Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Einomies1
Respected Leader
Eiköhän ip-ohjuksen suorituskyvyn saa Raumoille helposti sijoittamalla sinne yhden Stingerlaukaisimen. Samalla se on helppo sijoittaa suoja-asemassa ollessaan maalle ja hakea optimaallisen sijoituspaikan saaristoisen kallion laelta josta näkee ja voi ampua vihulaista jos tarvetta on.
Kannattaa muistaa kannettavan ohjuksen lyhyt kantama ja hyöty lentokoneita vastaan nykyaikana pintasuojauksessa. Ohjusveneen paras puolustus on saaristo ja piiloutuminen /väijyminen eikä ip-ohjuksilla roiskiminen.
Umkhontossa on taas enemmän kantamaa ja se pystyy ampumaan 4 maalia yhtä-aikaa ja joka suuntaan joten sellaisesta järjestelmästä on huomattavan paljon enemmän hyötyä kuin Stingeristä.
Todennäköistä on että Raumaan ei olisi saanut asennettua Hamina-tyyppisiä laukaisulavetteja Umkhontolle + se olisi maksanut liikaa vanhaan veneeseen laitettuna. Sama systeemi olisi vaatinut EADS-3D tutkan ym.
Luulen että Raumoja käytetään enemmän meriliikenteen suojaamisessa ja saaristomerellä pintamaaleja vastaan kuin Haminoita jotka kykenevät toimimaan Helsingin edustalla ja suomenlahden kapeammassa saaristossa.
Eikös se Sakon pykäämä ohjuslavetti ollut käsinveivattava? Semmoisella olisi varmaankin aika haastavaa yrittää pitää nykyaikaista väistelevää ja/tai hypersoonista ohjusta piikillä niin pitkään että torjuntaohjus - oli miten moderni hyvänsä - pystyy lukittumaan ennen kuin se kohtituleva on sylissä. Jos niitä tulee kaksi eri suunnista niin sitten kannattaakin jo antaa periksi ja hypätä ajoissa uimasille. Eli aika ajoi systeemin ohi.
Toinen juttu on sitten että kun se ohjuslavetti ja/tai sergei painoivat käsittääkseni luokkaa tonnin verran, niin MASS-heitin ottaa sen kolmanneksen tuosta. Mitähän muuta kivaa tuolla painonsäästöllä on saatu mukaan? Vai onko se kaikki laitettu vesisäiliöihin ja ruokakomeroihin? Kuitenkin jos tuokin massa siirtyy monta metriä alemmas niin merenkulkuominaisuudet voivat vain parantua.
Toinen juttu on sitten että kun se ohjuslavetti ja/tai sergei painoivat käsittääkseni luokkaa tonnin verran, niin MASS-heitin ottaa sen kolmanneksen tuosta. Mitähän muuta kivaa tuolla painonsäästöllä on saatu mukaan? Vai onko se kaikki laitettu vesisäiliöihin ja ruokakomeroihin? Kuitenkin jos tuokin massa siirtyy monta metriä alemmas niin merenkulkuominaisuudet voivat vain parantua.
Vi
Käsittääkseni tuo 23mm Sergein kaukokäyttö on/oli viimeisessä versiossa mahdollista, mutta Mistral-lavetti toimi lähiohjauksella (eli maalinosoitustieto välittyi taistelunjohto järjestelmältä sivusuuntaajalle).
Jos rahaa olisi ollut reippaasti, niin varmaankin Raumalle olisi saanut asennettua samankaltaiset lavetit/kansirakenteet ynnä ohjukset kuin Haminallekin. Tavoitteena on kuitenkin pitää laivue jollain tavalla toimintakykyisenä ensi vuosikymmenen alkuun ja ykköstehtävänä on toimiminen pintamaaleja vastaan saariston suojassa eli jostain piti karsia. Käsittääkseni suhteellisen hyvät ja ajanmukaiset sensorit vedenalaiseen valvontaan kuitenkin saatiin hankittua. Ja tuo MASS on omassa lajissaan erittäin hyvä järjestelmä (tietenkään "pehmeä" harhamaalijärjestelmä ei ole sama asia kun kohtuullisella kantamalla varustettu moderni IT-ohjus).
Myös nuo Pansio-luokan aluksissa olevat Sergeit menevät ilmeisesti peruskorjauksen yhteydessä poistoon. En tiedä, miten miinalauttojen ilmatorjuntaa aiotaan parantaa. Tuskin pelkät kk:t ja MASS riittävät omasuojaksi SA-tehtävissä esim. talviolosuhteissa kun ympärivuotiseen toimintaan kykeneviä suojaavia alusyksiköitä ei juuri enää ole. Eli kykyä itsenäiseen toimintaan miinoitus- ja kuljetustehtävissä saaristossa pitäisi käsittääkseni jatkossa olla yhä enemmän, varsinkin kun Pansiot ovat öljyntorjunta-alusten lisäksi kohta ainoita isompia kuljetusaluksia Valas-luokan ja kuljetuslauttojen poistuessa. Joku kompakti CIWS-systeemi tai Rheinmetal 27mm voisi olla sopiva ratkaisu. IT-ohjuksia aluksille tuskin asennetaan ja Bofors 40mm voi olla käyttötarkoitukseen liian iso.
Käsittääkseni tuo 23mm Sergein kaukokäyttö on/oli viimeisessä versiossa mahdollista, mutta Mistral-lavetti toimi lähiohjauksella (eli maalinosoitustieto välittyi taistelunjohto järjestelmältä sivusuuntaajalle).
Jos rahaa olisi ollut reippaasti, niin varmaankin Raumalle olisi saanut asennettua samankaltaiset lavetit/kansirakenteet ynnä ohjukset kuin Haminallekin. Tavoitteena on kuitenkin pitää laivue jollain tavalla toimintakykyisenä ensi vuosikymmenen alkuun ja ykköstehtävänä on toimiminen pintamaaleja vastaan saariston suojassa eli jostain piti karsia. Käsittääkseni suhteellisen hyvät ja ajanmukaiset sensorit vedenalaiseen valvontaan kuitenkin saatiin hankittua. Ja tuo MASS on omassa lajissaan erittäin hyvä järjestelmä (tietenkään "pehmeä" harhamaalijärjestelmä ei ole sama asia kun kohtuullisella kantamalla varustettu moderni IT-ohjus).
Myös nuo Pansio-luokan aluksissa olevat Sergeit menevät ilmeisesti peruskorjauksen yhteydessä poistoon. En tiedä, miten miinalauttojen ilmatorjuntaa aiotaan parantaa. Tuskin pelkät kk:t ja MASS riittävät omasuojaksi SA-tehtävissä esim. talviolosuhteissa kun ympärivuotiseen toimintaan kykeneviä suojaavia alusyksiköitä ei juuri enää ole. Eli kykyä itsenäiseen toimintaan miinoitus- ja kuljetustehtävissä saaristossa pitäisi käsittääkseni jatkossa olla yhä enemmän, varsinkin kun Pansiot ovat öljyntorjunta-alusten lisäksi kohta ainoita isompia kuljetusaluksia Valas-luokan ja kuljetuslauttojen poistuessa. Joku kompakti CIWS-systeemi tai Rheinmetal 27mm voisi olla sopiva ratkaisu. IT-ohjuksia aluksille tuskin asennetaan ja Bofors 40mm voi olla käyttötarkoitukseen liian iso.
Tvälups
Ylipäällikkö
Kiitos paljon listauksesta. Merivoimilla näyttää olleen käytössä noiden lisäksi neljäskin versio eli 23 M74 (23LT74?). Oliko ko. versio käytössä Kuha-luokan raivaajilla vai oliko kyseessä vain joku protyyppi? Joka tapauksessa 23LT85 oli siis Rauma-luokalla vaihtoaseistuksena IT-ohjusten kanssa.
http://en.wikipedia.org/wiki/ZU-23-2#Finland
Irish Naval Service to Test Kite Sail Technology
Tuesday January 28, 2014
The kite sail technology could reduce fuel costs
The Irish Naval Service plans to test kite sail technology that could reduce its bunker costs while extending the scope of its surveillance systems, the Irish Examiner reports.
"This system is relatively new technology," a spokeswoman for the Naval Service said. "If the concept proves viable the system could be in use in a few years' time."
Sustainable Energy Ireland (SEI) has provided funding for the equipment tests, which will be the first of their kind done by a navy.
The kite system was developed through the Irish Maritime and Energy Resource Cluster (IMERC), a collaboration between the Naval Service and two Irish universities.
If the technology is successful, it could be adopted by other navies.
The Irish naval Service said in 2012 that it was looking into the kite technology, arguing that it could help address rising bunker costs.
http://shipandbunker.com/news/world/472584-irish-naval-service-to-test-kite-sail-technology
http://www.irishexaminer.com/ireland/naval-service-in-historic-kite-sail-tests-256600.html
Irlantilaiset palaavat purjealusten aikakaudelle eli testaavat leijapurjeita tavoitteenaan leikata laivastonsa ylisuuriksi kasvaneita polttoainekustannuksia. Irish Naval Servicen partioalukset operoivat aika erilaisilla vesillä kuin meikäläisten miinalaivat ja ohjusveneet, mutta olisiko tässä jotain ideaa merivoimien tai Rajan aluksille tulevaisuudessa? Esimerkiksi seuraavaa Somalian keikkaa silmälläpitäen...
Tuesday January 28, 2014
The kite sail technology could reduce fuel costs
The Irish Naval Service plans to test kite sail technology that could reduce its bunker costs while extending the scope of its surveillance systems, the Irish Examiner reports.
"This system is relatively new technology," a spokeswoman for the Naval Service said. "If the concept proves viable the system could be in use in a few years' time."
Sustainable Energy Ireland (SEI) has provided funding for the equipment tests, which will be the first of their kind done by a navy.
The kite system was developed through the Irish Maritime and Energy Resource Cluster (IMERC), a collaboration between the Naval Service and two Irish universities.
If the technology is successful, it could be adopted by other navies.
The Irish naval Service said in 2012 that it was looking into the kite technology, arguing that it could help address rising bunker costs.
http://shipandbunker.com/news/world/472584-irish-naval-service-to-test-kite-sail-technology
http://www.irishexaminer.com/ireland/naval-service-in-historic-kite-sail-tests-256600.html
Irlantilaiset palaavat purjealusten aikakaudelle eli testaavat leijapurjeita tavoitteenaan leikata laivastonsa ylisuuriksi kasvaneita polttoainekustannuksia. Irish Naval Servicen partioalukset operoivat aika erilaisilla vesillä kuin meikäläisten miinalaivat ja ohjusveneet, mutta olisiko tässä jotain ideaa merivoimien tai Rajan aluksille tulevaisuudessa? Esimerkiksi seuraavaa Somalian keikkaa silmälläpitäen...
Ja kotimaan puolustukseen "rannikkolaivastolle" http://www.tykkisluuppi.fi/
Voisi sopia "Laivue 2100":n tarpeisiin kun öljyvarat ovat itänaapuristakin huvenneet... Tosin, jos noilla hoidetaan kv-tehtävät ja koulutuspurjehdukset, niin rahaa saattaa ensi vuosikymmenellä jäädä myös uuden meritorjuntaohjuksen ostoon, Hamina-luokan peruskorjaukseen sekä niihinuusiin hävittäjiin. Saattaisivat Mogadishun merirosvot olla seuraavan Atalanta-operaation aikana ihmeissään
vehamala
Kenraali
Tuollaisilla on jo yksi isompi kahakka hoidettu menestyksellä, joten referenssejä on
Ja olisihan se uutta ja erikoista nykyajan sotureille, kun mentäisiin soutaen.
Saisi taistelukestävyys aivan uusia mittareita.
Onko kehitystä enää edes tulossa? Uskooko kukaan esimerkiksi monitoimialuksen (korvetti?) ilmestymiseen merivoimille? Mitään lisäbudjettia tulevaisuuden kurimuksessa tuskin on odotettavissa. Maavoimat ja ilmavoimat vievät ne pienetkin hankintarahat.
Pessimisti ei pety.
Pessimisti ei pety.
Bodyguard
Kenraali
Kyllä sinne merivoimille se monitoimikorvetti ( ja mahdollisesti 1-2 sisaralusta ) ilmestyy. Iso kysymys on, milloin? Ja toinen vielä suurempi kysymys on, onko niiden korvettien lisäksi enää palveluksessa muita aluksia kuin Katanpäät?