakentamaan, koska miinoja ei voisi laittaa viron vesille. Häirintä miinoja toki voi laittaa. Harvempi näet vaarantaa laivansa miinojen takia. Mutta oman rannikon miinoittaminen on sitten ihan toinen juttu. Sen voi aloittaa heti, kun kansa alkaa olla vakuuttunut, että "nyt ne tulloo" tai kun PV on kylliksi huolestunut ottamaan vastuun, jos kyseessä onkin väärähälytys. Homma voidaan tehdä vaikka siten, että merivoimien komentaja menee presidentin luokse, ja kertoo seuraavaa: "Merivoimilla on x määrä miinalaivoja ja sattunoisin ne ovat nyt parkissa todennäköisimpien maihinnousukohteiden edustalla. Anna käsky ja 5 minsaa sen jälkeen molskahtaa eka miina veteen sopivaan kapeikkoon jonka läpi vihollisen olisi käytännössä seilattava rantautuakseen millään syväyksen omaavalla. Ilmatyynyaluksia vastaan alueella onkin sitten muutama rannikko-ohjus harjoituksissa. Sattumoisin joku tolvana meni jakamaan kovia mukaan, mutta mitä niitä rahtaamaan takaisin? Eli tämä on tehtävissä melkeimpä milloin vain. Sen jäkeen miinalaivat ja muut miinanlaskukykyiset alukset siirtyvät seuraaviin kohteisiin. Äläkä luule hetkeäkään, että miinoituksista ole suunnitelmia olemassa jo nyt. Ja jos ei, niin sen ei pitäisi olla vaikea järjestää. Toki ryssä voisi laukaista ilmaoperaatiot käyntiin heti, kun laivasto alkaa aktivoitua, mutta silti siinä menisi muutama päivä, kun he ensiksi lamauttavat ilmavoimat (silloinkin joutuisivat tekemään homman rajatussa muodossa, koska kaikki temput eivät pääse käyntiin ilman varoitusta, mutta tästä oli jo asiaa koskevassa ketjussa). Tai voihan ne mennä ekana laivaston perään, mutta sitten ilmavoimat pääsevät toimimaan ilman esteitä ja samalla laittavat omat hajautusoperaationsa käyntiin.

Suomen potentiaalisilla kauppareiteillä on tasan 1 alue ja se kulkee perämerellä, korkeintaan Ruotsin rannikkoa alas. Ahvenanmaan kohdalta meren sulkeminen Venäjältä on ainoa realistinen tavoite Suomen laivastolta saaristopuolustuksen ohella. Se onnistuu laivojen osalta, mutta sukellusveneiden osalta se on vaikeampaa, eikä asiaa helpota tuo itämeren syvin kohta Ruotsin ja Ahvenanmaan välissä, mutta tämäkin asia olisi sillä 300 miljoonalla autettavissa. Miinanlaskuun käy hyvin monenlaiset alukset, joten edelleenkään et selitä miinantorjunta-alusten tarvetta. Ethän sinä vain luule, että Venäjä kykenisi lentokoneilla ja sukellusveneillä miinoittamaan 500km perämerta, kun Suomella on Ruotsin kanssa myöskin maarajaa? Kyllä se niin on, että sota-alukset sen parhaan suojan tarjoavat, jolloin 4 ohjusvenettä tai 2 korvettia olisi ollut perustellumpaa siltä kantilta. Suomenlahden sulkeminen Venäjän miinalaivoilta ja sota-aluksilta on ohjusten asia. Sukellsuveneentorjuntakyky Suomella on onneton, ellei merenpohjaan ole salaa kylvetty passiivisia torpedoja laukaisimineen sekä maalinosoituskalustoa.

Tuossa sinä jätät huomioimatta, että yksi miina riittää! Jos se siis on väylällä tai sen oletetaan olevan kylliksi lähellä väylää. Toki kaikkien yhteyksien tukkiminen kokonaan on lähes mahdotonta, kun rahti kulkee myös tietä pitkin. Se vain maksaa enemmän! Ennen sotaa saattaa olla vaikka minkälainen painostus käynnissä ja miinat saattavat olla yksi painostuskeino. Entäpä jos meidän pitäisi sulkea kaikki satamat Hangosta itään miinavaaran takia, koskapa meillä ei ole kunnollista miinanraivauskalustoa ja ryssät painostaa asiasta? Mitä tapahtuu taloudelle? Ei tuollaisia heikkouksia voi jättää vain siksi, että saataisiin enemmän ohjuksia ilmaan ja muutama lataus enemmän. Se olisi pikemminkin kutsu käyttää tuota heikkoutta, kun muut keinot ovat hintavia. Suto kyky on onneton, mutta josko se korjaantuisi kunhan saavat ne monitoimialukset työn alle. Tiedä vaikka noihin raivaajiin saisi jotakin kalustoa kiinni, kunhan rahoitus järjestyy.

Kierrät kuin kissa kuumaa puuroa kysymystäni, mitä Suomi tekee miinantorjuntakalustolla, johon upotettiin 300 miljoonaa euroa Suomen hiton pienestä budjetista? Palveliko osto maanpuolustusta. Mielestäsi palveli, muttet kykene perustelemaan edes itsellesi asiaa.

Asia ei ole yksinkertainen, mutta olen koettanut asian sinulle selittää.

On aivan käsittämättömän ylimielistä ajatella, että Suomi ilman muuta voittaisi sodan ja resursseja ladataan sodan jälkeiseen miinojen raivaukseen tuollaisella summalla. Suomalaiset ovat kehitelleet erinomaista miinantorjuntakalustoa, joten kyllä siinä sodan jälkeen ehtii sitten niitäkin rakennella ja vaikka sodan aikanakin.

Entäpä sotaa ennen?

Kun taas katsomme sodanajan kalustovertailua, niin lienee selvää, ettei se ole se Venäjä, joka ensisijaisesti ryhtyy miinoja kylvämään. Se ei liene se Suomen suurin päänvaiva ja edelleen ihmettelen, että jos ryhtyisikin, niin antaisiko ne noiden katanpäiden purkaa rauhassa huolellisesti roiskimat miinansa? Olemme siis yhtä mieltä siitä, että vain saaristo ja Ruotsin-ahvenanmaa välinen tila miinoitettaisiin. Tässäkin oletat Ruotsin suostuvan merialueidensa miinoitukseen automaattisesti. Saariston miinoitus on mahdollista joissain rajoissa. Edelleen Venäjän ensivaiheen hyökkäys lienee se, että hurruutellaan panssareilla kohti Helsinkiä ja isketään ilmasta. Tässä skenaariossa Suomella on jo melkoinen selvittäminen. Oletus, että sota kestää niinkin kauan, että Venäjä ehtii pohtimaan merimiinoitteiden käyttöä Suomen väsyttämiseksi saa minut nauramaan mielipuolisesti.

Ei ensisijaisesti, mutta sillä on silti syy miinoittaa esim. etelärannikon satamat, jos vain mahdollista. Myöskin heidän kannattaa pakottaa meidät erikoisjärjestelyihin merenkulun kannalta, vaikka juuri siihen, että merenkulku tapahtuu vain pohjanlahdella. Siellä on heti kapasiteetti täynnä ja aikataulut sekaisin, että ne harmaassa vaiheessa tulevat hankinnat seisovat laivoissa. Samalla maan talous menee sekaisin, kun tuotteita ei saa vietyä maasta vanhaan hintaan. Ja mitä pitempään tätä vaihetta jatkuu, niin sitä huonommaksi talous menee. Samalla jatkuu poliittinen painostus maailmalla.
Miksi helvetissä me alkaisimme tuon ruotsin ja ahvarin välikön miinoittamaan? Se saadaan kyllä valvottua ja ruotsalaiset hoitavat oman puoliskonsa ihan ylläpitääkseen koskemattomuuttaan. Se, että sinua vielä naurattaa vain todistaa, että sinä et omaa kylliksi likaista mielikuvitusta tai tarpeeksi elämänkokemusta. Tulitko muuten miettineeksi sellaista pikkuseikkaa, että se maihinnousu ei luultavastikaan tule idän suunnasta, ryssän maihinnousukalusto on sijoitettu Kaliningradiin.

Olen perustemiinoittanut kaikki väyläsi voittaa tämä keskustelu, missä ovat ne sinun perustemiinantorjuntaperusteesi?

Ainoa mitä sinä olet tehnyt on kertoa omat olettamuksesi henkilölle, joka on jo aikaisemmin sanonut, että ei ole laivastoasiantuntija. Laivastoa enemmän tuntevat tulevat kommenttisi tuomitsemaan. Itsekin olen heittänyt muutaman vastapallon noihin sinun olettamuksiin, joten nähdään, että onko noissa miinoissa sitä perustetta ollenkaan. Vai onko kyseessä vain newb joka olettaa tietävänsä asioista.
 
Hyökkäävä miinoitussodankäynti on tilastosotaa. Tiputellaan miinoja vastustajan satamien eteen ja väylille. Silloin tällöin joku kauppa-alus (tuurilla sotalaivakin) huristelee miinaan. Sitten puolustaja käy raivaamassa niitä kykynsä mukaan. Sitten hyökkääjä käy tiputtamassa lisää miinoja, jälleen kykynsä mukaan. Toistetaan n kertaa.

Tällä tavoin Yhdysvallat kaatoi Japanin. B-29:t kävivät öisin dumppaamassa miinoja Japanin satamien eteen, sitten kauppalaivat ja kalastusalukset ajoivat niihin. Lopulta Japanilta alkoi alukset loppua, ja kun alukset loppui, ei tullut enää ruokaa ja raaka-aineita. Tämä operaatio oli yhtä tärkeä, ellei tärkeämpikin tekijä Japanin antautumisessa kuin kaupunkien pommitukset.

Jos meillä ei ole minkäänlaista miinojen raivauskykyä, ei vihollisen tarvitse käydä tekemässä kuin yksi keikka.
 
Kuinka ison aluksen Katanpään järjestelmät vaativat? Onko laitteista jokin sellainen, joka vaatii alukselta suuria ulkomittoja tai suurta kantavuutta? Olisiko järjestelmät voinut sijoittaa useammalle pienelle alukselle?
 
Esimerkiksi tuo Hugin AUV painaa 1200-1900 kiloa, joten ei sitä ihan pienellä aluksella operoida. Lisäksi tuolla on toinen AUV ja pari ROVia. En myöskään usko, että nuo sonarit toimisivat yhtä hyvin pienemmässä aluksessa (mm. propulsioheräte alhaisilla nopeuksilla). Miinantorjunta-aluksella tulee lisäksi olla hyvä merikelpoisuus ja riittävä toimintasäde, ja mahdollisuus pysytellä paikoillaan merellä ilman ankkurointia.
 
Katanpää-luokan ansioksi voidaan lukea myös se, että niillä oleville laitteille löytyy kyllä käyttöä rauhan aikanakin.
 
Vielä lisäisin sen, että Katanpää-luokka olisi oivallinen maalle jolla on olemassa voimakkaat merivoimat. Saksa, Britit, Hollanti jne.
 
Millähän kosketusmiinat meinataan jatkossa hoitaa, kun Kuhat poistuvat ja pikapuoliin mahdollisesti myös Kiisket. Näemmekö pakko-otettujen troolareiden palaavan sodanajan kokoonpanoihin? Onko Suomessa vielä troolareita moiseen tarkoitukseen?
 
Millähän kosketusmiinat meinataan jatkossa hoitaa, kun Kuhat poistuvat ja pikapuoliin mahdollisesti myös Kiisket. Näemmekö pakko-otettujen troolareiden palaavan sodanajan kokoonpanoihin? Onko Suomessa vielä troolareita moiseen tarkoitukseen?
Eikö kaikkivoipa Katanpää-luokka sovellu tähän?
 
Eikö kaikkivoipa Katanpää-luokka sovellu tähän?

En ole nähnyt missään ensimmäistäkään mainintaa siitä, että noissa olisi kosketus- tai heräteraivauskalustot. Jos takakantta katsoo, niin aika heikosti siellä on tilaakin, kun samalla alueella pitää vielä häärätä erilaisten vetenalaisten vehkeiden kanssa. Alusten määrä on joka tapauksessa liian pieni, joten miinanetsijöiden lisäksi tarvitaan joka tapauksessa myös nippu raivaajia ja poistuvilta raivaajilta vapautuu käyttökelpoiset kalustot. Miinanetsijöillä voi tuotakin hommaa tietysti suoraviivaistaa, jos saadaan vältettyä puhtaiden alueiden turha raivaaminen. Olisi outoa, jos miinanetsijöiden hankinnan myötä jouduttaisiin tilanteeseen, jossa olisimmekin käytännössä avuttomia kivikautisten kosketusmiinojen edessä. Kiiski-luokan poistuminen ei tosin liene ainakaan välittömästi ohjelmassa, joten ihan kaikki kyky ei mene, vaikka Kuhat poistuvatkin vahvuuksista.
 
En ole nähnyt missään ensimmäistäkään mainintaa siitä, että noissa olisi kosketus- tai heräteraivauskalustot. Jos takakantta katsoo, niin aika heikosti siellä on tilaakin, kun samalla alueella pitää vielä häärätä erilaisten vetenalaisten vehkeiden kanssa. Alusten määrä on joka tapauksessa liian pieni, joten miinanetsijöiden lisäksi tarvitaan joka tapauksessa myös nippu raivaajia ja poistuvilta raivaajilta vapautuu käyttökelpoiset kalustot. Miinanetsijöillä voi tuotakin hommaa tietysti suoraviivaistaa, jos saadaan vältettyä puhtaiden alueiden turha raivaaminen. Olisi outoa, jos miinanetsijöiden hankinnan myötä jouduttaisiin tilanteeseen, jossa olisimmekin käytännössä avuttomia kivikautisten kosketusmiinojen edessä. Kiiski-luokan poistuminen ei tosin liene ainakaan välittömästi ohjelmassa, joten ihan kaikki kyky ei mene, vaikka Kuhat poistuvatkin vahvuuksista.
...Miinantorjunta-alusten tehtävänä on suojata valtakunnallisesti tärkeitä meriyhteyksiä miinauhalta. Aluksia voidaan myös hyödyntää merenpohjan kartoittamisessa, vedenalaisten räjähteiden vaarattomaksi teossa, vedenalaisissa etsintä- ja tunnistustehtävissä sekä erilaisissa virka-aputehtävissä... Puolustusvoimat

Itse ainakin ymmärrän että nuo hoitavat sekä etsinnän että raivaamisen... Eihän muussa olisi järkeäkään... Kalustoonhan kuuluu AUV ja ROVit.. Ainakin ROV:ja käytetään juurikin miinanraivauksessa samoin kuin raivaaja sukeltajia.
 
...Miinantorjunta-alusten tehtävänä on suojata valtakunnallisesti tärkeitä meriyhteyksiä miinauhalta. Aluksia voidaan myös hyödyntää merenpohjan kartoittamisessa, vedenalaisten räjähteiden vaarattomaksi teossa, vedenalaisissa etsintä- ja tunnistustehtävissä sekä erilaisissa virka-aputehtävissä... Puolustusvoimat

Itse ainakin ymmärrän että nuo hoitavat sekä etsinnän että raivaamisen... Eihän muussa olisi järkeäkään... Kalustoonhan kuuluu AUV ja ROVit.. Ainakin ROV:ja käytetään juurikin miinanraivauksessa samoin kuin raivaaja sukeltajia.

Eipä taida olla käytössä kosketusmiinojen raivaamiseen soveltuvaa ROVia, eikä tuollaiseen raivaustekniikkaan kyllä laajemmassa mitassa olisi ikimaailmassa varaakaan. Tuohan tarkoittaa sitä, että jokikisen miinan kohoon törmätään yksi kerrallaan vedenalaisella robotilla, joka aina menetetään miinan räjähdyksessä. Kosketusmiinoja vastaanhan ei voida käyttää erillisiä miinan viereen asetettavia raivauspanoksia, niin kuin pohjamiinoja vastaan. Tämä ei siis ole realistinen skenaario laajamittaiseen käyttöön, vaan niitä perinteisiä raivauskalustoja tarvitaan, mikäli raivaamista joudutaan tekemään vähänkään laajemmassa mitassa. Yksittäisiä miinoja voidaan tietysti napsia raivaaja-ROVeillakin.

Eli vaikka Katanpään varustusta vielä täydennettäisiinkin, niin ne eivät voi kokonaan korvata Kuha/Kiiski-kalustoa, vaan jotain muuta on keksittävä.
 
Eipä taida olla käytössä kosketusmiinojen raivaamiseen soveltuvaa ROVia, eikä tuollaiseen raivaustekniikkaan kyllä laajemmassa mitassa olisi ikimaailmassa varaakaan. Tuohan tarkoittaa sitä, että jokikisen miinan kohoon törmätään yksi kerrallaan vedenalaisella robotilla, joka aina menetetään miinan räjähdyksessä. Kosketusmiinoja vastaanhan ei voida käyttää erillisiä miinan viereen asetettavia raivauspanoksia, niin kuin pohjamiinoja vastaan. Tämä ei siis ole realistinen skenaario laajamittaiseen käyttöön, vaan niitä perinteisiä raivauskalustoja tarvitaan, mikäli raivaamista joudutaan tekemään vähänkään laajemmassa mitassa. Yksittäisiä miinoja voidaan tietysti napsia raivaaja-ROVeillakin.

Eli vaikka Katanpään varustusta vielä täydennettäisiinkin, niin ne eivät voi kokonaan korvata Kuha/Kiiski-kalustoa, vaan jotain muuta on keksittävä.
Miksei kosketus miinoja voitaisi raivata, raivauspanoksella? toisen maailmansodan jälkeenhän noita raivattiin käsipelillä... Katanpään varustukseenhan kuuluu myös 4 raivaussukeltajaa (näin ainakin jostain luin)... ROV tekee hommasta turvallista... mennään viereen, laitetaan panos ja pum. En ole itse mikään raivaaja mutta uskoisin että ROV:lla kaikkien nykyisten miina tyyppien raivaaminen onnistuu ilman 1:1 tappio suhdetta.
 
Miksei kosketus miinoja voitaisi raivata, raivauspanoksella? toisen maailmansodan jälkeenhän noita raivattiin käsipelillä... Katanpään varustukseenhan kuuluu myös 4 raivaussukeltajaa (näin ainakin jostain luin)... ROV tekee hommasta turvallista... mennään viereen, laitetaan panos ja pum. En ole itse mikään raivaaja mutta uskoisin että ROV:lla kaikkien nykyisten miina tyyppien raivaaminen onnistuu ilman 1:1 tappio suhdetta.

Heti kun joku kehittää kosketusmiinan kohon viereen väliveteen syvyydestä riippumatta painottomaksi säätyneenä asettuvan ja virtausten yms. vaikutuksen kumoavan raivauspanoksen on tuokin tietysti mahdollista, en usko tuollaista kuitenkaan löytyvän markkinoilta (koska se olisi käytännössä ROV). En tietenkään tiedä varmaksi, mutta oletan tuon olevan jonkin verran haasteellisempaa, kuin rakentaa ROVilla meren pohjaan pudotettava murikka, joka räjäyttää vieressään pohjassa makaavan pohjamiinan. Jostain syystä on joka tapauksessa päädytty rakentemaan ROV, joka hoitaa homman miinaan törmäämällä. Tehokas, mutta h...tin kallis menetelmä, joka ei mielestäni korkeiden kustannusten takia sovellu laajojen miinoitteiden purkuun, vaan lähinnä yksittäisten miinojen poistoon. Laajat kosketusmiinakentät eivät tietenkään ole vakavin kauppamerenkulkuumme kriisiaikana kohdistuva uhka, vaan tärkeintä on kyky raivata yksittäisiä miinoja, joita voidaan tuoda paikalle sukellusveneillä ja lentokoneilla.


Katanpäällä ja kumppaneilla on tällä hetkellä käytössä Seafoxin I-versio:

http://www.idexuae.ae/ExhibitorLibrary/2056/SEAFOX_2.pdf

http://www.atlas-elektronik.com/fil...ucts/Unmanned_Vehicles/005_SeaFox_11_2013.pdf


Voi olla, että järjestelmästä halutaan käyttökokemuksia ennen kuin lähdetään hankkimaan edes pientä määrää miinojen tuhoamiseen tarkoitettua C-versiota?
 
Hyökkäävä miinoitussodankäynti on tilastosotaa. Tiputellaan miinoja vastustajan satamien eteen ja väylille. Silloin tällöin joku kauppa-alus (tuurilla sotalaivakin) huristelee miinaan. Sitten puolustaja käy raivaamassa niitä kykynsä mukaan. Sitten hyökkääjä käy tiputtamassa lisää miinoja, jälleen kykynsä mukaan. Toistetaan n kertaa.

Tällä tavoin Yhdysvallat kaatoi Japanin. B-29:t kävivät öisin dumppaamassa miinoja Japanin satamien eteen, sitten kauppalaivat ja kalastusalukset ajoivat niihin. Lopulta Japanilta alkoi alukset loppua, ja kun alukset loppui, ei tullut enää ruokaa ja raaka-aineita. Tämä operaatio oli yhtä tärkeä, ellei tärkeämpikin tekijä Japanin antautumisessa kuin kaupunkien pommitukset.

Jos meillä ei ole minkäänlaista miinojen raivauskykyä, ei vihollisen tarvitse käydä tekemässä kuin yksi keikka.
Pääosa Suomen öljytuonnista hoidetaan kahden sataman, Kilpilahden ja Naantalin kautta. Toki on muitakin öljysatamia, mutta varsinkin Kilpilahden kapasiteetti on täysin omaa luokkaansa. Noiden kahden sataman miinoittaminen ajaisi meidät nopeasti polttoainepulaan.

Jos tilanteen kiristyessä Venäjä vain uhkaisi miinoittaa Suomen meriväyliä, ei yksikään ulkomainen varustamo lähettäisi laivojaan meidän satamiin. Neste Shippingillä on vielä omaa tonnistoa, mutta ei kovin kauaa jos laivoja alkaa upota merimiinoihin. Ilman miinanraivauskykyä ei pystyttäisi pitämään yhtään satamaa avoinna liikenteelle.

Ohjuksia yms. voidaan ottaa vastaan vaikka lentorahtina, mutta liikennepolttoaineiden tuonti vaatii toimivan sataman ja avoimen väylän.
 
Back
Top