Merivoimien kehitysnäkymät

[Analysti]

Ihan vain teoriassa ajatuksen asteella, heittelen mietteitä ilmoille.

No, jos sitten tyydytään n.23-25 solmuun, Pohjanmaa korvetit 26 solmua.

Kuinkahan suuri työ olisi muokata tuon Pohjanmaa miinalaivan piirustuksia, niin että siitä tulisi nykyaikainen korvetti.

Vanhoissa kuvissa keulakannella näkyy olevan 120mm tykki, saiskoha sen kohalle
Self Defense korkuisen Mk.41 VLS:n (jos sattus niitä jostakin saamaan ), eikös 120mm tykin alapuolelle kannen alle tarvita tilaa ammuksilla. Jos näin on, niin piirustuksia ei kai tarvii hirveesti muokata siltä osin, VLS laukaisin voi kohota hiukan kannen yläpuolelle. 57mm tykkihän on sitten modernisoinin yhteydessä sijoitettu jo teamaksi ja korkeemalle.

Komentosillan takana näyttää olevan tasaista, ehkä siihen sopisi Sea Giraffe 4A FF tutka masto, rakenteita vahvistetaan maston takia, vaikuttaako masto liikaa aluksen vakauteen? Siellähän on jo vaikka minkälaista mastoa jotka vastavuoroisesti poistuvat.

Taistelukeskus voi olla pieni nyky tarpeisiin pientä muutosta siis sinne.

PTO-ohjukset (4kpl) vois sijoittaa kontissa takakannelle heti 40mm tykin alapuolelle, jos ei tehdä helikopterille laskeutumis tilaa, niin tarvittaessa vois sopia kaksi PTO konttia takakannelle, kantavuus ainakin riittää.

Konehuoneen kohdalla olisi kai suurin muokkaus kohde.

Ne 23mm it-tykit korvataan Trackfirellä, en tosin kuvista löytänyt kuinka 23mm:set on sijoitettu.

Torpedoille ja hinattaville sonareille löytyy tilaa miinakannelta, kai sen pohjassa olevan sonarin myös saa johonkin sopimaan.

Tarvitaanko aluksella RIB venettä?

Sitten muualla alusta tehdään tarpeelliset muutokset jotta alus saadaan nykyaikaiseksi.

Loppujen lopuksi muutokset piirustuksiin konehuonetta lukuun ottamatta vois olla kohtuullisia.

Ei. Ei laivoja suunnitella näin. Ne pitää piirtää kokonaisuutena alusta saakka. Päämitat, haluttu nopeus ja koneteho on tiedettävä. Samoin järjestelmä joka alukseen tulee. Sitä vartenhan se alus suunnitellaan, taistelujärjestelmän lavetiksi. Vanha Pohjanmaa on aika kivasti suunniteltu alus semmoiseksi mikä se oli. Hidas tietenkin, koska 78 metristä ja 1440 -tonnista alusta ei vaan saa kulkemaan millään kovaa. Tuo 24 solmuakin on sille rungolle tekemätön paikka.

Osaan kyllä sanoa, miltä se 2000-tonninen tulee näyttämään, pituus voi lähennellä jopa 100 metriä.

 

[Analysti]

Meinaat että SA-tilanteessa vedetään Dunkirk tyylillä?

En varsinaisesti keksi edes SA-tilanteessa enää kovin paljon kuljetuksia, jotka on Merivoimien itse hoidettava. Mitä ne mahtais olla ja mistä minne?

 

[kimmo.j]

Huollon pitää pyöriä vaikka joukot eivät olisikaan saarrettuna.

Prikaatin huoltoon tarvitaan rahtilaiva, tai useita autolauttoja, pataljoonakin tarvitsee useita täysperävaunuja kaikkea mahdollista.
Lisäksi meillä on liittolaisia jolla on kalustoa joka soveltuu tähän paremmin.

En ihan tiedä mitä joukkoja huollamme meritse? Suursaaren vallannutta taisteluosastoa?

 

[Analysti]

Prikaatin huoltoon tarvitaan rahtilaiva, tai useita autolauttoja, pataljoonakin tarvitsee useita täysperävaunuja kaikkea mahdollista.
Lisäksi meillä on liittolaisia jolla on kalustoa joka soveltuu tähän paremmin.

En ihan tiedä mitä joukkoja huollamme meritse? Suursaaren vallannutta taisteluosastoa?

Ahvenanmaan miehittänyttä joukkoa huolletaan meritse, mutta se käy parilla nopealla rollikalla paremmin kuin jollain Pansio- tai Valas-luokan aluksella. Tai vastaavalla.

 

[Benelli]

En varsinaisesti keksi edes SA-tilanteessa enää kovin paljon kuljetuksia, jotka on Merivoimien itse hoidettava. Mitä ne mahtais olla ja mistä minne?

Prikaatin huoltoon tarvitaan rahtilaiva, tai useita autolauttoja, pataljoonakin tarvitsee useita täysperävaunuja kaikkea mahdollista.
Lisäksi meillä on liittolaisia jolla on kalustoa joka soveltuu tähän paremmin.

En ihan tiedä mitä joukkoja huollamme meritse? Suursaaren vallannutta taisteluosastoa?

Saaria pitää edelleen enemmän tai vähemmän miehittää tulevaisuudessa ja tuohon päälle tulee omat ja liittolaiset Virossa.
Kyllä liittolaisilla on kalustoa mutta kuinka nopeasti paikalla ja mitkä ovat muut prioriteetit?
Latvia, Liettua, Gotlanti, Huippuvuoret, Krimi, jne?
Tietysti joku isompi maihinnousualus voi myös siirtää normi kuormaa rauhan aikana.

 

[Karkki90]

Prikaatin huoltoon tarvitaan rahtilaiva, tai useita autolauttoja, pataljoonakin tarvitsee useita täysperävaunuja kaikkea mahdollista.
Lisäksi meillä on liittolaisia jolla on kalustoa joka soveltuu tähän paremmin.

En ihan tiedä mitä joukkoja huollamme meritse? Suursaaren vallannutta taisteluosastoa?

Onhan meillä saaristossa liikkuvia joukkoja, jotka tarvitsevat jossain mitassa täydennystä. Varsin pienimuotoista toimintaa, joka hoituu veneluokan kalustolla.

Tähän liittyen pitää muistaa, että siviilistä on otettavissa käyttöön runsaasti merikelpoista venekalustoa. Homma ei ole merivoimien rauhanajan kalustosta kiinni kuin vähäisiltä osin.

Laivaluokan kaluston huoltaminen merellä on sitten oma kokonaisuutensa.

 

[TBman]

Uutisointi on siinä mielessä harhaanjohtavasti otsikoitu, että Suomella ON JO merimiinoitusjärjestelmä. Suomi tarvitsee vain miinoja järjestelmäänSÄ. Muut maat sen sijaan aloittavat joko ihan nollasta tai lähes nollasta, ja tosiaan joutuvat rakentamaan koko järjestelmän.
Ja se ei siis ole ihan niin helposti tehty, että ostetaan muutama sata miinaa...
Tanskalla oli aikoinaan massiivinen miinoituskyky, samoin kuin Ruotsilla ja Saksalla. Sitten ne päätettiin Merkelin masinoimana lopettaa. Kyllä Moskovassa muttille shampanjaa takuulla tarjottiin.

Muttei sai shampanjan lisäksi merkittävää taloudellista etua henkilökohtaisesti.... Saatanan marxistit.

 

[Jopuni]

En varsinaisesti keksi edes SA-tilanteessa enää kovin paljon kuljetuksia, jotka on Merivoimien itse hoidettava. Mitä ne mahtais olla ja mistä minne?

Entäs kelirikon ja talven aikana, kuinka paljon on jäissäkulkukykyisiä siviilialuksia, niitä pienempiä.

 

[Analysti]

Entäs kelirikon ja talven aikana, kuinka paljon on jäissäkulkukykyisiä siviilialuksia, niitä pienempiä.

Ei Suomen ja Ahvenanmaan välinen laivaliikenne pysähdy nyt minkään kelirikon takia päiväksikään. Joskus kova tuuli estää Långnesiin kiinnityksen, mutta yksi tai kaksi semmoista päivää ei haittaa mitään.
Suomessa on huomattavasti enemmän jäissäkulkukykyisiä siviilialuksia kuin sotilasaluksia. Ne rannikkojoukkojen pienet kuljetukset, joista Karkki mainitsi, hoituu niinä aikoina sitten esim ilmatyynyaluksilla (Merivartiosto), helikoptereilla tai hydrokoptereilla.

Sotatilanteessa jäänmurtajat voidaan pakko-ottaa Merivoimille kuten mikä tahansa muukin alus joka kantaa Suomen lippua. Ja oikeastaan sama mikä lippu siellä on, jos se on Suomen alueella hetken koittaessa. Sodassa lait vaikenevat.

Merivoimien, kuten jo monta kertaa olen sanonut, on rakennettava vain ja ainoastaan oikeita sotavehkeitä tästä lähtien. Esim avomerihuoltoalus tietenkin lasketaan näihin.

 

[Jopuni]

Ei. Ei laivoja suunnitella näin. Ne pitää piirtää kokonaisuutena alusta saakka. Päämitat, haluttu nopeus ja koneteho on tiedettävä. Samoin järjestelmä joka alukseen tulee. Sitä vartenhan se alus suunnitellaan, taistelujärjestelmän lavetiksi. Vanha Pohjanmaa on aika kivasti suunniteltu alus semmoiseksi mikä se oli. Hidas tietenkin, koska 78 metristä ja 1440 -tonnista alusta ei vaan saa kulkemaan millään kovaa. Tuo 24 solmuakin on sille rungolle tekemätön paikka.

Osaan kyllä sanoa, miltä se 2000-tonninen tulee näyttämään, pituus voi lähennellä jopa 100 metriä.

Toki laiva pitää suunnitella "kokonaan" uusiksi huomioiden uuden aluksen tarpeet, kuten VLS laukaisimen sijoitus ja PTO-ohjuksien sijoitus, muuhan vois olla lähes entisellään, päivitetään nykyaikaan, pohjana vois käyttää tuota miinalaiva Pohjanmaata, "apuaseistus" ja miehistön tilat yms. olisivat jo valmiiksi olemassa, mitä varten pittää pyörä keksiä uudelleen jos entistä muokkaamalla saadaan hyvä uusi pyörä.

Helpinta kai olis ottaa mallia Hameenmaa-luokan miinalaivoista, VLS niiden Umkhonto-IR ohjusten paikalle, PTO-ohjukset 4kpl sitten kontissa peräkannelle heti VLS laukaisimen jälkeen. Mie vaan haluisin säilyttää nuo 57mm ja 40mm tykit. Muut tilat vois vaan päivittää nykyaikaan, torpedot ja hinattavat sonarit sopii miinakannelle kuten korveteissa, pohjasonar on hiukan suurempi työ.

Mie en ymmärrä, Eikö nykyaikan voi hyödyntää olemassa olevaa hyväksi havaittua alusta tai ajoneuvoa, vaan kaikki pitää tehdä alusta lähtien uusiksi, eikö tuollainen miinalaivan kokoinen korvetti ole riittävän suorituskykyinen? Jotta pitäs isompi suunnitella, eihän se kilpaile Pohjanmaa luokan kanssa, jos isompaa tarvitaan niin eikö silloin voida tehdä lisää Pohjamaita.

Onhan nykyisille käytössä oleville miinalaivoille wikipediassa ilmoitettu nopeudeksi 20 solmua, päämitoiltaan samanlaisia, paino, pituus ja leveys.
Onko moottoritehot mitoitettu teoreettiselle maximi nopeudelle, tuo 20 solmua riittä normitoimintaan, mutta "hätätapauksessa" pitäs pystyä rerpimää vaikka muutama solmu lisää.

Kuinkahan vaikuttas nopeuteen jos alusta jatkettas 5m? jota olis helppoa lisäta se VLS laukaisin keulaan, tuonakokoiseen alukseen tuntuu tuo Pohjanmaihin hankittu VLS turhan isolta, ei kai tarvitse noissa aluksissa SM-2/6:sia tai Tomahawkeja pystyy ampumaan, riittä 32 ESSM (tai vastaava) ohjusta. Pidentäminen vaatis sitten enemmän töitä mutta periaate konsepti ois silti olemassa.

Eiköhän pari pienempää korvettia ja se RAS-alus riitä suomelle isompaan alus kokoluokkaan, sitten panostetaan muutamaan erikoisalukseen ja dronetekniikkaan.

Ehkä muutamia erikoisaluksia/-veneitä lisää rannikkojoukoille.

 

[Analysti]

Toki laiva pitää suunnitella "kokonaan" uusiksi huomioiden uuden aluksen tarpeet, kuten VLS laukaisimen sijoitus ja PTO-ohjuksien sijoitus, muuhan vois olla lähes entisellään, päivitetään nykyaikaan, pohjana vois käyttää tuota miinalaiva Pohjanmaata, "apuaseistus" ja miehistön tilat yms. olisivat jo valmiiksi olemassa, mitä varten pittää pyörä keksiä uudelleen jos entistä muokkaamalla saadaan hyvä uusi pyörä.

Helpinta kai olis ottaa mallia Hameenmaa-luokan miinalaivoista, VLS niiden Umkhonto-IR ohjusten paikalle, PTO-ohjukset 4kpl sitten kontissa peräkannelle heti VLS laukaisimen jälkeen. Mie vaan haluisin säilyttää nuo 57mm ja 40mm tykit. Muut tilat vois vaan päivittää nykyaikaan, torpedot ja hinattavat sonarit sopii miinakannelle kuten korveteissa, pohjasonar on hiukan suurempi työ.

Mie en ymmärrä, Eikö nykyaikan voi hyödyntää olemassa olevaa hyväksi havaittua alusta tai ajoneuvoa, vaan kaikki pitää tehdä alusta lähtien uusiksi, eikö tuollainen miinalaivan kokoinen korvetti ole riittävän suorituskykyinen? Jotta pitäs isompi suunnitella, eihän se kilpaile Pohjanmaa luokan kanssa, jos isompaa tarvitaan niin eikö silloin voida tehdä lisää Pohjamaita.

Onhan nykyisille käytössä oleville miinalaivoille wikipediassa ilmoitettu nopeudeksi 20 solmua, päämitoiltaan samanlaisia, paino, pituus ja leveys.
Onko moottoritehot mitoitettu teoreettiselle maximi nopeudelle, tuo 20 solmua riittä normitoimintaan, mutta "hätätapauksessa" pitäs pystyä rerpimää vaikka muutama solmu lisää.

Kuinkahan vaikuttas nopeuteen jos alusta jatkettas 5m? jota olis helppoa lisäta se VLS laukaisin keulaan, tuonakokoiseen alukseen tuntuu tuo Pohjanmaihin hankittu VLS turhan isolta, ei kai tarvitse noissa aluksissa SM-2/6:sia tai Tomahawkeja pystyy ampumaan, riittä 32 ESSM (tai vastaava) ohjusta. Pidentäminen vaatis sitten enemmän töitä mutta periaate konsepti ois silti olemassa.

Eiköhän pari pienempää korvettia ja se RAS-alus riitä suomelle isompaan alus kokoluokkaan, sitten panostetaan muutamaan erikoisalukseen ja dronetekniikkaan.

Ehkä muutamia erikoisaluksia/-veneitä lisää rannikkojoukoille.

Hämeenmaassa on ilman muuta runko sen nopeuden esteenä. Jos runko olisi oikean mallinen, se kulkisi tuollakin teholla jo 22 - 23 solmua. Nyt mikään määrä kilowatteja ei saa aikaan muuta kuin vaahtoa meressä.

Eli, se on suunniteltava alusta saakka täysin puhtaalta paperilta. Hämeenmaa on lisäksi ihan vain kauppalaivatekniikkaa, maalattu vain harmaaksi ja laitettu aseita. Semmoista designiä ei voi 2030 -luvulla laittaa enää taistelukentälle, se on 1980-luvun lopun tuote. Ja sen ajan Merivoimien budjetin myös.

Umhonto-laukaisimen paikalle menee vain puolet VLS Mk-41:stä... USA myy FMS-kaupassa vain Strike-pituista laukaisinta julkisuudessa olleiden tietojan mukaan.

Voisit jo vähitellen uskoa, mitkään "erikoisolosuhde"-viritykset eivät enää ole tätä päivää. Monestakaan syystä, ensinnäkin budjettisyistä niitä ei tarvitse harrastaa ja PV on jo näiden propellihattu-insinöörien visioista oppirahat maksaneet ja hommat hoidetaan nyt oikeassa järjestyksessä:
1. ensin ongelma mikä pitää ratkaista
2. sitten CONOPS siitä, miten se ratkaistaan (tietenkin ensin muutama vaihtoehto)
3. sitten vaatimusmäärittely
4. sitten suunnittelut
5. sitten rakentamiset
6. sitten käyttöönotot jne
7. ja lopuksi uusi suorituskyky.

Luojan kiitos, homma on jo järjissään kaikenmaailman ilmatyyny-sekoiluiden jälkeen.

 

[kimmo.j]

Hämeenmaassa on ilman muuta runko sen nopeuden esteenä. Jos runko olisi oikean mallinen, se kulkisi tuollakin teholla jo 22 - 23 solmua. Nyt mikään määrä kilowatteja ei saa aikaan muuta kuin vaahtoa meressä.

Eli, se on suunniteltava alusta saakka täysin puhtaalta paperilta. Hämeenmaa on lisäksi ihan vain kauppalaivatekniikkaa, maalattu vain harmaaksi ja laitettu aseita. Semmoista designiä ei voi 2030 -luvulla laittaa enää taistelukentälle, se on 1980-luvun lopun tuote. Ja sen ajan Merivoimien budjetin myös.

Umhonto-laukaisimen paikalle menee vain puolet VLS Mk-41:stä... USA myy FMS-kaupassa vain Strike-pituista laukaisinta julkisuudessa olleiden tietojan mukaan.

Voisit jo vähitellen uskoa, mitkään "erikoisolosuhde"-viritykset eivät enää ole tätä päivää. Monestakaan syystä, ensinnäkin budjettisyistä niitä ei tarvitse harrastaa ja PV on jo näiden propellihattu-insinöörien visioista oppirahat maksaneet ja hommat hoidetaan nyt oikeassa järjestyksessä:
1. ensin ongelma mikä pitää ratkaista
2. sitten CONOPS siitä, miten se ratkaistaan (tietenkin ensin muutama vaihtoehto)
3. sitten vaatimusmäärittely
4. sitten suunnittelut
5. sitten rakentamiset
6. sitten käyttöönotot jne
7. ja lopuksi uusi suorituskyky.

Luojan kiitos, homma on jo järjissään kaikenmaailman ilmatyyny-sekoiluiden jälkeen.

Hyvin avattu.
On tärkeä muistaa, että erikoisolosuhde viritykset tehtiin koska ei ollut rahaa kunnollisiin ja/tai koska ei saatu kunnollista ostettua.
Jälkikäteen vertailtuna niistä harva taisi olla oikeasti hyvä verrattuna alkuperäisiin esikuviinsa nähden.
Se mikä silloin joskus oli käytännön pakko, on nyt tarpeetonta ja puolustuksen kannalta haitallista.

 

[Jopuni]

Hämeenmaassa on ilman muuta runko sen nopeuden esteenä. Jos runko olisi oikean mallinen, se kulkisi tuollakin teholla jo 22 - 23 solmua. Nyt mikään määrä kilowatteja ei saa aikaan muuta kuin vaahtoa meressä.

Eli, se on suunniteltava alusta saakka täysin puhtaalta paperilta. Hämeenmaa on lisäksi ihan vain kauppalaivatekniikkaa, maalattu vain harmaaksi ja laitettu aseita. Semmoista designiä ei voi 2030 -luvulla laittaa enää taistelukentälle, se on 1980-luvun lopun tuote. Ja sen ajan Merivoimien budjetin myös.

Umhonto-laukaisimen paikalle menee vain puolet VLS Mk-41:stä... USA myy FMS-kaupassa vain Strike-pituista laukaisinta julkisuudessa olleiden tietojan mukaan.

Voisit jo vähitellen uskoa, mitkään "erikoisolosuhde"-viritykset eivät enää ole tätä päivää. Monestakaan syystä, ensinnäkin budjettisyistä niitä ei tarvitse harrastaa ja PV on jo näiden propellihattu-insinöörien visioista oppirahat maksaneet ja hommat hoidetaan nyt oikeassa järjestyksessä:
1. ensin ongelma mikä pitää ratkaista
2. sitten CONOPS siitä, miten se ratkaistaan (tietenkin ensin muutama vaihtoehto)
3. sitten vaatimusmäärittely
4. sitten suunnittelut
5. sitten rakentamiset
6. sitten käyttöönotot jne
7. ja lopuksi uusi suorituskyky.

Luojan kiitos, homma on jo järjissään kaikenmaailman ilmatyyny-sekoiluiden jälkeen.

Äh

Enhän mie oo väittänytkään, että suoraan vanhoilla piirustuksilla oltastas uusia aluksia tekemässä, minusta vaan se olisi ajatuksena sopivan kokoinen ja oloinen pienemmän korvetin pohjaksi.

Se mikä silloin joskus oli käytännön pakko, on nyt tarpeetonta ja puolustuksen kannalta haitallista.

Ootko varma, että tuolloin on rahaa ja resursseja riittävän paljon käytössä.

Hämeenmaassa on ilman muuta runko sen nopeuden esteenä. Jos runko olisi oikean mallinen, se kulkisi tuollakin teholla jo 22 - 23 solmua. Nyt mikään määrä kilowatteja ei saa aikaan muuta kuin vaahtoa meressä.

Onko jotain yksinkertaista konstia verrata kuinka pituus, leveys ja syväys vaikuttavat nopeuteen? Kuinka jonkun arvon muuttaminen noista kolmesta vaikuttaa nopeuteen.
Noin suuntaa antavasti.

 

[kimmo.j]

Äh

Enhän mie oo väittänytkään, että suoraan vanhoilla piirustuksilla oltastas uusia aluksia tekemässä, minusta vaan se olisi ajatuksena sopivan kokoinen ja oloinen pienemmän korvetin pohjaksi.


Ootko varma, että tuolloin on rahaa ja resursseja riittävän paljon käytössä.


Onko jotain yksinkertaista konstia verrata kuinka pituus, leveys ja syväys vaikuttavat nopeuteen? Kuinka jonkun arvon muuttaminen noista kolmesta vaikuttaa nopeuteen.
Noin suuntaa antavasti.

Ikinä ei ole tarpeeksi, Jenkkien asevoimien "puute" todistaa sen, mutta jos ajatellaan tarvetta ja saatavilla olevaa kalustoa, ei ole samanlaista puutetta kuin esim. 70-80 luvulla. Toki saat olla eri mieltä.

 

[Benelli]

Onhan meillä saaristossa liikkuvia joukkoja, jotka tarvitsevat jossain mitassa täydennystä. Varsin pienimuotoista toimintaa, joka hoituu veneluokan kalustolla.

Tähän liittyen pitää muistaa, että siviilistä on otettavissa käyttöön runsaasti merikelpoista venekalustoa. Homma ei ole merivoimien rauhanajan kalustosta kiinni kuin vähäisiltä osin.

Laivaluokan kaluston huoltaminen merellä on sitten oma kokonaisuutensa.

Kyllä mutta siviilialuksen aseistamisessa on taas omat ongelmansa.

 

[Analysti]

Kyllä mutta siviilialuksen aseistamisessa on taas omat ongelmansa.

Ei niitä millään ole tarkoituskaan aseistaa. Ne aseistetut aluksen on tehtävä rauhan aikana. Niitä sanotaankin sota-aluksiksi.

 

[Analysti]

Äh

Enhän mie oo väittänytkään, että suoraan vanhoilla piirustuksilla oltastas uusia aluksia tekemässä, minusta vaan se olisi ajatuksena sopivan kokoinen ja oloinen pienemmän korvetin pohjaksi.


Ootko varma, että tuolloin on rahaa ja resursseja riittävän paljon käytössä.


Onko jotain yksinkertaista konstia verrata kuinka pituus, leveys ja syväys vaikuttavat nopeuteen? Kuinka jonkun arvon muuttaminen noista kolmesta vaikuttaa nopeuteen.
Noin suuntaa antavasti.

Voi lähestyä asiaa ns. blokin täyteläisyyden kannalta. Kerro aluksen vesiviivan pituuden, leveyden vesiviivalla ja syävyksen keskenään, niin saat blokin tilavuuden. Sitten katsot paljonko aluksen uppouma on siitä blokista. Esim Hämeenmaa (netistä saadut mitat), pituus vesiviivalla vaikka 68 m, leveys 11,3 m ja syväys 3,2 m, blokin tilavuus 2495 m3. Uppouma on 1440 tonnia joten täyteläisyyskerroin on 0,58. Se on niin iso, ettei alus kulje mihinkään. Nopean aluksen blokin täyteläisyyden pitäisi olla lähempänä 0,5 kuin 0,6.

Ja lisäksi vielä jäänmurtokeula, joka työntää puolta Itämerestä edessään. Verrataan tykkiveneeseen ero ehkä 5% mutta tykkiveneen linjat on eri sutjakkaat, vastus varmaan puolet miinalaivan kokonaisvastuksesta. Tietenkin tässä on vielä monta muuttujaa kuten potkurit jne jne...

Vanhojen miinalaivojen suunnitelmat eivät käy yhtään mihinkään muuhun kuin museoon tai alan kirjaan.

 

[Benelli]

Ei niitä millään ole tarkoituskaan aseistaa. Ne aseistetut aluksen on tehtävä rauhan aikana. Niitä sanotaankin sota-aluksiksi.

Aseistamattoman aluksen uppottamiseen riittää tosin kamikaze vesijetti.

 

[Analysti]

Aseistamattoman aluksen uppottamiseen riittää tosin kamikaze vesijetti.

Toki. Kun vaan löytää sen ja pääsee sen luokse. Ensin.