Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Analysti kirjoitti:
Miten tämän nyt sanoisi? On aika lopettaa nuo "erityisolosuhde"sekoilut ja Merivoimat voi rakentaa:
- taisteluveneitä
- korvetteja
- fregatteja
- apualuksia
- erikoisaluksia.

Kaikki tuollaiset erilaiset sekoilut tulee unohtaa ja tehdä niin kuin menestyksekkäät laivastot tekevät. Fregatti lienee suurin Suomen tarvitsema alustyyppi, 4 semmoista on nyt rakenteilla. Tai, tarkasti ottaen 3 ja yksi on tilauksessa.

Kussakin alusluokassa tulee olla ne järjestelmät, jotka se kunnialla kantaa. Ja asettaa suorituskykyvaatimukset aina sen aluksen koon mukaan.
Ei mopolla kuuhun. Edelleenkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä aselautta on jos ei erikoisalus?
En siis ehdota että noita tehtäisiin rauhanaikana vaan sotatilassa.
Tuollaisia voisi käyttää myös sisävesillä.
 
Karkki90 kirjoitti:
Jokainen voi tykönään arvuutella millainen on lopputulema, kun tiedetään että merivoimilla on 2030-luvulla resurssit miehittää kolme alusluokkaa: korvetit, Katanpäät ja LV2030.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikähän tuo LV2030 on, minkälaista alus kantaa siihen kaavaillaan.
Tarvitaanko enää Haminan kaltaista tai vähän suurempaa alusta.

Saattohommissa on kai korvetit oikean kokoisia, eikö pienemmät alukset oo huonoja saattohommiin, kun korvetit kasvo nykyisiin mittoihin.

Kun taas rannikkolaivasto voi tukeutua maalta toimiviin asejärjestelmiin.

Kaavailaanko niistä Hamina luokan korvaajaa, eikö olisi parempi hankkia lisää korvetteja (ehkä RAS alus) ja sitten pienempiä paremmin saaristoon sopivia aluksia ja erikoisaluksia kuten miehittämättömien miinanraivaus laitteiden emoalus.

Eikö tarvita joukkojen kuljetukseen lisää Jehuja tai Jurmoja sekä Utö-luokan veneitä ja niille tuki- /suojausveneitä.
Raskaampaa kuljetus kykyä Pansioluokan poistuttua.
 
Jopuni kirjoitti:
Mikähän tuo LV2030 on, minkälaista alus kantaa siihen kaavaillaan.
Tarvitaanko enää Haminan kaltaista tai vähän suurempaa alusta.

Saattohommissa on kai korvetit oikean kokoisia, eikö pienemmät alukset oo huonoja saattohommiin, kun korvetit kasvo nykyisiin mittoihin.

Kun taas rannikkolaivasto voi tukeutua maalta toimiviin asejärjestelmiin.

Kaavailaanko niistä Hamina luokan korvaajaa, eikö olisi parempi hankkia lisää korvetteja (ehkä RAS alus) ja sitten pienempiä paremmin saaristoon sopivia aluksia ja erikoisaluksia kuten miehittämättömien miinanraivaus laitteiden emoalus.

Eikö tarvita joukkojen kuljetukseen lisää Jehuja tai Jurmoja sekä Utö-luokan veneitä ja niille tuki- /suojausveneitä.
Raskaampaa kuljetus kykyä Pansioluokan poistuttua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eipä taida kukaan vielä tietää mikä LV2030 tms tulee olemaan. Arvaan että toivottujen kyvykkyyksien lista tulee olemaan pitkä eikä jokainen niistä tule toteutumaan.

Joskus vuosikymmenen lopulla ollaan ehkä viisaampia.
 
Karkki90 kirjoitti:
Ja jos hankevaiheessa tulee mukaan alustyypin kanssa yhteensopimaton suorituskyky, niin se pitää reilusti jättää pois. Esimerkkinä sotilaallisen maanpuolustuksen optiot Turvassa. Olivat yksi haluttu ominaisuus, mutta aseistuksen osalta vasta jossain tärkeysjärjestyksen sijoilla 5-7.

Monitoimisuus ei sinällään ole ongelma, mutta kokonaisuus on rakennettava harkiten. Öljyntorjunta-alus voi olla myös huolto-alus, mutta korvetti ei taivu öljyntorjuntaan jne.

Jokainen voi tykönään arvuutella millainen on lopputulema, kun tiedetään että merivoimilla on 2030-luvulla resurssit miehittää kolme alusluokkaa: korvetit, Katanpäät ja LV2030. Tämä sillä olettamalla, että Hamina-luokalta vapautuva miehitys ei riitä tuon kolmannen alusluokan miehittämiseen, vaan tarvitaan resurssit myös poistuvilta miinalautoilta. Mitkä ovat olennaiset ominaisuudet ja mikä olisi ehkä tarpeellistakin, muttei istu kokonaisuuteen tuossa 3 tai 4 aluksen LV2030:ssa?
Klikkaa laajentaaksesi...
En pysty ymmärtämään sitä, ettei henkilöstöä voitaisi lisätä samassa suhteessa kuin budjetti nousee? Eli, kolmannes henkilöstöön, kolmannes toimintaan ja kolmannes kalustoon. Jos pidetään nykyinen henkilöstökokoonpano, mutta hankitaan noin 6 - 7, jopa 8:lla mrd:lla vuodessa tavaraa, miten mahtaa puolustuskyvyn parantumisen käyvän? Eihän tämä olisi lainkaan tasapainossa. On selvää, että henkilöstömäärä nousee vuoteen 2025 mennessä noin 18 000 palkattuun henkilöön. Muuten ei kaluston hankinnat, ylläpito, koulustus ja kokonaissuorituskyvyn rakentaminen onnistu. Ei ne aseet yksin tee yhtään mitään.
 
Jopuni kirjoitti:
Mikä ihmeen ohjusvene? Eikö "kelirikkoalus" voi olla aseistettu, parilla Trackfirellä ja 30mm Sea Snakella, noitahan samoja aseta on asennetti ajoneuvojen päälle.
Kyseiset aseet ovat ainoot jotka ovat kiinteesti asennettu laivaan.
Ja esim. Saabib Giraff 1x on asennettu myös pienen maastoauton päälle.
Nää asejärjestelmät ovat itsepuolustukseen.

Paljonko laitetiloja tarvitaan noille kolmelle kannelle asennettavilla aseille ja tutkalle?
Eiköhän yhden 20 jalan kontin kokoiseen tilaan ne saada sovitettua, sen voi sijoittaa vaikka komentosillan taakse.
Sähköä saadaan tuotettua asentamalla isompia generaattoreita, samalla kun isompia moottoreita jotta saadaan nopeutta lisää. Noilla aluksilla ei oo tarkoitus olla pitkiä aikoja merellä ilman huoltoa.

Mie puhuinkin Valas-luokan aluksen korvaamista suunnilleen saman kokoisella monitoimialuksella (ei millään taistelualuksella) kuten Valas-luokka, mutta nopeampana, korveteista saadaan mallia runkoon.

Suunnittelussa voidaan huomioida tuo pysyvän miehistön tarvitseman tila tarve.
Rauhan aikanahan ei tarvita aseiden (nekin vois olla modulaarisia, eli helposti irrotettavia) käyttöön tarvittavaa henkilöstöä, nehän voi olla reserviläisiä, sodassa taas ei tarvita aivan niin mukavia/väljiä oleskelutiloja, kunhan välttämättömien saniteettitilojen tarve on mitoitettu oikein suurelle henkilöstö määrälle.

Tärkeää on että alus pystyy kuljettamaan lastia, vaikka kuorma-auton, kuten kuvassa.
Toisekseen kannelle voidaan pultata (miksei vois olla jo rauhan aikana) sodan tullessa miinakiskot 2-3 kpl, jotka ulottuvat sinne lämpimän osan sisälle asti, kunhan rakennettaessa on huomioitu, että takaramppi mahdollistaa miinojen pudotuksen.
Nämä kaksi olisivat tärkeimmät tehtävät kaikki muu on sitte lisää ja tarvittaessa muokattavissa nopeasti käyttöön.

Jos kulkee kuorma-auto niin silloin kulkee myös se NEMO kontti, siinähän on kaikki tarvittava mukana, että pystyy tulitoimintaan, miehille saadaan tilaa sinne lämpimään osaan jossa on tilaa vaikka mille.

Takakannelle voi laittaa kontissa vaikka minkälaista aseviritelmää. Lämpimään osaan sitten niiden tarvittavat muut järjestelmät trukilla siirettävillä lavoilla samoin kuin niiden henkilöstön tarvitsemat tilat. Öljypuomien lasku pitäs onnistua myös, onhan kannella tilaa ja kun on kunnon nosturi.

Ne It-ohjukset kyllä voi olla ongelma, ne vaativat kyllä sen verran virittämistä ettei ehkä onnistu helposti, tosin onhan Ruotsilla TEKAan asennettuja vertikaalisti laukaistavia Iris-T ohjuksia, ehkä siitä järjestelmästä vois jotenkin kehittää takakannelle siirettävän moduulin ohjuksille, muut osat lämpimään tilaan.

Periaatteessa n.2/3 osaa aluksesta on käytössä erilaiselle tavaran kuljetukselle tai ase järjestelmille ja melkein puolet siitä on lämmintä tilaa. Eli aluksessa on avointa kansitilaa reilun kuorma-auton verran ja lämmintä muunneltavaa sisätilla lähes yhtä paljon, jotka ovat yhdistettävissä esim. miinojen kuljettamiseen ja laskemiseen kiskoilla ja sisätilaan voidaan vaikka pikkutrukilla siirtää kuormalavoja, lähes koko aluksen levyisestä autotallimaisesta nosto-ovesta.

Näin maalaisjärjellä ei pitäis olla mahdoton suunnitella. Kun kaikkea ei oo samaan aikaa aluksella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä olisi aluksen operatiivinen konsepti? Mitä sen pitäisi kuljettaa ja mistä minne? Millä nopaudella? Tuollainen 30-metrinen uppoumarunkoinen alus ei yli 12 solmua kulje muuten kuin lentotukialuksen hinaamana. Sen voimat nimittäin riittää nostamaan tuonkin plaaniin...
Valas-luokka on aikanaan synnytetty linnakkeiden tarvitsemaan liikenteeseen. Sitä ne ajoi koko ajan.
Nyt ei ole ensimmäistäkään linnaketta eikä tule.
Miksi rakentaa alus, jolle ei ole tarvetta ja siten luoda tarve sen omasuojalle? Ilmatorjuntaohjus, olkapääohjusta lukuunottamatta on oikean teistelualuksen kalustoa, se ei apualukselle kuulu.

Mitä tämä alus siis saisi aikaan, minkä uhan se torjuu? Minä näen sen nykyaikaisessa merisodankäynnissä lähinnä harhamaalina, joka vie yhden vastustajan rynnäkköohjuksen pois varsinaisen taistelualuksen kimpusta. Tosin, en oikein usko, että aluevesien sisällä toimivaa alusta pääsee kukaan rynnäkköohjuksella edes ampumaan tässä uudistuneessa taktisessa tilanteessa.

Maalaisjärjelläkään ei tuollaista ikävä kyllä pysty suunnittelemaan. Sen päämitat, uppuma ja nopeus ovat sovittamattomassa ristiriidassa.

Olisin kiinnostunut kuulemaan sen, mitä haluat tällä aluksella tehdä? Kerron sitten muutamassa minuutissa, kuinka se voisi tapahtua. Aluksen synnyttäminen pelkän aluksen takia oli joskus meillä mahdollista - toivottavasti ei enää koskaan.
 
Analysti kirjoitti:
En pysty ymmärtämään sitä, ettei henkilöstöä voitaisi lisätä samassa suhteessa kuin budjetti nousee? Eli, kolmannes henkilöstöön, kolmannes toimintaan ja kolmannes kalustoon. Jos pidetään nykyinen henkilöstökokoonpano, mutta hankitaan noin 6 - 7, jopa 8:lla mrd:lla vuodessa tavaraa, miten mahtaa puolustuskyvyn parantumisen käyvän? Eihän tämä olisi lainkaan tasapainossa. On selvää, että henkilöstömäärä nousee vuoteen 2025 mennessä noin 18 000 palkattuun henkilöön. Muuten ei kaluston hankinnat, ylläpito, koulustus ja kokonaissuorituskyvyn rakentaminen onnistu. Ei ne aseet yksin tee yhtään mitään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mieltä ollaan. Lisähenkilöstöllähän homma ehdottomasti pitäisi hoitaa. Merkittävää lisäystä ei kuitenkaan ole näköpiirissä, joten aika ahtaassa raamissa toimitaan.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top