Merivoimien kehitysnäkymät

Hmmm… tällaiset miehittämättömät ase- ja/tai sensorilavetit voisivat tehtäväkohtaisesti täydentää aluksen tai alusten kykyä tarpeen mukaan, ilman että alukseen täytyy integroida kaikkea mahdollista. Voisiko esim. Hamina toimia ilmatorjuntafregatin roolissa jos sillä olisi omasuoja-aseistuksen lisäksi rinnalla ohjaamansa USV, joka toimii aselavettina järeämmällä it-aseistuksella?

Modulaarisuus on kova sana ja eikös LCS:kin ollut jos jonkinlaista mission-packia. Varustaminen vie aikaa ja sen voi tehdä vain yhdessä paikassa, USV:llä voitaisiin suht pienessäkin koossa kai tuoda tarvittavat lisäkyvyt nopeasti rinnalle ja yhtä nopeasti laittaa pois kun tarve lakkaa. Lisäksi lisäkyky usv muodossa ei ole sidonnainen tiettyyn alustyyppiin vaan esimerkkini it-alusta voisi yhtä hyvin tukea Katanpää-luokkaa siinä missä Haminaakin.

Perusmallin ”tyhmä” usv voisi olla vaikka miinalautta tai oikeastaan proomu.

Nuo "sensor-shooter"-verkot taitavat vaatia aika paljon linkittymiseltä? Muutenkaan esim. Katanpää-luokassa ei taida olla kovin kummoista sensorivarustusta tai taistelunjohtokeskusta ilma-/pintasodankäynnin johtamiseen. Haminakin lie kyvyiltään jossakin määrin rajoittunut. Ei kai ne merivallat ihan huvikseen alapuolisia johtamistiloja rakentele aluksiinsa?

1630910743300.png

Sitä paitsi kaksi runkoa maksanee aina enemmän kuin yksi, ja sitten taas, kykeneekö se yhden tempun SM-6-"proomu" esimerkiksi omasuojaan, mikäli sensorit ja päätöksenteko on muualla? Keskeinen kysymys on myös, tarvitseeko ohjusta edes viedä merelle. Jos ohjuksen ampuminen toiselta lavetilta onnistuu helposti ja halvalla, niin Suomen rannikolla miettisin ennemmin, miten saan sen ohjuksen kuorma-autolavetille ja integroitumaan yhteen verkkoon mahdollisimman monen maa-, meri- ja ilmasijoitteisen tutkan kanssa.
 
Elämä hymyilee Patrian myyntiosastolle.

"Following a rigorous and thorough selection process, ECA GROUP has finalised its choice of subsystems for its minesweeping solution, choosing the electromagnetic signature generation system (MLM-3100) from CTM, and the acoustic signature generation system (ACS-66) from Patria."

edit: Norjaan meni samanlainen jo huhtikuussa
 
Viimeksi muokattu:

Laser... pitäisiköhän tuollaista jo Pohjanmaa-luokan peräkatolle mielikuvitella...
war wtf GIF by Bubble Punk
 
BARAK MX Naval is an advanced Air & Missile Defense System that provides a single integrated solution for multiple simultaneous aerial threats from different sources and different ranges.
  • The BARAK Weapon Control System (WCS), which creates and manages a unified multi-senor aerial picture, coordinates the force operation networks and manages the launch arrays. Integrate into any existing Naval CMS system for air picture and engagement coordination
  • The BARAK Interceptors, all with vertical launch capabilities supporting 360° coverage, quick reactions, short minimal ranges and an active high-end RF seeker for targets with low radar cross sections and low altitude:
    • BARAK MRAD, with a single pulse rocket motor for a range of 35 km
    • BARAK LRAD, with a dual pulse rocket motor for a range of 70 km
    • BARAK ER, with a dual pulse rocket motor and an additional booster for a range of 150 km and enhanced TBM capabilities
  • Compatible and easily integrated with a variety of ELM or other Naval Radars



Aika pitkään on moista ollut jo tarjolla. 2018 Hollantiin oli mainostettu. Intia taisi ostaa 2020. Ehkäpä Pohjanmaalle oli myös juuri tätä tyrkyllä. Tosin täällä mainostettiin Barak 8:ia lehdissä muistaakseni.

Tässä arvuutellaan eroja 8:n ja LRADin välillä. "It looks more close to Barak LRAD of Barak MX system Barak LRAD is considered somewhat faster than Barak 8 due to absence of nose fins"
 




Aika pitkään on moista ollut jo tarjolla. 2018 Hollantiin oli mainostettu. Intia taisi ostaa 2020. Ehkäpä Pohjanmaalle oli myös juuri tätä tyrkyllä. Tosin täällä mainostettiin Barak 8:ia lehdissä muistaakseni.

Tässä arvuutellaan eroja 8:n ja LRADin välillä. "It looks more close to Barak LRAD of Barak MX system Barak LRAD is considered somewhat faster than Barak 8 due to absence of nose fins"

Barak 8, tai sen jatkokehitelmät olivat tosiaankin ehdolla ja harkinnassa, mutta monestakin syystä päädyimme ESSM:n hankintaan!
 
Yara International was originally founded to solve issues of famine in Europe in the early 20th century. This was achieved primarily through the development of the world’s first nitrogen fertilizers, which drastically increased crop yields. In more recent times, the company has come to focus on a broader range of sustainability issues, thus leading to the development of the Yara Birkeland.

The ship relies on electric power, packing a 7 MWh battery. As a comparison, the average electric car has a battery pack somewhere between 40 and 100 kWh. In fact, the Yara Birkeland’s battery pack is approximately the equivalent of 70 Tesla Model S battery packs in capacity. It’s intended for the ship to charge its battery packs when in port via quayside facilities.

The battery is paired with two 700 kW tunnel thrusters for propulsion. There’s also a further two 900 kW Azipull pod thrusters, which propel the ship in addition to adding maneuverability. All that power gives the Yara Birkeland a top speed of 13 knots, or around 15 MPH. Cargo capacity is 120 twenty-foot equivalent units, or TEUs in the common shipping parlance. Alternatively, it can carry 60 forty-foot containers.

The ship is being built in partnership with Kongsberg, a marine systems provider based in Norway. The company stretches back over 200 years, originally starting out as a munitions factory in 1814. The company diversified over the years, building a heavy presence in the maritime industry up to the present day. Kongsberg is responsible for the autonomous side of the project, including the sensors and integration work involved, as well as the electric drivetrain and propulsion systems.

Before the year is out, the ship will travel from Herøya to Brevik under its own autonomous control, while being monitored from a series of land-based control centres. At this early stage, the ship will be loaded and unloaded manually by humans, as per any other container ship. However, the aim is to automate these processes as well down the track, lowering the costs of transporting goods by removing humans from the loop. Notably, though, berthing and unberthing will be handled automatically without the need for human intervention or special equipment on the docks.

Tässä tulee taas mieleen se laivan kaappaus etäisesti. Koska tuolla ei ole yhtään miehistöä, niin tuon kaappaaminen etäisesti on se ainoa mahdollisuus. Tosin suoraan konsolille pääseminen auttaa useissa tilanteissa. Silti on aika hurja ajatella että tuo Birkeland voidaan lastata täyteen Kongsbergin tuotteita ja lähettää se laineille periaatteessa uivana megapommina.
 
Tässä tulee taas mieleen se laivan kaappaus etäisesti. Koska tuolla ei ole yhtään miehistöä, niin tuon kaappaaminen etäisesti on se ainoa mahdollisuus. Tosin suoraan konsolille pääseminen auttaa useissa tilanteissa. Silti on aika hurja ajatella että tuo Birkeland voidaan lastata täyteen Kongsbergin tuotteita ja lähettää se laineille periaatteessa uivana megapommina.
USA testaa parhaillaan ilmatankkausdronea. Sen testilentoa koskevassa jutussa kerrottiin että tankkauskäsky annettiin dronelle etänä. Entä jos tämä komento ei olisikaan mennyt perille jostain syystä?
Olisiko tankattava kone jäänyt ilman polttoainetta ja pudonnut mereen?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Entä jos tämä komento ei olisikaan mennyt perille jostain syystä?
Olisiko tankattava kone jäänyt ilman polttoainetta ja pudonnut mereen?

Mun käsityksen mukaan siellä koneessa on oma autonomia ja etäkäyttö on rajallinen, koska tarvetta ukolle ei ole.
 
Mun käsityksen mukaan siellä koneessa on oma autonomia ja etäkäyttö on rajallinen, koska tarvetta ukolle ei ole.
Mutta jos tuo etäkäyttö joskus ei toimisikaan - dronessa joku komponentti hajoaa tai häirinnällä estetään tiedon kulku dronelle tms.
Pystyykö drone omaa harkintaa käyttäen antamaan polttoainetta toiselle koneelle vaikka ihminen ei etäkäskyä antaisikaan?
 
Seaserpent / Gabriel 5 esittelyssä ensi kertaa DSEI- näyttelyssä Lontoossa. Versiot on kehitetty rinnakkain ja Seaserpentin kehittelyssä on ollut mukana Thales uk.
Senverran uutta että kantamaksi sanotaan nyt 290km ja ohjus voidaan laukaista myös ammu- ja unohda menetelmällä, pelkän fire & update sijasta.
Alkaa kohdasta 5:30.

Mukana pätkässä myös Rafaelin Sea Breaker- ohjus.
 

Tässä tulee taas mieleen se laivan kaappaus etäisesti. Koska tuolla ei ole yhtään miehistöä, niin tuon kaappaaminen etäisesti on se ainoa mahdollisuus. Tosin suoraan konsolille pääseminen auttaa useissa tilanteissa. Silti on aika hurja ajatella että tuo Birkeland voidaan lastata täyteen Kongsbergin tuotteita ja lähettää se laineille periaatteessa uivana megapommina.
USA:n järjestäytyneet ahtaajat aikoo torpata miehittämättömät alukset. Niitä ei tultaisi lastaamaan eikä purkamaan.

 

Tässä tulee taas mieleen se laivan kaappaus etäisesti. Koska tuolla ei ole yhtään miehistöä, niin tuon kaappaaminen etäisesti on se ainoa mahdollisuus. Tosin suoraan konsolille pääseminen auttaa useissa tilanteissa. Silti on aika hurja ajatella että tuo Birkeland voidaan lastata täyteen Kongsbergin tuotteita ja lähettää se laineille periaatteessa uivana megapommina.
Herøya – Brevik reitti joka artikkelissa mainittiin, on 7 merimailia, laivan koko noin sadasosa isoimmista konttilaivoista. Siinä sitä pähkäilemista megapommiteroille.
 
USA testaa parhaillaan ilmatankkausdronea. Sen testilentoa koskevassa jutussa kerrottiin että tankkauskäsky annettiin dronelle etänä. Entä jos tämä komento ei olisikaan mennyt perille jostain syystä?
Olisiko tankattava kone jäänyt ilman polttoainetta ja pudonnut mereen?
No testauksessa tankattavalla koneella tietysti on polttoaineet maakentälle koko ajan. Operatiivisella lennolla ei välttämättä, jos aiemmin on jo mennyt jotain pieleen, mutta ei se miehitetty konekaan todennäköisesti polttoainetta anna, jos siltä on kaikki yhteydet poikki.
 
No testauksessa tankattavalla koneella tietysti on polttoaineet maakentälle koko ajan. Operatiivisella lennolla ei välttämättä, jos aiemmin on jo mennyt jotain pieleen, mutta ei se miehitetty konekaan todennäköisesti polttoainetta anna, jos siltä on kaikki yhteydet poikki.
Mitens sitten jos tankkausdrone yhtyykin naapurin hävittäjään?;)
 
Back
Top