Merivoimien kehitysnäkymät

Toivottavasti poika on luonteeltaan hieman joustavampi kuin isänsä.
En tiedä missä vaiheessa olemme olleet Österlundin kanssa tekemisissä, mutta minulle jäi hänestä asiallisen mutkaton vaikutelma. En kyllä ikinä hoitanut varsinaisia asioita, vaan kohtaamiset liittyivät tarkastuskäynteihin yms. Ihmisessä on aina monta puolta.
 
En tiedä missä vaiheessa olemme olleet Österlundin kanssa tekemisissä, mutta minulle jäi hänestä asiallisen mutkaton vaikutelma. En kyllä ikinä hoitanut varsinaisia asioita, vaan kohtaamiset liittyivät tarkastuskäynteihin yms. Ihmisessä on aina monta puolta.

Hänen osaaminen ja ammattitaito oli kyllä huippuluokkaa, mutta nuorempia kollegoita kohtaan osasi kyllä olla hyvin hyvin hankala. Siitä huolimatta hieno ura ja hieno upseeri.
 
Hänen osaaminen ja ammattitaito oli kyllä huippuluokkaa, mutta nuorempia kollegoita kohtaan osasi kyllä olla hyvin hyvin hankala. Siitä huolimatta hieno ura ja hieno upseeri.
No niin. Eihän tuo sinällään yllätä. Taitaa ainakin useimmilta kenuksi tai amiraaliksi saakka yltävältä löytyä se karheampikin puoli. Osalla se tosin helpottaa kunhan ylennys on plakkarissa.
 
Lansenin myynti takkusi ilmeisesti juurikin siihen, etteivät rutosalaiset luottaneet modernin koneen sotasalaisuuksien olevan vuotamatta itään. Suorituskyvyltään se varmasti olisi kiinnostanut Ilmavoimia ja ymmärtääkseni kauppoja hierottiinkin. Modernina ja varusteltuna koneena tietysti sen ylläpito olisi vaatinut enemmän resursseja.

Tähän vielä kommentti.

Muuttuiko ilmapiiri rajusti 50-luvun lopun ja vuoden 1964 välillä? Amerikkalaisten diplomaattilähteiden mukaan meillä oli Drakenit tähtäimessä jo tuolloin, budjettiluonnoksessa oli niille rivi heti kohta MiG-21:ien ensimmäisen erän hankinnan jälkeen. Jotenkin tuntuu hassulta, jos Lansenia ei olisi saatu viitisen vuotta aiemmin, kun se oli kuitenkin Drakenia kepoisempi konetyyppi.

 
Ulkopuolisen silmiin tuo Korean lentotukialushanke vaikuttaa lähinnä typerältä pullistelulta. Määrä jää pieneksi jolloin saatavuus ei ole taattua. Tukialusoperaatio ja osaston saattaminen nielee valtavan osan Etelä-Korean merivoimista. Vientimahdollisuuksia ei taida olla.

Jos olisin Etelä-Korean diktaattori rakentelisin ydinsukellusveneen lentotukialuksen sijaan.


 
Etelä-Korealaiset tarvitsevat oman kevyen tukialuksen koska Japanillakin on sellaisia nykyään.

Miksi tarvitsisivat? Vaikea nähdä että ne olisivat kustannustehokkaampaa kuin toiminta Korean niemimaalta esimerkiksi raskain hävittäjin, tankkerein, AEW-koneilla, lennokeilla ja risteilyohjuksilla. Epäilisin pippelinvenytysmotiivia.

Kylläpä Japanillekin nuo tukialukset ovat aika erikoinen investointi mutta heillä sentään rahaa on.

Pohjois-Korean ydinsuklari kuulostaa kyllä K-19:n K-Pop meets Juche -versiolta...
 
Miksi tarvitsisivat? Vaikea nähdä että ne olisivat kustannustehokkaampaa kuin toiminta Korean niemimaalta esimerkiksi raskain hävittäjin, tankkerein, AEW-koneilla, lennokeilla ja risteilyohjuksilla. Epäilisin pippelinvenytysmotiivia.

Kylläpä Japanillekin nuo tukialukset ovat aika erikoinen investointi mutta heillä sentään rahaa on.

Pohjois-Korean ydinsuklari kuulostaa kyllä K-19:n K-Pop meets Juche -versiolta...

Molemmat kiistelevät saarista joten miten Etelä-Korea vastaa jos Japani lähettää näytösmielessä oman tukialuksen saarien läheisyyteen? Siihen tarvitaan oma tukialus.
 
Molemmat kiistelevät saarista joten miten Etelä-Korea vastaa jos Japani lähettää näytösmielessä oman tukialuksen saarien läheisyyteen? Siihen tarvitaan oma tukialus.

Nuo saaret sijaitsevat niin lähellä Koreaa (n. 250km) että toiminta maista käsin on kustannustehokkaampaa. Parkkerauksen voi tehdä vaikka pintasota-aluksilla joita Korealla on sangen paljon ja hyvälaatuisia.

Lieköhän Falklandin sodan ohella ollut yhtään tilannetta jossa lentotukialukset olisivat olleet oikeasti tarpeen keskisuurille valtioille (UK, FRA, NL, CAN, ES, BR, AR, IN ym) toisen maailmansodsn jälkeen? Nykyään Falklandin sodan skenaarionkin voisi hoitaa risteilyohjuksin ja alueilmatorjunta-aluksin. Tukialukset ovat suunnaton rahareikä. Samalla voisi todeta että maalle sijoitetut pommarit ovat aliarvostettuja, ehkä siksi että useimmissa maissa niitä ei ole sijoitettu ao. maan merivoimien ilma-aseeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Lentotukialuksia on yleensä mailla joilla on intressejä pitkällä omien rajojen ulkopuolella, Korean tapauksessa maa on riippuvainen meriliikenteestä niin taloudellisesti kuin energiansaannin suhteen, joten kauppareittien turvaaminen lienee yksi motivaatioista. Maa olisi myös joka tapauksessa osapuoli mahdollisessa Etelä-Kiinan meren konfliktissa, sinne asti ei maalta käsin pysty ilmavoimalla vaikuttamaan. Ei kannata ajatella asiaa pelkästään sodan ajan skenarioiden kautta, lentotukialus on myös kynnysasejärjestelmä ja diplomatian väline.

Suurin syy näiden minitukialusten uuteen tulemiseen on F-35B, joka mahdollistaa merkittävän suorituskyvyn pienellä ja verrattaen halvalla tukialuksella.
 
Lentotukialuksia on yleensä mailla joilla on intressejä pitkällä omien rajojen ulkopuolella, Korean tapauksessa maa on riippuvainen meriliikenteestä niin taloudellisesti kuin energiansaannin suhteen, joten kauppareittien turvaaminen lienee yksi motivaatioista. Maa olisi myös joka tapauksessa osapuoli mahdollisessa Etelä-Kiinan meren konfliktissa, sinne asti ei maalta käsin pysty ilmavoimalla vaikuttamaan. Ei kannata ajatella asiaa pelkästään sodan ajan skenarioiden kautta, lentotukialus on myös kynnysasejärjestelmä ja diplomatian väline.

Suurin syy näiden minitukialusten uuteen tulemiseen on F-35B, joka mahdollistaa merkittävän suorituskyvyn pienellä ja verrattaen halvalla tukialuksella.

En usko USA:n kaipaavan liittolaiseltaan yhtään uutta tukialusta, sen sijaan aluepuolustusilmatorjunta-aluksille, suto-kyvylle, miinanraivaukselle, sukellusveneille ym. olisi kysyntää. Etelä-Kiinan merelle Korea ei menisi yksin vaan osana liittoumaa. Liittolaisilla on parempia tukialuksia.

Lentotukialus on kynnysasejärjestelmä rahankäytön kautta. Korean CVX:n hinnaksi arvioidaan 2mrdE. Päälle tulee vielä uuden konetyypin hankinta, operointi ja kouluttaminen, lentotukialusosaston operointi ym. Lisäksi tukialuksiahan pitää olla 2-3 jotta niistä on oikesti iloa. Toivottavasti järkipoliitikot voittavat ja CVX haudataan.

 
En usko USA:n kaipaavan liittolaiseltaan yhtään uutta tukialusta, sen sijaan aluepuolustusilmatorjunta-aluksille, suto-kyvylle, miinanraivaukselle, sukellusveneille ym. olisi kysyntää. Etelä-Kiinan merelle Korea ei menisi yksin vaan osana liittoumaa. Liittolaisilla on parempia tukialuksia.

Lentotukialus on kynnysasejärjestelmä rahankäytön kautta. Korean CVX:n hinnaksi arvioidaan 2mrdE. Päälle tulee vielä uuden konetyypin hankinta, operointi ja kouluttaminen, lentotukialusosaston operointi ym. Lisäksi tukialuksiahan pitää olla 2-3 jotta niistä on oikesti iloa. Toivottavasti järkipoliitikot voittavat ja CVX haudataan.

Kyse ei olekaan siitä mitä Yhdysvallat haluaa, vaan siitä haluaako Korea olla alueella aktiivinen ja itsenäinen toimija vai sivustaseuraaja. Kiinan ja Japanin tukialussuunnitelmat vaikuttavat osaltaan sen suhteelliseen asemaan alueella. Lentotukialus on tosiaan kallis, enkä osaa arvioida kannattaako Korean lähteä tuohon kisaan mukaan vai ei, mutta vastaavaa kaukovaikutteista strategista suorituskykyä ei muilla asejärjestelmillä voi saada, se on juurikin kynnysase ja diplomatian väline, ja siksi sen haikailu on ihan ymmärrettävää.
 
mutta vastaavaa kaukovaikutteista strategista suorituskykyä ei muilla asejärjestelmillä voi saada, se on juurikin kynnysase ja diplomatian väline, ja siksi sen haikailu on ihan ymmärrettävää.

On toki, pippelinvenytysnäkökulmasta ja merivoimien määrärahojen suhteen, mutta toisaalta on olemassa esimerkiksi pitkän matkan ilmaiskukykyä jolla voi myös tehdä demonstraatiolentoja, risteilyohjuksia ym. Korean amiraalit ovat iloisesti 1900-luvulla. No, on siellä rahaa millä mällätä.
 
Back
Top