Merivoimien kehitysnäkymät

Isku oli kokeellinen ei vain asejärjestelmälle, vaan myös aluksena. Kokeiluna verrattain halpa ja kuten olet viitannut aikaisemmin, niin laivaston älyttömyydet on suht vähäisiä ainakin isommassa mittakaavassa.
Iskua ei tosiaan ollut tarkoituskaan tehdä isompaa erä (sikäli kun tiedän), mutta ei se ihan onnistunut tainnut silti olla. Lautalle tuli melkoisesti ylipainoa ja nopeus jäi paljon tarkoitettua pienemmäksi. Toisaalta fiksua että ohjusveneen rakentamista kokeiltiin tuollaisella, eikä kylmiltään alettu tekemään jotain suursarjaa taistelualuksia, joista olisi epäilemättä tullut susia koko satsista (tätäkin harkittiin).
Protoaluksen epäonnistumista en ehkä osaa pitää suurena virhepäätöksenä, vaikka harmillistahan se aina on. Tuulen lisäksi tällaisia floppeja olivat Saukko ja toinen Hurja (ehkä myös ensimmäinen Isku, kukatietää). Isompi moka olisi tehty, jos ne olisi otettu tuotantoon. (Tässä mieleen tulee esim. joskus arvostelun kohteena ollut Nuoli-luokka).
Tietenkin protoaluksenkin kehityskustannukset aina maksaa, Tuuli-projekti varmasti loppupeleissä kokonaisuutena maksoi enemmän kuin se usein siteerattu 13milj?
 
Viimeksi muokattu:
LRASM-kehitys hidastelee, joten maakyvystä luovuttu
The service had previously expected the AGM-158C-3 version to enter service sometime this year, but further changes in the scope of its development have now pushed this back to the fall of 2026, at which time it will not feature the extra ground-strike capability.
 
Iskua ei tosiaan ollut tarkoituskaan tehdä isompaa erä (sikäli kun tiedän), mutta ei se ihan onnistunut tainnut silti olla. Lautalle tuli melkoisesti ylipainoa ja nopeus jäi paljon tarkoitettua pienemmäksi. Toisaalta fiksua että ohjusveneen rakentamista kokeiltiin tuollaisella, eikä kylmiltään alettu tekemään jotain suursarjaa taistelualuksia, joista olisi epäilemättä tullut susia koko satsista (tätäkin harkittiin).
Protoaluksen epäonnistumista en ehkä osaa pitää suurena virhepäätöksenä, vaikka harmillistahan se aina on. Tuulen lisäksi tällaisia floppeja olivat Saukko ja toinen Hurja (ehkä myös ensimmäinen Isku, kukatietää). Isompi moka olisi tehty, jos ne olisi otettu tuotantoon. (Tässä mieleen tulee esim. joskus arvostelun kohteena ollut Nuoli-luokka).
Tietenkin protoaluksenkin kehityskustannukset aina maksaa, Tuuli-projekti varmasti loppupeleissä kokonaisuutena maksoi enemmän kuin se usein siteerattu 13milj?

96 mmk PV:n TTK-momentilta + eri momentilta maksettu Upinniemen platta + rakennusvalvonnan ja protomiehistön matkakulut + vastaanottotestien kulut yms yms
 
Eli onko mielipide se että "painopisteen muutos meriliikenteen suojaamiseen" johtui Tuulen ongelmista, eikä oikeasti strategian muutoksesta?
 
Eli onko mielipide se että "painopisteen muutos meriliikenteen suojaamiseen" johtui Tuulen ongelmista, eikä oikeasti strategian muutoksesta?
Olen ehdottomasti sitä mieltä että tämä julkisuuten annettu perustelu on erittäin pätevä, ja ohjelma eteni 2000-luvun puolelle vain inertian voimin. Siihen tietoni ei riitä, oliko taustalla myös teknisiä haasteita. Huhujahan kyllä liikkui.

Huonomminkin olisi voinut käydä:
Wills-PRO-11-23%20Hero.jpg
 
Olen ehdottomasti sitä mieltä että tämä julkisuuten annettu perustelu on erittäin pätevä, ja ohjelma eteni 2000-luvun puolelle vain inertian voimin. Siihen tietoni ei riitä, oliko taustalla myös teknisiä haasteita. Huhujahan kyllä liikkui.

Huonomminkin olisi voinut käydä:
Wills-PRO-11-23%20Hero.jpg
Meriliikenteen suojaus on sikäli outo perustelu että ilmatyynyalusten ohella heivattiin samassa rytinässä myös MLU-iässä ollut Helsinki-luokka. Niistä piti peruskorjata 2000-luvun alussa sutokykyisiä vartioveneitä.
 
Olen ehdottomasti sitä mieltä että tämä julkisuuten annettu perustelu on erittäin pätevä, ja ohjelma eteni 2000-luvun puolelle vain inertian voimin. Siihen tietoni ei riitä, oliko taustalla myös teknisiä haasteita. Huhujahan kyllä liikkui.

Huonomminkin olisi voinut käydä:
Wills-PRO-11-23%20Hero.jpg

Tai vielä huonommin (Feedom-luokan LCS ja sen skaalatut versiot):

1707431169134.png

fulcrumin linkkaama Independence - luokan trimaraani on sentään ollut kohtuullisen toimiva (suhteellinen käsite) noista LCS versiosta.
Toi yksirunkoinen Freedom on ihan täysi katastrofi.
 
Meriliikenteen suojaus on sikäli outo perustelu että ilmatyynyalusten ohella heivattiin samassa rytinässä myös MLU-iässä ollut Helsinki-luokka. Niistä piti peruskorjata 2000-luvun alussa sutokykyisiä vartioveneitä.
Onko noiden Hesareiden suunnitelmista enemmän tietoa? Olisko vaan rahat loppu kun Haminoita tehtiin samaan aikaan?
Laivathan oli alkuperäisessä asussa, mutta hyvin toimivia ja luotettavia. Low-tech vartiovene/SUTO ei olisi ollut huono idea.
ja olihan Hesareissa passiivinen kaapeli kuuntelua varten, mutta ainoastaan syvyyspommit.
 
Onko noiden Hesareiden suunnitelmista enemmän tietoa? Olisko vaan rahat loppu kun Haminoita tehtiin samaan aikaan?
Laivathan oli alkuperäisessä asussa, mutta hyvin toimivia ja luotettavia. Low-tech vartiovene/SUTO ei olisi ollut huono idea.
ja olihan Hesareissa passiivinen kaapeli kuuntelua varten, mutta ainoastaan syvyyspommit.
Pari mainintaa lehdissä. Ei sen kummempaa. Mutta jutut olivat merivoimien komentajan tms nimissä julkaistuja eli ei missään Kihniön Viikkouutisissa. Ei se että uusi laivue oli samaan aikaan tekeillä voinut yllätyksenä tulla. Syy se tietenkin voi olla ja varmaan onkin.
 
Olen ehdottomasti sitä mieltä että tämä julkisuuten annettu perustelu on erittäin pätevä, ja ohjelma eteni 2000-luvun puolelle vain inertian voimin. Siihen tietoni ei riitä, oliko taustalla myös teknisiä haasteita. Huhujahan kyllä liikkui.

Huonomminkin olisi voinut käydä:
Wills-PRO-11-23%20Hero.jpg
Eikös tuo Norjalaisten Skjold-class ole myös ilmatyynyalus, vaikkakin hitaammissa vauhdissa ilmeisesti perinteinen vene.
 
Eikös tuo Norjalaisten Skjold-class ole myös ilmatyynyalus, vaikkakin hitaammissa vauhdissa ilmeisesti perinteinen vene.
Käytännössä kyllä. Eräänlainen hybridi, noin suunnilleen suomeksi sivuseinäilmatyyny- tai pintaefektialus. Eroaa esim. Tuulesta siinä, että sivurungot ovat täydessä vauhdissakin vedessä ja työntövoima tehdään aina vesijeteillä. venäläisten projekti 1239 Bora-luokka on samanlainen, joskin isompi. Ilmeiset hyödyt ovat ovat vesipropulsion käyttömahdollisuus ja parempi suuntavakavuus sivurunkojen ansiosta, mutta jäissäkulku (rantatasangoilla liikkumisesta puhumattakaan) on paljon huonompaa kuin "täysiverisellä" ilmatyynyaluksella.

Näistä saadaan kuvattua helmattoman ilmatyynyaluksen ja WIG-aluksen (Kaspianmeren hirviö) kautta selkeä jatkumo laivoista lentokoneisiin.
 
Saattaa olla, että gps-jamit kun laitetaan täydelle höngälle niin nuo rinkulat ei ulotu maalle samalla etäisyydellä tarkasti mitä merelle. Jos sensorit on MTO-painotteisia niin silloin se ympäristö lienee helpompi.
Esim. NSM:ään tehtiin Australian rahalla lisäksi RF-hakupää, jolloin siitä tuli F-35:n JSM.
A key Australian link to the NSM/JSM is BAE Systems Australia’s contract with KONGSBERG to provide the RF sensor for the air-launched JSM. A full-rate production order was awarded in October 2020, and is an extension of low-rate contract that has been in place since 2015.
 
Saattaa olla, että gps-jamit kun laitetaan täydelle höngälle niin nuo rinkulat ei ulotu maalle samalla etäisyydellä tarkasti mitä merelle. Jos sensorit on MTO-painotteisia niin silloin se ympäristö lienee helpompi.
Esim. NSM:ään tehtiin Australian rahalla lisäksi RF-hakupää, jolloin siitä tuli F-35:n JSM.

Itse kyllä epäilen (pelkkä oma arvio siis) tämän laitteen olevan täysin immuuni GPS-häirinnälle. Tulee elektronisen sodankäynnin suurvallasta.
 
Eikös tuo Norjalaisten Skjold-class ole myös ilmatyynyalus, vaikkakin hitaammissa vauhdissa ilmeisesti perinteinen vene.
Ei ollut vaikka semmoinen onkin tavallaan eri alustyyppien risteymä. Käytännössä SES (Pintaefektialus) ja ilmatyynyalus on kuitenkin kaksi eri asiaa. Ihan erilaiset käyttörajoitukset. Ilmatyynyalus voi liikkua myös kiinteällä alustalla, SES-alus ei. Ilmatyynyalus ei käytännössä juuri liiku ilman helman puhaltamista, SES liikkuu myös ilman ilmapatjaa. Ilmatyynyalusta puhalletaan ilmalla liikkeelle, SES-aluksella on joko potkurit tai vesisuihkut. Jne jne...
 
Itse kyllä epäilen (pelkkä oma arvio siis) tämän laitteen olevan täysin immuuni GPS-häirinnälle. Tulee elektronisen sodankäynnin suurvallasta.
Tuskin GPS häirinnälle täysin ainakaan mutta vehkeessä on varmasti muutamakin yllätys sen varalle, että joutuu toimimaan vahvasti häirityssä tilassa, eli vaihtoehtoisia tapoja paikantaa itsensä.
 
Tuskin GPS häirinnälle täysin ainakaan mutta vehkeessä on varmasti muutamakin yllätys sen varalle, että joutuu toimimaan vahvasti häirityssä tilassa, eli vaihtoehtoisia tapoja paikantaa itsensä.
Niin kyllä varmasti on. Israel on näiden asioiden kanssa toiminut jo 1960-luvulta lähtien. Ja aina tuottanut tekniikkaa, mikä on pessyt "itämaisen" mennen tullen. Joten olen tämän näytön perusteella melkoisen varma siitä, että niin on nytkin.

Lisäksi näitä nyt jo mainostetaan ihan kaupallisella rintamalla, joten mitä lieneekään saatavissa sotilaspuolella?

 
Ruotsalaista yleisöä informoidaan Visby-korvettien kyvyttömyydestä partioida Punaisellamerellä.
Vasta 2025 loppupuolella alkaa CAMM-asennukset ja kestää hiukan yli vuoden, että tulee ensimmäinen valmiiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsalaista yleisöä informoidaan Visby-korvettien kyvyttömyydestä partioida Punaisellamerellä.
Vasta 2025 loppupuolella alkaa CAMM-asennukset ja kestää hiukan yli vuoden, että tulee ensimmäinen valmiiksi.
Ei tule onnistumaan tuollainen asennus ja integrointi vuodessa. Sanotaan, että kaksi vuotta hyvällä tuurilla, huonolla enemmän.
 
Back
Top