Merivoimien kehitysnäkymät

Noiden quad-packien kanssa voi myös käydä niin ettei niitä lopulta ole varaa hankkia kuin 4 vaikka siiloja olisikin tarjolla 16 :)

Ambitiotaso on joka tapauksessa varsin alhaalla. Siksi millään osa-alueella ei kannata odottaa kovin suuria. Ja jos miettii kokonaisuutta niin Merivoimien aluksilla on nykyään yhteensä 48 it-ohjusta. Jos 20-luvulle saadaan entistä suorituskykyisempi ohjus ( nykyinen Umkhonto-versio ei varmaankaan käy ) ja ohjusten määrä aluksilla samalla tuplantuu ( 4x16+4x8=96 ) niin onhan tuokin askel oikeaan suuntaan. Vaatimaton toki mutta askel kuitenkin.

Ymmärtäisin vielä jotenkin, jos länkkäriohjusten kanssa tilanne olisi kuvaamasi. Mutta mikäli Umkhontojakaan ei ole varaa ostaa paattia kohti enempää kuin luokkaa 16 (x 1-3 kertatäyttöä), niin ei hyvää päivää. :facepalm::facepalm:
 
Kirjoitin Aster 30:stä, joka on suorituskyvyltään ja kooltaankin (etenkin leveydessä) vähän eri luokkaa kuin ESSM. Siitähän täällä on kai haaveiltu, en minä näe, että Aster 15 olisi jotenkin erityisen hyvä ja hieno. Aster 15 ei edes mahdu kennoon neljän pakettina toisin kuin ESSM ja CAMM, joten jos kennostoja ei aiota mahduttaa aluksiin aivan valtavasti, tarvitaan vähintäänkin muita ohjuksia Aster 15:n lisäksi (eli käytännössä CAMM tai ESSM) riittävän ohjuslastin takaamiseksi.

Pelkällä Aster-15:llä jos mennään niin kahteen moduuliin mahtuu 16 ohjusta ja enempää tuskin lastattaisiin ESSM:ääkään. Kaksi SYLVER-moduulia kyllä alukseemme mahtuu ja näin olisi optio myöhemmin Aster 30:lle. Setuppi olisi kieltämättä tarkastelluista vaihtoehdoista kalleimmasta päästä joten voi olla että lompsasta täyte loppuu ennenkuin ohjukset on laivassa, saa nähdä.
ESSM tuskin tulisi kuitenkaan paljon halvemmaksi. Mk41:n kanssa riittäisi yksi moduuli mutta moduulit ovat kuitenkin niitä halvimpia osia järjestelmästä ja tuskin 32 ohjuksen täyttöön olisi varaa kuitenkaan. Mk56:lla taas menisi kyky käyttää muita ohjuksia kuin ESSM.
ESSM:n kanssa todennäköisesti alus tarvitsisi toisen järjestelmän lähipuolustukseen, ehkä Asterinkin. Jälkimmäisen kanssa se olisi helpompaa (CAMM tai Crotale 4pak).
Barak 8:aa ei ehkä kuitenkaan vielä kannata poistaa laskuista, israelilaiset järjestelmät ovat joskus yllättävänkin kustannustehokkaita (köhlaitonvientitukiköh).
 
Näihin laivanvarustusta koskeviin asioihin voisi ottaa vielä yhden näkökulman, jota on toitettu milloin minkäkin arvovaltaisen tahon suulla:

Suomella ei ole varaa sotkeutua kehitysasteella oleviin aseisiin, vaan pitää ostaa toimivaksi todettua.

Miten tuo muuttaa tilannetta? Mitkä aseet karsiutuvat?


Pelkällä Aster-15:llä jos mennään niin kahteen moduuliin mahtuu 16 ohjusta ja enempää tuskin lastattaisiin ESSM:ääkään. Kaksi SYLVER-moduulia kyllä alukseemme mahtuu ja näin olisi optio myöhemmin Aster 30:lle. Setuppi olisi kieltämättä tarkastelluista vaihtoehdoista kalleimmasta päästä joten voi olla että lompsasta täyte loppuu ennenkuin ohjukset on laivassa, saa nähdä.

Mikä mahtaa olla Aster 15:n ja Aster 30:n välinen ero hinnassa? Ulkoisestihan nuo ovat hyvin samanlaisia, jälkimmäisessä vain on isompi boosteri. Aster 30:n uudemmat versiot kylläkin tarjoavat ABM-kykyä, mutta jos vanhaa ohjusmallia tehdään yhä ja/tai kyky on ohjelmistokehityksen tulosta, niin silloin hintaero ei juuri kasvane.

Mikäli hinnassa ei ole valtavaa eroa (tyyliin 1,5 vs 3,0 miljoonaa), niin sitten kannattaa ottaa heti kolmekymppinen viidentoista sijaan. Lähikatve on kuulemma n. 3 km (vs. 1,3 km Aster 15), mutta yli 100 km kantama mahdollistaa moninkertaisesti suuremman kontribuution ilmapuolustuksen kokonaisuuteen. Lähikatve voidaan paikata muilla aseilla.

ESSM tuskin tulisi kuitenkaan paljon halvemmaksi. Mk41:n kanssa riittäisi yksi moduuli mutta moduulit ovat kuitenkin niitä halvimpia osia järjestelmästä ja tuskin 32 ohjuksen täyttöön olisi varaa kuitenkaan. Mk56:lla taas menisi kyky käyttää muita ohjuksia kuin ESSM.

ESSM ei välttämättä tule halvemmaksi, mutta ainakin on sitä laajennusvaraa ohjuskapasiteetissa, jos harmaassa vaiheessa ohjuksia saadaankin hankittua lisää. Helpommin niitä ohjuksia saa kuin uusia aluksia. Toki sama toimii myös euro-ohjusten kanssa, koska CAMM olisi luonnollinen seuralainen Asterille (oli Aster sitten 15 tai 30). Ja ohjusvalintaanhan vaikuttanee osittain myös muiden järjestelmien toimittajat, esim. Thalesin tutkien ja amerikkalaisohjusten yhteensovittamisesta on jo pitkä kokemus.

ESSM:n kanssa todennäköisesti alus tarvitsisi toisen järjestelmän lähipuolustukseen, ehkä Asterinkin. Jälkimmäisen kanssa se olisi helpompaa (CAMM tai Crotale 4pak).
Barak 8:aa ei ehkä kuitenkaan vielä kannata poistaa laskuista, israelilaiset järjestelmät ovat joskus yllättävänkin kustannustehokkaita (köhlaitonvientitukiköh).

ESSM on ainoana it-ohjuksena esimerkiksi Fridtjof Nanseneissa ja Australian Anzac-luokan aluksissa (kummassakaan alustyypissä ei ole edes Phalanxia tai vastaavaa CIWS-asetta). Ainakin Norjan rannikolla on mahdollisuudet yllätyksiin, joten eiköhän tuo meilläkin menisi.

Jos Asteriin päädytään, niin löisin melkein vetoa, että CAMM tulee myöskin (lähinnä sen kapasiteetin ja osin myös hinnan takia).
 
Mikä siinä höyrykatapultissa on niin erikoista, että vain USA sitä käyttää? Ydinvoima?

https://www.warhistoryonline.com/war-articles/india-to-retire-aircraft-carrier-viraat.html
India to Retire 57-Year Old Aircraft Carrier Viraat – The Oldest Aircraft Carrier In The World
Sep 25, 2016 George Winston

ins-viraat.jpg

Indian Navy's aircraft carrier INS Viraat. Photo Credit

SHARE:FacebookTwitter


The INS Viraat is India’s only operational aircraft carrier. It is to retire later this year. What isn’t decided, though, is what will happen to the ship afterwards.

Navy chief Sunil Lanba, discussed a proposal that would convert the ship into a museum. Currently docked at Cochin Shipyard in preparation for a decommissioning refit, the Viraat is a piece of history:

  • Oldest aircraft carrier – At 57 years-old, the Viraat is the oldest aircraft carrier in the world. It has served two different navies, the British as the HMS Hermes and the Indian Navy since February 1987.
    Commissioned in 1959, it was the flagship of the Royal Navy during the Falklands war in 1982 and decommissioned three years later. It was given extensive refits and then inducted into the Indian Navy in 1987. It has been India’s sole aircraft carrier for more than a decade.
  • The ‘Mother’ – The 13 story-tall ship known as ‘Mother,’ was used in the Operation Parakram – the standoff between India and Pakistan that followed the attack on Parliament in 2001.
  • The Giant – During its 29-year career, the Viraat has received 14 refits. It docked in Cochin Shipyards on July 28. This time, they are removing any valuable equipment before sending it back to Mumbai for decommissioning.
  • End of the Sea Harrier – The Viraat was planned to be retired before 2010. Delays in the introduction of the INS Vikramaditya made the navy hold on the Viraat. With the retirement of the Viraat, the Sea Harrier’s operational life comes to an end as well. They will still be used in training; Sea King helicopters will be used in service.
  • Worries about defense – The loss of the Viraat leaves India without a carrier until the Vikramaditya is complete in eight months. With China trying to expand its influence, it’s not a good time to not be in full force.
  • The future – There is no clear future for the Viraat. The government wants to turn it into a hotel or resort. Other groups are promoting adventure tourism. No decision has been made, Hindustan Times reported.
The hope is that the Viraat will not end up as the Vikrant did. That ship was sold for scrap metal. Bajaj Auto sells the V15 range of motorcycles which it claims uses metal from the Vikrant in the fuel tank.
 
No päätykki on 57mm Boforssi noin 95% varmuudella.

Helsinki-luokan tykkejä 2kpl ja Hämeenmaa -luokan 2kpl Istuisi pitkään linjaan. Harmi sinänsä, jo 76mm tykillä tulisi uusia kykyjä mutta kun säästetään niin säästetään. Toki LCS:n myötä 57mm uusia a-tarvikkeita on tulossa, mm. ohjautuva ammus.
 
Helsinki-luokan tykkejä 2kpl ja Hämeenmaa -luokan 2kpl Istuisi pitkään linjaan. Harmi sinänsä, jo 76mm tykillä tulisi uusia kykyjä mutta kun säästetään niin säästetään. Toki LCS:n myötä 57mm uusia a-tarvikkeita on tulossa, mm. ohjautuva ammus.

Muistaakseni sellaistakin vaihtoehtoa on foorumilla esitetty, että Haminat luovuttavat tykkinsä MTA2020:n käyttöön ja Haminat perivät Raumojen wanhat tykit.
 
Onhan Charles de Gaullessakin katapultit, samoin Brassien Sao Paulossa (ent. Foch)
 
Nykyään taitaa olla joo, Brasilian Sao Paolokin poistui rivistä 14:sta päivä kuluvaa kuuta.

Ei poistunut vielä, 14.2.2017 vain ilmoitettiin, että se tulee poistumaan 3 vuoden päästä.
 
Ah check! Pikaisesti lukasin vain, että decommisined 14 feb 2017.

Tosin se mitä tällä tarkoitetaan on hieman hämärää:

http://www.upi.com/Defense-News/201...nly-aircraft-carrier-Sao-Paulo/7861487256878/

According to Brazilian newspaper Estadão, Sao Paulo's demobilization process will begin immediately, and is expected to be complete by 2020.

Eli ei tainnut tulla Gripen M-kauppoja Brasiliaan.... Ja jos prosessi aloitetaan välittömästi, niin ei se alus kauaa ole operaatiokäytössä.
 
Muistaakseni sellaistakin vaihtoehtoa on foorumilla esitetty, että Haminat luovuttavat tykkinsä MTA2020:n käyttöön ja Haminat perivät Raumojen wanhat tykit.

Siitä oli juttua että Haminan olemassa olevaa varustusta on kevennettävä kun sutokalustoa lisätään. Samoin uusi it-ohjus voi olla nykyistä raskaampi jne. Ilmeisesti painot alkavat olla tapissa. Keulatykin vaihtaminen vaikka 40-milliseksi säästäisi muutaman kilon. Niin säästäisi kyllä nykyistä kevyempi pintatorjuntaohjuskin. Aika näyttää.
 
Höyrykoneella saa lämpöenergian muutettua nopeasti liike-energiaksi, jos sähköinen katapultti niin häviöt kasvaa. Eli kattilalla/ydinmiilulla tehtyä höyryä voidaan käyttää suoraan katapulttiin tai generaattorin pyörittämiseen jolla tehdään sähköä. Jos on varaa huonompaan hyötysuhteeseen.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Helsinki-luokan tykkejä 2kpl ja Hämeenmaa -luokan 2kpl Istuisi pitkään linjaan. Harmi sinänsä, jo 76mm tykillä tulisi uusia kykyjä mutta kun säästetään niin säästetään. Toki LCS:n myötä 57mm uusia a-tarvikkeita on tulossa, mm. ohjautuva ammus.

Näinköhän kroaatit antavat meille tykkejä enää takaisin? Hämeenmaissahan on Helsingin ja Turun tykit. Muutenkin ovat Mk1:siä joten tuskin kelpaavat enää 2020-luvulle.

76-millistä harkittiin jo hesareihin ja tulos oli että 57mm tarjoaa melkein saman suorituskyvyn paljon halvemmalla hinnalla. USN tuli samaan tulokseen LCS:ien kanssa. 76-millisen etu olisi lähinnä vähän parempi ulottuvuus ja mahdollisuus Vulcano-ammuksiin, jos ne ovat tässä kalipeerissa käyttökelpoisia.
 
76-millistä harkittiin jo hesareihin ja tulos oli että 57mm tarjoaa melkein saman suorituskyvyn paljon halvemmalla hinnalla. USN tuli samaan tulokseen LCS:ien kanssa. 76-millisen etu olisi lähinnä vähän parempi ulottuvuus ja mahdollisuus Vulcano-ammuksiin, jos ne ovat tässä kalipeerissa käyttökelpoisia.
Jep, tämä nyt on Wikipediasta mutta sopisi kyllä järkeen, ainoaksi eduksi jäisi kantama. Jos on kantamalla niin 57 Bofors toimittaisi enemmän tavaraa maaliin kuin 76 Oto, ainakin tämän mukaan.

While the 57 mm cannon may not seem as powerful as larger naval guns, such as the OTO Melara 76 mm, some of its performances are comparable; given its rate of fire and amount of explosive per shell, the Bofors gun actually achieves a higher amount of "explosive fired per second" than the 76 mm.[2]
 
Näinköhän kroaatit antavat meille tykkejä enää takaisin? Hämeenmaissahan on Helsingin ja Turun tykit. Muutenkin ovat Mk1:siä joten tuskin kelpaavat enää 2020-luvulle.

76-millistä harkittiin jo hesareihin ja tulos oli että 57mm tarjoaa melkein saman suorituskyvyn paljon halvemmalla hinnalla. USN tuli samaan tulokseen LCS:ien kanssa. 76-millisen etu olisi lähinnä vähän parempi ulottuvuus ja mahdollisuus Vulcano-ammuksiin, jos ne ovat tässä kalipeerissa käyttökelpoisia.

Hyvä korjaus, Haminoista tykit kenties. Helsinki-luokan aikoihin ainoat älyammukset olivat herätesytyttimillä varustettuja, ajat ovat muuttuneet. 57mm älyammuksia on toki myös tulossa. 76mm pidempi kantama ja tehokkaampi a-tarvike mahdollistaa toisaalta maataistelujen tukemisen tarvittaessa, 57mm tykin käyttö ei nykyisellään oikein, toki tulevaisuuden a-tarvikkeet voivat muuttaa tilanteen.
 
Jep, tämä nyt on Wikipediasta mutta sopisi kyllä järkeen, ainoaksi eduksi jäisi kantama. Jos on kantamalla niin 57 Bofors toimittaisi enemmän tavaraa maaliin kuin 76 Oto, ainakin tämän mukaan.

Tästä voi toki olla etua siinäkin mielessä, että MTA2020 -luokan elinkaaren aikana tykin maalina voi hyvinkin olla erilaisia parvissa toimivia miehittämättömiä pinta-aluksia.
 
Back
Top