Merivoimien kehitysnäkymät

[fulcrum]

Juuri noihin aikoihinhan se pahin länsi/Nato/kriha-intoilu alkoi. NH90 tilattiin, kaikesta vanhasta piti päästä eroon...2008 sitten alkoi tulla kylmempää suihkua.

 

[Huhta]

Ööh, mitä? Kuullostaa aika erikoiselta ottaen huomioon, että tuolloin oli tehty kattavasti yhteistyötä tärkeimmän ulkopoliittisen liittolaisemme eli USAn kanssa mm. Hornettien suhteen.

Yhteistyö on sittemmin syventynyt selvästi. On allekirjoitettu isäntämaasopimus, ja muutkin puolustushaarat ovat isännöineet merkittäviä harjoituksia ilmavoimien lisäksi, mm. Arrow 16 maavoimien osalta ja BALTOPS 16 merivoimien osalta.

Juuri noihin aikoihinhan se pahin länsi/Nato/kriha-intoilu alkoi. NH90 tilattiin, kaikesta vanhasta piti päästä eroon...2008 sitten alkoi tulla kylmempää suihkua.

En tiedä kylmästä suihkusta muuta kuin että eipä Venäjältä ole hankittu vuoden 2008 jälkeenkään mitään merkittävää kalustoa. Eikä sen kanssa ole viritelty harjoituksia muutenkaan. Sen sijaan on jatkettu läntisen yhteistyön syventämistä, kuten yllä kuvailin.

 

[ctg]

Tämän kun saisi dronen kyytiin.

An anti-ship missile-defense electronic warfare pod that will be carried aloft by Navy helicopters will enable warships to greatly extend their defensive and possibly offensive electronical warfare capabilities.

The Advanced Offboard Electronic Warfare (AOEW) system is being developed by Lockheed Martin to extend the detection range of a warship’s SLQ-32 electronic warfare system, said Joe Ottaviano, the company’s director of electronic warfare. The AOEW program will “put a very capable pod on the MH-60 platform.”

Ottaviano said the AOEW pod can be carried aloft by the MH-60R and MH-60S versions of the Seahawk helicopter based on a guided-missile cruiser or guided-missile destroyer. The pod is installed on a pylon on the helicopter and requires no operation or processing by the helicopter’s crew. The signals intercepted by the pod will be relayed to the shipboard SLQ-32 system upgraded under the Surface Electronic Warfare Program Block 2.

The AOEW pod “gives you additional reach-back capability,” Ottaviano said. “You get a look well over the horizon that will be communicated back to the ship. Depending on what the solution is, you could actually decide to provide some type of response. You can see the adversary well before he can see anything in the fleet and actually engage him in some fashion.”

Ottaviano declined to discuss any active capabilities of the AOEW system but said, “It does provide some capabilities to respond. That’s as far as I can discuss.”

http://seapowermagazine.org/stories/20170109-aoew.html

 

[fulcrum]

En tiedä kylmästä suihkusta muuta kuin että eipä Venäjältä ole hankittu vuoden 2008 jälkeenkään mitään merkittävää kalustoa. Eikä sen kanssa ole viritelty harjoituksia muutenkaan. Sen sijaan on jatkettu läntisen yhteistyön syventämistä, kuten yllä kuvailin.

Tarkoitin sitä että Georgian sodan jälkeen vuosituhannen vaihteessa alkanut kansainvälistämis/krihailu-into laimeni ja hiffattiin ettei ehkä ihan kaikkea kannatakaan stenata ja voi olla fiksua varautua muuhunkin kuin hiekkamaa-konflikteihin. Kurssin muutos oli aika selkeä.
Umkhontoahan hankittiin meille lisää pari vuotta sitten, joten ei kyllä vaikuta siltä että järjestelmä olisi meillä heti väistymässä. Ja tarjolla olisi kyllä ollut silloin ja aikaisemminkin Transatlanttisen keskusteluklubin kelpuuttamia & virallisella leimalla varustettuja puikkoja...Umkhonton on täytynyt tarjota selkeää kustannustehokkuusetua, tai edes kunnon lahjukset, että on päihittänyt nämä muut tarjokkaat ja miksipä tilanne olisi näiltä osin mihinkään muuttunut.

 

[Leaderwolf]

Tässä nyt muuten juuri mitään asiaa ole, mutta huomasin että taitaapi olla meidän Hämeenmaa (tai Uusimaa) kun puikottaa tuossa artikkelin kuvassa. Ja että

The infrared-guided Umkhonto had previously been exported to Finland, and is today operational on 12 naval vessels at home and abroad. Eight of these are in service in the northern hemisphere

Umkhontoa käyttävästä 12 aluksesta puolet on meikäläisten, ja neljä omaa. Sitten kaksi Algerialaisten.. Mikä vie hieman uskottavuutta tältä lausunnolta.

This “demonstrates that the South African defence industry can hold its own against the best of the world and that our products and systems are highly competitive,” affirmed Denel Dynamics CEO Tsepo Monaheng.

Ottamatta mitään pois merivoimiltamme, Umkhonton hankkiminen aikanaan tuskin johtui sen raa'asta suorituskyvystä, vaan enemmänkin siitä minkä verran hiluja lompakon pohjalla oli. Uskoisin että saatiin hyvään hintaan OK puikko oman purkin suojaamiseen, tarvittiin launch customer ja Suomi oli höpötillä.

http://m.engineeringnews.co.za/arti...-programme-now-in-its-final-stages-2016-11-30

 

[Tähystäjä]

Osaako joku kertoa hieman taustoja tästä Umkhonton valinnasta: Milloin valinta tehtiin? Oliko muita valmistajia mukana kilpailutuksessa? Hankkeen budjetti aikoinaan yms?

Oikeastaan kaikki tähän liittyvä kiinnostaa...

 

[Huhta]

Tarkoitin sitä että Georgian sodan jälkeen vuosituhannen vaihteessa alkanut kansainvälistämis/krihailu-into laimeni ja hiffattiin ettei ehkä ihan kaikkea kannatakaan stenata ja voi olla fiksua varautua muuhunkin kuin hiekkamaa-konflikteihin. Kurssin muutos oli aika selkeä.

Pitää paikkansa, että varautuminen konventionaaliseen sodankäyntiin on jälleen noussut arvoonsa, vaan onko sillä relevanssia Umkhonton mahdollisuuksia puntaroitaessa? Epäilen. Kalustohankintojen suunta ei edelleenkään ole muuttunut, vaikka esim. kiinalaisilla on ihan hyvää ja kustannustehokasta kalustoa myynnissä.

Umkhontoahan hankittiin meille lisää pari vuotta sitten, joten ei kyllä vaikuta siltä että järjestelmä olisi meillä heti väistymässä. Ja tarjolla olisi kyllä ollut silloin ja aikaisemminkin Transatlanttisen keskusteluklubin kelpuuttamia & virallisella leimalla varustettuja puikkoja...Umkhonton on täytynyt tarjota selkeää kustannustehokkuusetua, tai edes kunnon lahjukset, että on päihittänyt nämä muut tarjokkaat ja miksipä tilanne olisi näiltä osin mihinkään muuttunut.

Pari vuotta sitten? On mennyt meikäläiseltä täysin ohi tai sitten muistelet vanhempia juttuja. Linkkiä?

Umkhonto tuskin on mihinkään väistymässä, onhan Hamina-luokka käytössä 30-luvulle asti, vaikka Hämeenmaat lähtevät jo aiemmin. Ja epäilemättä se on ollut edullinen hankinta, Sipristä löytyi vuodelta 2006 17 miljoonan dollarin arvoinen ohjushankinta, jolla saatiin peräti 75 ohjusta.

Sen sijaan tulevan alusluokan ilmatorjuntakonsepti on luultavasti hyvin erilainen suhteessa Hämeenmaa- ja Hamina-luokkien varustamiseen ilmatorjuntaohjuksilla. Painopiste ei ole enää itsensä suojaamisessa, painopiste on nyt muiden suojaamisessa ja alueiden suojaamisessa. Yritän siis sanoa, että vaikka Umkhonto olisi periaatteessa halpa, niin jos se on soveltumaton käyttötarkoitukseen, ei sitä ole järkevää hankkia.

Toiseksi ongelmaksi nousee raha. Omasuojaan tarvittavien ohjusten hankinta ei ole suurisuuntainen pyrkimys. Tulevien alusten budjetti on kuitenkin tiukka, ja siihen sopii huonosti ajatus, että ostetaan vielä runkojen ja sensoreiden lisäksi suuri määrä aseita. Alusluokan kertatäyttö lienee vähintään 4 x 32 ohjusta, yhteensä 128 ohjusta, luultavasti/toivottavasti enemmän. Kun sodan ajan tarve on useita kertatäyttöjä, niin meillä tuskin tulee olemaan varaa riittävään ohjusmäärään. Olemme sen varassa, että ohjusvarantoa voidaan täydentää kriisitilanteessa. Umkhontoa on käytännössä mahdoton täydentää jonkun toisen varastoista, länsiohjuksilla tällainen mahdollisuus on olemassa ainakin periaatteessa.

 

[Rannari]

Osaako joku kertoa hieman taustoja tästä Umkhonton valinnasta: Milloin valinta tehtiin? Oliko muita valmistajia mukana kilpailutuksessa? Hankkeen budjetti aikoinaan yms?

Oikeastaan kaikki tähän liittyvä kiinnostaa...

Rannikon puolustajassa 2002/4 oli lyhyt hankintauutinen. Hinta 17 miljoonaa euroa. Jossain samaisen lehden aiemmassa numerossa esiteltiin laivueen asevaihtoehtoja. Muistaakseni mukana oli ainakin RAM.

 

[Rannari]

Rannikon puolustajassa 2002/4 oli lyhyt hankintauutinen. Hinta 17 miljoonaa euroa. Jossain samaisen lehden aiemmassa numerossa esiteltiin laivueen asevaihtoehtoja. Muistaakseni mukana oli ainakin RAM.

Se aiempi numero oli 2001/2. Juttu on sivulla 8.

Laivue 2000 piti aseistaa Polyphem/NSM/RBS-15 Mk3 - meritorjuntaohjuksin. Ilmatorjuntaan olivat ehdolla RAM/Umkhonto/Mistral.

MTO:t saatiin lopulta riittämään ilman lisähankintoja kun Hesarit poistettiin.

 

[Huhta]

Laivue 2000 piti aseistaa Polyphem/NSM/RBS-15 Mk3 - meritorjuntaohjuksin. Ilmatorjuntaan olivat ehdolla RAM/Umkhonto/Mistral.

Polyphem vaikuttaa ihmeelliseltä: pieni ja kevyt ohjus, jolla on lyhyehkö kantama. Miksi ihmeessä tuota edes harkittiin?

Pidän erikoisena, ettei MICA:n laivastoversio ollut ilmatorjunnan vaihtoehtona. Sehän olisi ollut hyvin samankaltainen Umkhonton kanssa, paitsi hinnassa.

 

[Tähystäjä]

Mielenkiintoista, että aikoinaan valittiin noinkin keskeneräinen järjestelmä. Valinta siis tehtiin vuonna 2002 ja Wikin mukaan ensimmäiset ammunnat laivalta kyseisellä järjestelmällä tehtiin Etelä-Afrikassa vasta vuonna 2005.

Sinänsä Umkhokto on ilmeisesti osoittautunut ihan hyväksi järjestelmäksi, ja on yksi markkinoiden kehittyneimmistä ohjustyypeistä omassa kantama-luokassaan. Järjestelmä on myös kehittynyt ihan mukavasti vuosien varrella, Denelhän mainostaa nykyään 30 km kantaman Umkhonto ER-IR -versiota ja 60 km kantaman Umkhonto-R versiota. Pelkillä ohjelmistopäivotyksillä ilmeisesti Umkhonto-IR Block 2:n kantamaa on saatu pidennettyä aina 20 km asti Etelä-Afrikassa suoritetuissa testeissä.

Eli jos Hamina-luokkaan tulee jokin uusi IT-ohjus, on se melkoisella todennäköisyydellä joku näistä Umkhonton uusista varianteista. Umkhonto IR Block 2 :han kehitettiin aikoinaan pitkälti Merivoimien tarpeiden mukaan saaristo-olosuhteissa toiminta huomioiden.

Silti on aika mielenkiintoista, että aikoinaan päädyttiin 2000-luvun alussa valitsemaan tälläinen tuolloin vielä varsin keskeneräinen Etelä-Afrikkalainen IT-ohjusjärjestelmä, joka ei tuolloin ollut vielä palveluskäytössä missään, eikä ainakaan Merivoimilla tuolloin ollut mitään aiempaa kokemusta Etelä-Afrikasta suoritetuista hankinnoista...

 

[Leaderwolf]

Etelä-Afrikan lämpöä ajatellessani tuli mieleen että mitenkä nuo talviset ominaisuudet. Kun täällä pohjolassahan laivojen rakenteet peittyvät välillä nopeastikin jäästä, niin onko noissa kennoissa jotkin sulattimet, käydäänkö ne hakkaamassa aina puhtaaksi jäästä vai aukeaako tuo VLS siilon kansi 10-15 sentin jääkerroksen alta omalla voimallaan? Viimeistä en oikein itse uskoisi ennenkuin näkisin.

 

[juuja]

Etelä-Afrikan lämpöä ajatellessani tuli mieleen että mitenkä nuo talviset ominaisuudet. Kun täällä pohjolassahan laivojen rakenteet peittyvät välillä nopeastikin jäästä, niin onko noissa kennoissa jotkin sulattimet, käydäänkö ne hakkaamassa aina puhtaaksi jäästä vai aukeaako tuo VLS siilon kansi 10-15 sentin jääkerroksen alta omalla voimallaan? Viimeistä en oikein itse uskoisi ennenkuin näkisin.

Mitenkähän ne muissa on hoidettu? Luulis että PV on tämän ottanut huomioon.

 

[Leaderwolf]

Mitenkähän ne muissa on hoidettu? Luulis että PV on tämän ottanut huomioon.

Tämä tulikin siis mieleen yleisesti VLS kennoista. Ja varmasti ne on hoidettu systeemillä x. Mielenkiintoni kohdistuukin siihen että miten, millainen systeemi siellä on pohjoisissa oloissa toimivilla aluksilla Koska toisaalta kansi tulisi pitää mahdollisimman viileänä ettei hehkuta näytöillä kuin neitsyt paloaseman pukukopissa. Eikä kuitenkaan päästää luukkuja jäätymäänkään, koska.. noh, se nyt ei olisi hyvä asia.

 

[fyysikko]

Etelä-Afrikan lämpöä ajatellessani tuli mieleen että mitenkä nuo talviset ominaisuudet. Kun täällä pohjolassahan laivojen rakenteet peittyvät välillä nopeastikin jäästä, niin onko noissa kennoissa jotkin sulattimet, käydäänkö ne hakkaamassa aina puhtaaksi jäästä vai aukeaako tuo VLS siilon kansi 10-15 sentin jääkerroksen alta omalla voimallaan? Viimeistä en oikein itse uskoisi ennenkuin näkisin.

Tämä tulikin siis mieleen yleisesti VLS kennoista. Ja varmasti ne on hoidettu systeemillä x. Mielenkiintoni kohdistuukin siihen että miten, millainen systeemi siellä on pohjoisissa oloissa toimivilla aluksilla Koska toisaalta kansi tulisi pitää mahdollisimman viileänä ettei hehkuta näytöillä kuin neitsyt paloaseman pukukopissa. Eikä kuitenkaan päästää luukkuja jäätymäänkään, koska.. noh, se nyt ei olisi hyvä asia.

Minulla ei ole aavistustakaan miten asia on merivoimissa hoidettu, mutta en näe ongelmaakaan.
Jos meri on jäässä ja ajetaan omassa tai muiden alusten tekemässä railossa, ei kannelle roiskune vettä niin paljoa että 10-15 sentin jääkerrosta pääsisi muodostumaan. Jos taas meri ei ole jäässä ja roiskuu, ei tavoitteena varmaankaan ole mahdollisimman viileä kansi, vaan samanlämpöinen kuin merikin, siis plussalla silloinkin kun ulkona on 20 asteen pakkanen. Jos kansi olisi tuolloin ilman lämpöinen erottuisi se ilmasta ympäristöä viileämpänä pintana infrapunakuvassa selvästi. Kulussa kannen saanee pysymään helposti plussalla moottorin hukkalämmöllä. Paikallaan kelluessa taas ei roisku niin paljoa vettä että 10-15 cm umpijää olisi mahdollista.
Lisäksi olisi mahdollista pitää VLS luukku aina välillä liikkeessä jos olosuhteet olisivat muuten sellaiset että kanteen kertyisi reilummin jäätä. Tällöin ei jää kansi jumiin vaikka jäätä kertyisikin.

 

[Spitfire]

Etelä-Afrikan lämpöä ajatellessani tuli mieleen että mitenkä nuo talviset ominaisuudet. Kun täällä pohjolassahan laivojen rakenteet peittyvät välillä nopeastikin jäästä, niin onko noissa kennoissa jotkin sulattimet, käydäänkö ne hakkaamassa aina puhtaaksi jäästä vai aukeaako tuo VLS siilon kansi 10-15 sentin jääkerroksen alta omalla voimallaan? Viimeistä en oikein itse uskoisi ennenkuin näkisin.

En asiasta mitään tiedä, mutta arvelisin, että asia on hoidettu mekaanisilla ja materiaalisilla ratkaisuilla ja avauslaitteistossa on varmaankin sen verran myös voimaa ettei pieni jää sitä pidättele. Ehkäpä niitä myös puhdistetaan tarvittaessa.

 

[Leaderwolf]

Chop chop

En asiasta mitään tiedä, mutta arvelisin, että asia on hoidettu mekaanisilla ja materiaalisilla ratkaisuilla ja avauslaitteistossa on varmaankin sen verran myös voimaa ettei pieni jää sitä pidättele. Ehkäpä niitä myös puhdistetaan tarvittaessa.

 

[fulcrum]

Pidän erikoisena, ettei MICA:n laivastoversio ollut ilmatorjunnan vaihtoehtona. Sehän olisi ollut hyvin samankaltainen Umkhonton kanssa, paitsi hinnassa.

Siinä onkin varmaan ollut syy...nuo kaksi muuta "loppusuoralle" päässyttä ohjusta ovat paljon pienempiä. Ilmeisesti Umkhonto oli niin paljon halvempi saman suorituskykyluokan muihin ohjuksiin verrattuna (Barak, Mica) että pikku riski kannatti ottaa. Ja eihän ohjus ihan tyhjästä oltu tempaistu, sehän perustui saman firman menestyksekkäisiin ilmataisteluohjuksiin.
Wikipedia mainitsee Umkhonton laukaisujärjestelmästä että laukaisutietokoneita on yksi jokaista neljää moduulia kohden. Eli ilmeisesti käytännössä laukaisimia pitää asentaa neljän kappaleen nippuna. Isommassa aluksessa varmaan sitten onnistuisi vaikka 2*4, neljä laukaisinta molemmilla puolilla jos ne ei keskilaivaan mahdu?

 

[Rannari]

Siinä onkin varmaan ollut syy...nuo kaksi muuta "loppusuoralle" päässyttä ohjusta ovat paljon pienempiä. Ilmeisesti Umkhonto oli niin paljon halvempi saman suorituskykyluokan muihin ohjuksiin verrattuna (Barak, Mica) että pikku riski kannatti ottaa. Ja eihän ohjus ihan tyhjästä oltu tempaistu, sehän perustui saman firman menestyksekkäisiin ilmataisteluohjuksiin.
Wikipedia mainitsee Umkhonton laukaisujärjestelmästä että laukaisutietokoneita on yksi jokaista neljää moduulia kohden. Eli ilmeisesti käytännössä laukaisimia pitää asentaa neljän kappaleen nippuna. Isommassa aluksessa varmaan sitten onnistuisi vaikka 2*4, neljä laukaisinta molemmilla puolilla jos ne ei keskilaivaan mahdu?

Ja onhan niitä vaihtoehtoja voinut alkuun olla vaikka kuinka monta. Lopullinen valinta vain tehtiin kolmen järjestelmän välillä.

 

[Spitfire]

Tuosta jäätymisestä vielä, että myös lämpöpuhaltimet on ihan kätevä keksintö jos tarvii jäätä poistaa. Niiden aiheuttama lämpöjälki on vain hetkellistä ja homma hoituu nopeasti ja vaivattomasti. Samaten jos asennetaan esim. lämpövastukset lämmittämään haluttuja kohteita, niin niitäkään ei tietysti tarvitse pitää päällä jatkuvasti, vaan ainoastaan sen ajan, että jää sulaa pois. Myös esim. jotain silikonia, tai vastaavaa ainetta voi laittaa pinnoille minkä ei haluta jäätyvän ja takertuvan kiinni toisiinsa. Aina välillä vaan tarkistaa tilanteen ja lisää tarvittaessa. Myös siilojen peittäminen ihan vain jollain kangassuojalla, tai vastaavalla, estää jäätymistä hyvin kuten on jo kauan käytetty mm. autojen tuulilaseilla. Keinoja on monia.