Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Miten tämän nyt sanoisi? On aika lopettaa nuo "erityisolosuhde"sekoilut ja Merivoimat voi rakentaa:
- taisteluveneitä
- korvetteja
- fregatteja
- apualuksia
- erikoisaluksia.

Kaikki tuollaiset erilaiset sekoilut tulee unohtaa ja tehdä niin kuin menestyksekkäät laivastot tekevät. Fregatti lienee suurin Suomen tarvitsema alustyyppi, 4 semmoista on nyt rakenteilla. Tai, tarkasti ottaen 3 ja yksi on tilauksessa.

Kussakin alusluokassa tulee olla ne järjestelmät, jotka se kunnialla kantaa. Ja asettaa suorituskykyvaatimukset aina sen aluksen koon mukaan.
Ei mopolla kuuhun. Edelleenkään.
Mikä aselautta on jos ei erikoisalus?
En siis ehdota että noita tehtäisiin rauhanaikana vaan sotatilassa.
Tuollaisia voisi käyttää myös sisävesillä.
 
Jokainen voi tykönään arvuutella millainen on lopputulema, kun tiedetään että merivoimilla on 2030-luvulla resurssit miehittää kolme alusluokkaa: korvetit, Katanpäät ja LV2030.
Mikähän tuo LV2030 on, minkälaista alus kantaa siihen kaavaillaan.
Tarvitaanko enää Haminan kaltaista tai vähän suurempaa alusta.

Saattohommissa on kai korvetit oikean kokoisia, eikö pienemmät alukset oo huonoja saattohommiin, kun korvetit kasvo nykyisiin mittoihin.

Kun taas rannikkolaivasto voi tukeutua maalta toimiviin asejärjestelmiin.

Kaavailaanko niistä Hamina luokan korvaajaa, eikö olisi parempi hankkia lisää korvetteja (ehkä RAS alus) ja sitten pienempiä paremmin saaristoon sopivia aluksia ja erikoisaluksia kuten miehittämättömien miinanraivaus laitteiden emoalus.

Eikö tarvita joukkojen kuljetukseen lisää Jehuja tai Jurmoja sekä Utö-luokan veneitä ja niille tuki- /suojausveneitä.
Raskaampaa kuljetus kykyä Pansioluokan poistuttua.
 
Mikähän tuo LV2030 on, minkälaista alus kantaa siihen kaavaillaan.
Tarvitaanko enää Haminan kaltaista tai vähän suurempaa alusta.

Saattohommissa on kai korvetit oikean kokoisia, eikö pienemmät alukset oo huonoja saattohommiin, kun korvetit kasvo nykyisiin mittoihin.

Kun taas rannikkolaivasto voi tukeutua maalta toimiviin asejärjestelmiin.

Kaavailaanko niistä Hamina luokan korvaajaa, eikö olisi parempi hankkia lisää korvetteja (ehkä RAS alus) ja sitten pienempiä paremmin saaristoon sopivia aluksia ja erikoisaluksia kuten miehittämättömien miinanraivaus laitteiden emoalus.

Eikö tarvita joukkojen kuljetukseen lisää Jehuja tai Jurmoja sekä Utö-luokan veneitä ja niille tuki- /suojausveneitä.
Raskaampaa kuljetus kykyä Pansioluokan poistuttua.
Eipä taida kukaan vielä tietää mikä LV2030 tms tulee olemaan. Arvaan että toivottujen kyvykkyyksien lista tulee olemaan pitkä eikä jokainen niistä tule toteutumaan.

Joskus vuosikymmenen lopulla ollaan ehkä viisaampia.
 
Ja jos hankevaiheessa tulee mukaan alustyypin kanssa yhteensopimaton suorituskyky, niin se pitää reilusti jättää pois. Esimerkkinä sotilaallisen maanpuolustuksen optiot Turvassa. Olivat yksi haluttu ominaisuus, mutta aseistuksen osalta vasta jossain tärkeysjärjestyksen sijoilla 5-7.

Monitoimisuus ei sinällään ole ongelma, mutta kokonaisuus on rakennettava harkiten. Öljyntorjunta-alus voi olla myös huolto-alus, mutta korvetti ei taivu öljyntorjuntaan jne.

Jokainen voi tykönään arvuutella millainen on lopputulema, kun tiedetään että merivoimilla on 2030-luvulla resurssit miehittää kolme alusluokkaa: korvetit, Katanpäät ja LV2030. Tämä sillä olettamalla, että Hamina-luokalta vapautuva miehitys ei riitä tuon kolmannen alusluokan miehittämiseen, vaan tarvitaan resurssit myös poistuvilta miinalautoilta. Mitkä ovat olennaiset ominaisuudet ja mikä olisi ehkä tarpeellistakin, muttei istu kokonaisuuteen tuossa 3 tai 4 aluksen LV2030:ssa?
En pysty ymmärtämään sitä, ettei henkilöstöä voitaisi lisätä samassa suhteessa kuin budjetti nousee? Eli, kolmannes henkilöstöön, kolmannes toimintaan ja kolmannes kalustoon. Jos pidetään nykyinen henkilöstökokoonpano, mutta hankitaan noin 6 - 7, jopa 8:lla mrd:lla vuodessa tavaraa, miten mahtaa puolustuskyvyn parantumisen käyvän? Eihän tämä olisi lainkaan tasapainossa. On selvää, että henkilöstömäärä nousee vuoteen 2025 mennessä noin 18 000 palkattuun henkilöön. Muuten ei kaluston hankinnat, ylläpito, koulustus ja kokonaissuorituskyvyn rakentaminen onnistu. Ei ne aseet yksin tee yhtään mitään.
 
Mikä ihmeen ohjusvene? Eikö "kelirikkoalus" voi olla aseistettu, parilla Trackfirellä ja 30mm Sea Snakella, noitahan samoja aseta on asennetti ajoneuvojen päälle.
Kyseiset aseet ovat ainoot jotka ovat kiinteesti asennettu laivaan.
Ja esim. Saabib Giraff 1x on asennettu myös pienen maastoauton päälle.
Nää asejärjestelmät ovat itsepuolustukseen.

Paljonko laitetiloja tarvitaan noille kolmelle kannelle asennettavilla aseille ja tutkalle?
Eiköhän yhden 20 jalan kontin kokoiseen tilaan ne saada sovitettua, sen voi sijoittaa vaikka komentosillan taakse.
Sähköä saadaan tuotettua asentamalla isompia generaattoreita, samalla kun isompia moottoreita jotta saadaan nopeutta lisää. Noilla aluksilla ei oo tarkoitus olla pitkiä aikoja merellä ilman huoltoa.

Mie puhuinkin Valas-luokan aluksen korvaamista suunnilleen saman kokoisella monitoimialuksella (ei millään taistelualuksella) kuten Valas-luokka, mutta nopeampana, korveteista saadaan mallia runkoon.

Suunnittelussa voidaan huomioida tuo pysyvän miehistön tarvitseman tila tarve.
Rauhan aikanahan ei tarvita aseiden (nekin vois olla modulaarisia, eli helposti irrotettavia) käyttöön tarvittavaa henkilöstöä, nehän voi olla reserviläisiä, sodassa taas ei tarvita aivan niin mukavia/väljiä oleskelutiloja, kunhan välttämättömien saniteettitilojen tarve on mitoitettu oikein suurelle henkilöstö määrälle.

Tärkeää on että alus pystyy kuljettamaan lastia, vaikka kuorma-auton, kuten kuvassa.
Toisekseen kannelle voidaan pultata (miksei vois olla jo rauhan aikana) sodan tullessa miinakiskot 2-3 kpl, jotka ulottuvat sinne lämpimän osan sisälle asti, kunhan rakennettaessa on huomioitu, että takaramppi mahdollistaa miinojen pudotuksen.
Nämä kaksi olisivat tärkeimmät tehtävät kaikki muu on sitte lisää ja tarvittaessa muokattavissa nopeasti käyttöön.

Jos kulkee kuorma-auto niin silloin kulkee myös se NEMO kontti, siinähän on kaikki tarvittava mukana, että pystyy tulitoimintaan, miehille saadaan tilaa sinne lämpimään osaan jossa on tilaa vaikka mille.

Takakannelle voi laittaa kontissa vaikka minkälaista aseviritelmää. Lämpimään osaan sitten niiden tarvittavat muut järjestelmät trukilla siirettävillä lavoilla samoin kuin niiden henkilöstön tarvitsemat tilat. Öljypuomien lasku pitäs onnistua myös, onhan kannella tilaa ja kun on kunnon nosturi.

Ne It-ohjukset kyllä voi olla ongelma, ne vaativat kyllä sen verran virittämistä ettei ehkä onnistu helposti, tosin onhan Ruotsilla TEKAan asennettuja vertikaalisti laukaistavia Iris-T ohjuksia, ehkä siitä järjestelmästä vois jotenkin kehittää takakannelle siirettävän moduulin ohjuksille, muut osat lämpimään tilaan.

Periaatteessa n.2/3 osaa aluksesta on käytössä erilaiselle tavaran kuljetukselle tai ase järjestelmille ja melkein puolet siitä on lämmintä tilaa. Eli aluksessa on avointa kansitilaa reilun kuorma-auton verran ja lämmintä muunneltavaa sisätilla lähes yhtä paljon, jotka ovat yhdistettävissä esim. miinojen kuljettamiseen ja laskemiseen kiskoilla ja sisätilaan voidaan vaikka pikkutrukilla siirtää kuormalavoja, lähes koko aluksen levyisestä autotallimaisesta nosto-ovesta.

Näin maalaisjärjellä ei pitäis olla mahdoton suunnitella. Kun kaikkea ei oo samaan aikaa aluksella.
Mikä olisi aluksen operatiivinen konsepti? Mitä sen pitäisi kuljettaa ja mistä minne? Millä nopaudella? Tuollainen 30-metrinen uppoumarunkoinen alus ei yli 12 solmua kulje muuten kuin lentotukialuksen hinaamana. Sen voimat nimittäin riittää nostamaan tuonkin plaaniin...
Valas-luokka on aikanaan synnytetty linnakkeiden tarvitsemaan liikenteeseen. Sitä ne ajoi koko ajan.
Nyt ei ole ensimmäistäkään linnaketta eikä tule.
Miksi rakentaa alus, jolle ei ole tarvetta ja siten luoda tarve sen omasuojalle? Ilmatorjuntaohjus, olkapääohjusta lukuunottamatta on oikean teistelualuksen kalustoa, se ei apualukselle kuulu.

Mitä tämä alus siis saisi aikaan, minkä uhan se torjuu? Minä näen sen nykyaikaisessa merisodankäynnissä lähinnä harhamaalina, joka vie yhden vastustajan rynnäkköohjuksen pois varsinaisen taistelualuksen kimpusta. Tosin, en oikein usko, että aluevesien sisällä toimivaa alusta pääsee kukaan rynnäkköohjuksella edes ampumaan tässä uudistuneessa taktisessa tilanteessa.

Maalaisjärjelläkään ei tuollaista ikävä kyllä pysty suunnittelemaan. Sen päämitat, uppuma ja nopeus ovat sovittamattomassa ristiriidassa.

Olisin kiinnostunut kuulemaan sen, mitä haluat tällä aluksella tehdä? Kerron sitten muutamassa minuutissa, kuinka se voisi tapahtua. Aluksen synnyttäminen pelkän aluksen takia oli joskus meillä mahdollista - toivottavasti ei enää koskaan.
 
En pysty ymmärtämään sitä, ettei henkilöstöä voitaisi lisätä samassa suhteessa kuin budjetti nousee? Eli, kolmannes henkilöstöön, kolmannes toimintaan ja kolmannes kalustoon. Jos pidetään nykyinen henkilöstökokoonpano, mutta hankitaan noin 6 - 7, jopa 8:lla mrd:lla vuodessa tavaraa, miten mahtaa puolustuskyvyn parantumisen käyvän? Eihän tämä olisi lainkaan tasapainossa. On selvää, että henkilöstömäärä nousee vuoteen 2025 mennessä noin 18 000 palkattuun henkilöön. Muuten ei kaluston hankinnat, ylläpito, koulustus ja kokonaissuorituskyvyn rakentaminen onnistu. Ei ne aseet yksin tee yhtään mitään.
Samaa mieltä ollaan. Lisähenkilöstöllähän homma ehdottomasti pitäisi hoitaa. Merkittävää lisäystä ei kuitenkaan ole näköpiirissä, joten aika ahtaassa raamissa toimitaan.
 
Tarvitaanko enää Haminan kaltaista tai vähän suurempaa alusta.
Haminaa ei missään nimessä kaivata. (otetaas mallia vaikka aussien NewFFM hankinnasta)

Suurempaa, maksimissaan 150m alusta taas kaivataan. Tässä välissä on todennäköisesti toivomus, projekti, hankinta ja toteutus. Siis ihan rehellisesti miljardien ohjushävittäjä on ajankohtaisempi hankinta kuin ohjusvene moderniin merisotaan. Itse toivon sukellusveneiden ja korvettien (suorituskykyisempien kuin saapuva Pohjanmaa) kombinaatiota. Niin pieni organisaatio kuin Merivoimat ei valitettavasti ehkä tähän pysty.

Tämä on tave, vaatimus ja, toive... Toivottavasti joku päivä vielä toteutuisi!
 
Mikä olisi aluksen operatiivinen konsepti? Mitä sen pitäisi kuljettaa ja mistä minne? Millä nopaudella? Tuollainen 30-metrinen uppoumarunkoinen alus ei yli 12 solmua kulje muuten kuin lentotukialuksen hinaamana. Sen voimat nimittäin riittää nostamaan tuonkin plaaniin...
Eikö enää muka tarvita raskaaman tavaran kuljetukseen merivoimissa aluksia, eiköhän pian oo ne kalustolautatkin loppuun ajettuja, kun Pansiotki ovat jäämässä historiaan (100 tonnin kuljetuskyky), niitäkin oli tarkoitus käyttää miinanlaskuun ja kuljetusaluksina.
Ehkä niistä pitäs tehdä niistä hiukan isompia, kuljetus kyky 30-40 tonnia, Valashan pystyy 20 tonnin lastiin, mutta kuitenkin huomioida kyky toimia saaristossa.

Miehän kirjoitin, että runkoon otetaan mallia korveteista, senhän runko on erilainen ja sallii korkeammat nopeudet silti pystyy kulkemaan jäissä.
Eikö miinanlaskijoita tarvita enää kapeille saaristo väylille, Pohjanmaat olisivat kömpelöitä siihen hommaan, kohtahan ei ole enää muita suurempian miinanlasky kykyisiä aluksia. Kontti järjestelmillä saadaan vaikka mitä käytöä/aseistusta, NEMO kontti, Drone kontti, PTO-ohjuskontti, öljyntorjuntapuomeja, Sukeltajien tukialuksena, ehkä jopa niiden miehittämätömien miinanraivauskaluston emäaluksena tiesvaikka pystys NASAMS laukaisualustan intekroimaan, kun aluksessa on se lämmin muokattava rahtitila jota voidaan käyttää myös majoitus ja komento/johtotiloina yms. tiloina Valas aluksessahan on jo se sukeltajien painesäiliö.

Ajatuksena olisi jokin näiden alusten sekoitus, suomelle olosuhteisiin ja tarpeisiin sovellerttuna.

1760674497020.webp

1760672423437.webp
1760672555733.webp

ja

1760672856996.webp

Bengal MC on yhdysvaltalaisen Eureka Naval Craftin kehittämä nopea ja tekoälyavusteinen autonominen sota-alus. Se on aseistettu ja voi toimia miehittämättömänä, ja se on suunniteltu kykeneväksi kuljettamaan raskaitakin kuormia.

Suurempaa, maksimissaan 150m alusta taas kaivataan.
Se RAS-alus kyllä vois olla tarpeen ja pari stereoideja nauttinutta pohjanmaata, mitä pohjanmaihin niihin tarvitaan lisää?
Mie oon haaveilut, että seuraajissa olis yhden Mk 41 VLS laukaisimen verran pienempiä VLS laukaisimia pelkästään ESSM ohjuksille max 32 kpl, tai vastaaville, ne olis vakiovaruste) tarkoitetuja siiloja. Nykyiset VLS laukaisimet olis sitten käytössä isommille puikoille, (esim. sm-2/6 8kpl ja tomahawk 8kpl)
 
Haminaa ei missään nimessä kaivata. (otetaas mallia vaikka aussien NewFFM hankinnasta)

Suurempaa, maksimissaan 150m alusta taas kaivataan. Tässä välissä on todennäköisesti toivomus, projekti, hankinta ja toteutus. Siis ihan rehellisesti miljardien ohjushävittäjä on ajankohtaisempi hankinta kuin ohjusvene moderniin merisotaan. Itse toivon sukellusveneiden ja korvettien (suorituskykyisempien kuin saapuva Pohjanmaa) kombinaatiota. Niin pieni organisaatio kuin Merivoimat ei valitettavasti ehkä tähän pysty.

Tämä on tave, vaatimus ja, toive... Toivottavasti joku päivä vielä toteutuisi!

Miten olisi jatkoa korvettien sarjalle niin, että viides alus tilaukseen nykyisessä formaatissa ja samaan aikaa suunnittelu käyntiin 2-3 enemmän IT-rooliin tehtävää laivaa varten. Niihin ei välttämättä miina-aseistusta tarvisi ja tilalle monipuolisesti ohjuksia/laseria/kineettistä aseistusta.

Millainen on se laivasarja josta Ruotsi olisi kiinnostunut?
 
En pysty ymmärtämään sitä, ettei henkilöstöä voitaisi lisätä samassa suhteessa kuin budjetti nousee? Eli, kolmannes henkilöstöön, kolmannes toimintaan ja kolmannes kalustoon. Jos pidetään nykyinen henkilöstökokoonpano, mutta hankitaan noin 6 - 7, jopa 8:lla mrd:lla vuodessa tavaraa, miten mahtaa puolustuskyvyn parantumisen käyvän? Eihän tämä olisi lainkaan tasapainossa. On selvää, että henkilöstömäärä nousee vuoteen 2025 mennessä noin 18 000 palkattuun henkilöön. Muuten ei kaluston hankinnat, ylläpito, koulustus ja kokonaissuorituskyvyn rakentaminen onnistu. Ei ne aseet yksin tee yhtään mitään.
Toki alkuun täytyy myös sitä tavaraa saada. Suomi on mennyt liian ohuella liian pitkän aikaa ja mentaliteetti on ollut, että hankitaan sitä tavaraa sitten harmaassa vaiheessa. Ukraina on opettanut katkerasti, että ei homma toimi niin vaan täytyy olla omasta takaa jo olemassa. Kun kaikessa on säästetty niin nyt hankitaan tavaraa ja toivon mukaan myöhemmin sitten tavaralle vielä käyttäjät.
 
Eikö enää muka tarvita raskaaman tavaran kuljetukseen merivoimissa aluksia, eiköhän pian oo ne kalustolautatkin loppuun ajettuja, kun Pansiotki ovat jäämässä historiaan (100 tonnin kuljetuskyky), niitäkin oli tarkoitus käyttää miinanlaskuun ja kuljetusaluksina.
Ehkä niistä pitäs tehdä niistä hiukan isompia, kuljetus kyky 30-40 tonnia, Valashan pystyy 20 tonnin lastiin, mutta kuitenkin huomioida kyky toimia saaristossa.

Miehän kirjoitin, että runkoon otetaan mallia korveteista, senhän runko on erilainen ja sallii korkeammat nopeudet silti pystyy kulkemaan jäissä.
Eikö miinanlaskijoita tarvita enää kapeille saaristo väylille, Pohjanmaat olisivat kömpelöitä siihen hommaan, kohtahan ei ole enää muita suurempian miinanlasky kykyisiä aluksia. Kontti järjestelmillä saadaan vaikka mitä käytöä/aseistusta, NEMO kontti, Drone kontti, PTO-ohjuskontti, öljyntorjuntapuomeja, Sukeltajien tukialuksena, ehkä jopa niiden miehittämätömien miinanraivauskaluston emäaluksena tiesvaikka pystys NASAMS laukaisualustan intekroimaan, kun aluksessa on se lämmin muokattava rahtitila jota voidaan käyttää myös majoitus ja komento/johtotiloina yms. tiloina Valas aluksessahan on jo se sukeltajien painesäiliö.

Ajatuksena olisi jokin näiden alusten sekoitus, suomelle olosuhteisiin ja tarpeisiin sovellerttuna.

Katso liite: 125684

Katso liite: 125681
Katso liite: 125682

ja

Katso liite: 125683

Bengal MC on yhdysvaltalaisen Eureka Naval Craftin kehittämä nopea ja tekoälyavusteinen autonominen sota-alus. Se on aseistettu ja voi toimia miehittämättömänä, ja se on suunniteltu kykeneväksi kuljettamaan raskaitakin kuormia.


Se RAS-alus kyllä vois olla tarpeen ja pari stereoideja nauttinutta pohjanmaata, mitä pohjanmaihin niihin tarvitaan lisää?
Mie oon haaveilut, että seuraajissa olis yhden Mk 41 VLS laukaisimen verran pienempiä VLS laukaisimia pelkästään ESSM ohjuksille max 32 kpl, tai vastaaville, ne olis vakiovaruste) tarkoitetuja siiloja. Nykyiset VLS laukaisimet olis sitten käytössä isommille puikoille, (esim. sm-2/6 8kpl ja tomahawk 8kpl)
Kun puheissa keskitytään laivueisiin, niin sitä ei pidä ymmärtää niin ettei erilaisia veneitä, apualuksia ja kuljetuskalustoa tarvittaisi jatkossa lainkaan. Olennaista on ettei näitä ja varsinaisia taistelualuksia pidä edes yrittää sekoittaa keskenään.
 
Haminaa ei missään nimessä kaivata. (otetaas mallia vaikka aussien NewFFM hankinnasta)

Suurempaa, maksimissaan 150m alusta taas kaivataan. Tässä välissä on todennäköisesti toivomus, projekti, hankinta ja toteutus. Siis ihan rehellisesti miljardien ohjushävittäjä on ajankohtaisempi hankinta kuin ohjusvene moderniin merisotaan. Itse toivon sukellusveneiden ja korvettien (suorituskykyisempien kuin saapuva Pohjanmaa) kombinaatiota. Niin pieni organisaatio kuin Merivoimat ei valitettavasti ehkä tähän pysty.

Tämä on tave, vaatimus ja, toive... Toivottavasti joku päivä vielä toteutuisi!
"Suorituskykyisempi korvetti kuin Pohjanmaa". Se jotain jo olisikin! Kun Pohjanmaankin suorituskyky on sama kuin esim Type-23 ja FDI-fregatin, niin kuinka joku korvetti voisi olla suorituskykyisempi? Korvetin suorituskyky on yleensä semmoinen, että sillä taistellaan kahteen dimensioon ja kolmas on korkeintaan omasuojatyyppinen, tai puuttuu kokonaan. Kuten esim K-130 Saksassa: pintatorjunta ja omasuoja-it, suto puuttuu kokonaan. Mikä suorituskyky mielestäsi puuttuu Pohjanmaista?

Tuollainen 150-metrinen alus ei ole Suomelle tarpeen missään kohtaa. Paitsi jos tehdään helikopteritukialus. Pohjanmaan kokoluokka on oikea, ehkä pituuden voisi venyttää uudessa alusluokassa 125 metriin, niin nopeus kasvaisi ihan itsekseen. Se mahdollistaisi 4 - 6 moduulin VLS-laukaisimen.
 
Eikö enää muka tarvita raskaaman tavaran kuljetukseen merivoimissa aluksia, eiköhän pian oo ne kalustolautatkin loppuun ajettuja, kun Pansiotki ovat jäämässä historiaan (100 tonnin kuljetuskyky), niitäkin oli tarkoitus käyttää miinanlaskuun ja kuljetusaluksina.
Ehkä niistä pitäs tehdä niistä hiukan isompia, kuljetus kyky 30-40 tonnia, Valashan pystyy 20 tonnin lastiin, mutta kuitenkin huomioida kyky toimia saaristossa.

Miehän kirjoitin, että runkoon otetaan mallia korveteista, senhän runko on erilainen ja sallii korkeammat nopeudet silti pystyy kulkemaan jäissä.
Eikö miinanlaskijoita tarvita enää kapeille saaristo väylille, Pohjanmaat olisivat kömpelöitä siihen hommaan, kohtahan ei ole enää muita suurempian miinanlasky kykyisiä aluksia. Kontti järjestelmillä saadaan vaikka mitä käytöä/aseistusta, NEMO kontti, Drone kontti, PTO-ohjuskontti, öljyntorjuntapuomeja, Sukeltajien tukialuksena, ehkä jopa niiden miehittämätömien miinanraivauskaluston emäaluksena tiesvaikka pystys NASAMS laukaisualustan intekroimaan, kun aluksessa on se lämmin muokattava rahtitila jota voidaan käyttää myös majoitus ja komento/johtotiloina yms. tiloina Valas aluksessahan on jo se sukeltajien painesäiliö.

Ajatuksena olisi jokin näiden alusten sekoitus, suomelle olosuhteisiin ja tarpeisiin sovellerttuna.

Katso liite: 125684

Katso liite: 125681
Katso liite: 125682

ja

Katso liite: 125683

Bengal MC on yhdysvaltalaisen Eureka Naval Craftin kehittämä nopea ja tekoälyavusteinen autonominen sota-alus. Se on aseistettu ja voi toimia miehittämättömänä, ja se on suunniteltu kykeneväksi kuljettamaan raskaitakin kuormia.


Se RAS-alus kyllä vois olla tarpeen ja pari stereoideja nauttinutta pohjanmaata, mitä pohjanmaihin niihin tarvitaan lisää?
Mie oon haaveilut, että seuraajissa olis yhden Mk 41 VLS laukaisimen verran pienempiä VLS laukaisimia pelkästään ESSM ohjuksille max 32 kpl, tai vastaaville, ne olis vakiovaruste) tarkoitetuja siiloja. Nykyiset VLS laukaisimet olis sitten käytössä isommille puikoille, (esim. sm-2/6 8kpl ja tomahawk 8kpl)
Nämä "ajatuksena niiden sekoitus" on juuri sitä vaarallisinta ajattelua.

Asioita EI PIDÄ sekoittaa, taistelualukset taistelualuksina ja apualukset apualuksina.

Minä en edelleen käsitä, että mitä tavaraa Merivoimien pitäisi merellä kuljettaa? Kysyn uudelleen, mitä tavaraa ja mistä minne?
Koko kuljetuskalusto, mitä aiemmin oli, oli käytännössä rannikkotykistön tarpeisiin. Se on lopetettu jo 20 vuotta sitten.
Sitä tavaran kuljettamista varten on siviilivarustamot ja rahtilaivat, jotka kuljettaa tavaraa. Merivoimat taistelee ja esim tarvittaessa suojaa ko yksiköitä.

Huolto- ja tukialus on ihan eri asia. Semmoinen/semmoiset tarvitaan kyllä. Sillä saadaan taistelualusten toiminta-aikaa merellä jatkettua merkittävästi ja siten lisättyä kokonaissuorituskykyä rakentamatta lisää kalliita taistelualuksia.
 
Miten olisi jatkoa korvettien sarjalle niin, että viides alus tilaukseen nykyisessä formaatissa ja samaan aikaa suunnittelu käyntiin 2-3 enemmän IT-rooliin tehtävää laivaa varten. Niihin ei välttämättä miina-aseistusta tarvisi ja tilalle monipuolisesti ohjuksia/laseria/kineettistä aseistusta.

Millainen on se laivasarja josta Ruotsi olisi kiinnostunut?
Korvetit ovat merivoimien kärkisuorituskyky pitkälle tulevaisuuteen. On kuitenkin runsaasti tehtäviä, jotka hoituvat vähemmälläkin. Siksi arvaan että seuraavat alukset ovat sitä kokoluokkaa ( 90m, 2000 tn ) jota Pohjanmaa-luokalle alkuun julkisuudessa kaavailtiin. Kattava sensorivarustus, sutokyky ja omasuojailmatorjunta lienevät itsestään selvää varustusta, mutta muuta joudutaan miettimään.

Ja ei, en edellä esitä niistä tulevan öljyntorjujia, mikäli jonkun mieleen sellainen epäilys hiipii :ROFLMAO:
 
Kun puheissa keskitytään laivueisiin, niin sitä ei pidä ymmärtää niin ettei erilaisia veneitä, apualuksia ja kuljetuskalustoa tarvittaisi jatkossa lainkaan. Olennaista on ettei näitä ja varsinaisia taistelualuksia pidä edes yrittää sekoittaa keskenään.
Tämän kuljetuskaluston tarvetta Merivoimille ihmettelen. Mitä pitää enää kuljettaa, niin ettei homma voi ostaa joltain yrittäjältä? Kun Suomella oli 16 rannikkolinnaketta (kaikki ei siis miehitettyjä) saarissa, kuljetettavaa tosiaan oli.
Nyt ei ole yhtään linnaketta enää.

Nyt Pansio-luokankin päätehtävä on miinoittaminen ja sitten semmoinen kaikki sekalainen, johon se sopii hyvin.
 
Korvetit ovat merivoimien kärkisuorituskyky pitkälle tulevaisuuteen. On kuitenkin runsaasti tehtäviä, jotka hoituvat vähemmälläkin. Siksi arvaan että seuraavat alukset ovat sitä kokoluokkaa ( 90m, 2000 tn ) jota Pohjanmaa-luokalle alkuun julkisuudessa kaavailtiin. Kattava sensorivarustus, sutokyky ja omasuojailmatorjunta lienevät itsestään selvää varustusta, mutta muuta joudutaan miettimään.

Ja ei, en edellä esitä niistä tulevan öljyntorjujia, mikäli jonkun mieleen sellainen epäilys hiipii :ROFLMAO:
Kyllä, ollaan ehdottomasti oikeassa haarukassa. Siinä näkyy ajan muutos: vuoden 2035 uhkakuviin saman suorituskyvyn mikä saatiin 1998 uhkakuviin 600 tonnin aluksella, tarvitaan nyt 2000 tonnia. Ja kyllä, luitte aivan oikein, Haminat ovat 350 tonnia liian pieniä tehtäviinsä.
 
Nämä "ajatuksena niiden sekoitus" on juuri sitä vaarallisinta ajattelua.

Asioita EI PIDÄ sekoittaa, taistelualukset taistelualuksina ja apualukset apualuksina.
Jotenniin en saa ajatustani oikein esiin tuotua.

USA:ssa ollaan kuitenkin suunitelemassa noita Bengal MC aluksia. Nopeita aseistettuja monitoimialuksia, haaveiltu jopa Tomahawk ohjusten laukaisukyvystä.
Tuo ei kai kykene jäissä kulkuun, joten mie vaan jatkokehittelin samaa ajatusta, ei sen aluksen päätehtävä oo rahdin kuljetus, vaikka siihen pystyy. Voihan olla, että tarvitaan erikois varusteltu ajoneuvo Ahvenanmaalle nopeasti.

Asiasta toiseen, pystyykö muuten Utö- luokka kuljettamaan TEKA:n kokoluokkaa olevan ajoneuvon? Kantavuushan niillä tais olla jotain 15 tonnia.

Eikä se oo taistelualuskaan, vaikka kontissa vois PTO-ohjuksia kuljettaa ja laukaista muualta saadun maalitiedon avulla.
Vaan kohtuu >20 solmua nopea jäissäkulkukykyinen monitoimialus joka kykenee monenlaiseen tukitoimintaan ja miinanlaskuun. Unohtamatta kykyä laskea öljypuomeja, tuskin puomin laskukykyä on koskaan liikaa siviilipuoli mukaan lukien, öljyn keruu jäis sitten erikoisaluksille.
Sen verran itsepuolustus aseistusta ettei dronet ym. hypi silmille , kevyt pieni tutka (esim. Giraff 1X) olis ennakkovaroitusta varten, riittävä omasuojan käyttöön.

Valas-luokka olis voinut hyvin olla NEMO-konttien kuljetusalus, jos ois nopeampi ja olis jotain itsepuolustus aseita. Joku 30 tonnin kuljetuskyvyllä, Valas-luokan alusta muistuttava, nopeampi nykysodan kuvaan varusteltu, sopivan helposti ja nopeasti muunneltavissa erilaisiin tahtäviin ja kevyesti aseistettu alus rannikkolaivastolle.

Miksi rakentaa useampia erilaisia aluksia, jos monitoimialuksen voi helposti muuttaa eritehtäviin, tarvitaan vähemmän kantahenkilöstöä koska vähemmän aluksia ja alukset ovat tehokkaamassa käytössä.


Kyllä, ollaan ehdottomasti oikeassa haarukassa. Siinä näkyy ajan muutos: vuoden 2035 uhkakuviin saman suorituskyvyn mikä saatiin 1998 uhkakuviin 600 tonnin aluksella, tarvitaan nyt 2000 tonnia. Ja kyllä, luitte aivan oikein, Haminat ovat 350 tonnia liian pieniä tehtäviinsä.
Tuota oon miettinyt, mitkä olisi tuon kokoluokan aluksen tehtävät, eikötkö ole saattotehtäviin liian pieniä, sukelusveneen torjuntaan voi pian olla miehittämättömiä droneja, ilmatorjuntaan taas luulis isompi olevan parempi ja rannikolla maaltalaukaistavat järjestelmät edullisimpia.
Maalta laukaistavat PTO-ohjukset korvaa ohjusveneet, dronet hoitaa maalituksen

Valvontatehtäviinki on dronet tekemässä tuloaan
 
Back
Top