Merivoimien kehitysnäkymät

[Tähystäjä]

Kävin muutama vuosi sitten avointen ovien päivillä Pansiossa. Kyllä oli tunnelma aavemaisen hiljaista verrattuna siihen, kun vuonna 1998 Pansiossa palvelin.
Tuolloin pansiossa majaili vielä esikuntakomppanian kiväärimiehet ketkä läheisen metsikön haudoissa ryömivät. Tänä päivänä alue on täysin metsittynyt ja juoksuhaudat kasvaneet umpeen. Sotasataman laitureilla pelattiin jalkapalloa eri alusten miehistöjen kesken. Nykyään ei kuulemma enää. Laivastotietä pitkin satamaan saapuessaan Tykkivene karjalan 120mm keulatykki tervehti jo kaukaa saapujaa. Vastapäätä tätä tykkilaiturissa oli tiedustelualus Kustaanmiekka joka sekin on jo poistettu käytöstä.
Päivystäjänä muistan kaikki ne kamerat aluksella jotka kuvasivat kannella liikkuneita.
Nyt Pansio muuttuu taas laivastoasemaksi, kun Upiniemestä alusyksiköt poistuvat. Tästä huolimatta osa aluksista tulee siltikin pysyvän Upiniemessä. Liekö syynä henkilökunnan halumattomuus muuttaa perheiden kanssa Turkuun, ei tiedä. Saa nähdä herääkö Pansio muutosten jälkeen jälleen eläväksi laivaston tukikohdaksi.

Kyllähän tuolla laitureissa tilaa vielä olisi. Vuoden 2010 Northern Coasts harjoituksen alussa Pansioissa olivat kiinni omien laivojen lisäksi harjoitukseen osallistuneet Haminat ja Pohjanmaa, eikä ollut edes ahdasta...

 

[Merten sheriffi]

Kävin muutama vuosi sitten avointen ovien päivillä Pansiossa. Kyllä oli tunnelma aavemaisen hiljaista verrattuna siihen, kun vuonna 1998 Pansiossa palvelin.
Tuolloin pansiossa majaili vielä esikuntakomppanian kiväärimiehet ketkä läheisen metsikön haudoissa ryömivät. Tänä päivänä alue on täysin metsittynyt ja juoksuhaudat kasvaneet umpeen. Sotasataman laitureilla pelattiin jalkapalloa eri alusten miehistöjen kesken. Nykyään ei kuulemma enää. Laivastotietä pitkin satamaan saapuessaan Tykkivene karjalan 120mm keulatykki tervehti jo kaukaa saapujaa. Vastapäätä tätä tykkilaiturissa oli tiedustelualus Kustaanmiekka joka sekin on jo poistettu käytöstä.
Päivystäjänä muistan kaikki ne kamerat aluksella jotka kuvasivat kannella liikkuneita.
Nyt Pansio muuttuu taas laivastoasemaksi, kun Upiniemestä alusyksiköt poistuvat. Tästä huolimatta osa aluksista tulee siltikin pysyvän Upiniemessä. Liekö syynä henkilökunnan halumattomuus muuttaa perheiden kanssa Turkuun, ei tiedä. Saa nähdä herääkö Pansio muutosten jälkeen jälleen eläväksi laivaston tukikohdaksi.

Kyllähän tuolla laitureissa tilaa vielä olisi. Vuoden 2010 Northern Coasts harjoituksen alussa Pansioissa olivat kiinni omien laivojen lisäksi harjoitukseen osallistuneet Haminat ja Pohjanmaa, eikä ollut edes ahdasta...

Sotasataman laitureita on korjattu viimeaikoina. Tarkoituksena on juuri valmistautua vastaanottamaan Upinimestä saapuvia aluksia.

 

[Caveman]

Lisätään tähän topikkiin kun kerta laivoilta (ainakin haminoista) tuo tykki löytyy...

 

[Merten sheriffi]

Täällä joku vai oliko jopa Susiykkösessä kertoi, että Hämeenmaalla ja Uusimaalla on kaapeloinnit valmiina tuon varalle.

 

[Caveman]

Täällä joku vai oliko jopa Susiykkösessä kertoi, että Hämeenmaalla ja Uusimaalla on kaapeloinnit valmiina tuon varalle.

Mutta ilmeisesti miinalaivoilla on mk1 tykki... Kaiketi olisi ollut järkevää modernisoinnin yhteydessä hommata samoin tein se mk3, mutta taisi maksaa liikaa..

 

[Hejsan]

Mä lujin että Suomen jäämurtajat voi laitaa miinoja sota-aikana ja myös se Silja Line laiva

 

[adam7]

dragassa koksu haluaa korkata jääkärin jne...:-/

Onnistuit taas xenofobiassa ja seksuaalimaniassasi. Mennään taas sinne kansanryhmän... puolelle. Sairasvakuutus kattaa kyllä aika lailla.. Kannattaa tiedustella jos ahdistaa..

Jos asialinja ei onnistu, pitäskö koittaa jotain stand-up linjaa?

----

Kai Merivoimatkin voivat uudistua, ilman että kaikki on paskaa.

 

[baikal]

Mä lujin että Suomen jäämurtajat voi laitaa miinoja sota-aikana ja myös se Silja Line laiva

Kyllä kyllä, niissä on kiskoja niin paljon, että meritellut oikein ruuhkautuu laskusillalla, kun harmaa vaihe yllättää. Katsopas googlella mitä silakkatroolarit tekevät sodan uhan aikana?

 

[Tähystäjä]

Täällä joku vai oliko jopa Susiykkösessä kertoi, että Hämeenmaalla ja Uusimaalla on kaapeloinnit valmiina tuon varalle.

Samat taistelunhallintajärjestelmät ja sensorithan noissa laivoissa on kuin Haminoissa, joten ei pitäisi olla mitään teknistä estettä tuolle. Nykyinen Mk1 tykkikin on tutkaohjattu, ja voidaan ampua etänä taistelunjohtokeskuksesta... Tuo nykyinen Mk1 tykki muuten voittaa minkä tahansa Linnanmäen karusellin huvipuistolaitteena pyörimisnopeudessaan, itse tykkiä manuaalisesti ohjanneena ja sisällä olleena voin kertoa tämän. Jos joku olisi silloin tykissä sisällä kun se on automaattiohjauksella ja alkaa seurata esim. nopeasti liikehtivää ilmamaalia, niin siinä menisi kyllä keneltä tahansa puurot ja vellit sekaisin. Kääntyy nimittäin varmaan alle sekunnissa 180 astetta. Tulinopeuskin tuossa on sen verran kova että manuaalilaukaisulla on lähes mahdotonta saada ammuttua vain yhtä kuulaa, yhdellä polkaisulla lähtee melkein pakostakin ainakin kaksi ammusta. Oikeastaan ainoa missä selkeästi häviää Mk:3:selle on ammunnanhallintajärjestelmä ja itse tykin tarkkuus. Nykyiset tykithän on kierrätetty oliko sen nyt vanhoista Hesareista vai mistä, tietävemmät korjatkoon...

Se mikä tuossa on jopa parempaa kuin Mk3:ssa on että tuo on todella varmatoiminen, etäohjausta lukuunottamatta täysin mekaaninen laite. Helppo huoltaa merelläkin, ei muuta kuin tykin piippu suoraksi eteen ja putsauspuikkoa sisään. Tykin laataaminen onnistuu myös nopeasti aivan tykin takana olevista ammusvarastoista. Ei siis juurikaan mitään herkkää elektroniikkaa, joka voisi mennä epäkuntoon... Ainoa mikä tuossa voi käytännössä pettää on tykkiä liikutteleva hydrauliikka. Kaikkia pintamaaleja vastaan täysin riittävä laite, se mikä tuottaa haasteita ovat matalalla lentävät, nopeasti liikehtivät ilmamaalit.

 

[Tähystäjä]

Jos haluttaisiin suht edullisesti parantaa Hämeenmaa-luokan taistelunkestävyyttä, niin hankkisin tuonne pari kpl Phalanx CIWS:iä. Ongelmaksi saattaa vain muodostua vähissä oleva ylimääräinen tila sekä kaapeloinnit ja yhdistäminen taistelunjohtojärjestelmään... Tietysti toinen olisi SUTO-torpedoheittimien hankkiminen, mutta toisaalta olen sitä mieltä että miinalaivan tehtäviin ei tulisi kuulua SUTO-tehtävät. Kumpikohan havaitsee toisen aikaisemmin, äänekäs miinalaiva vai hiljainen diesel-sukellusvene? Niinpä... Nykysukellusveneet kun saattavat parhaimmillaan mennä pinnan allakin lujempaa kuin täydessä miinalastissa oleva miinalaiva pääsee.

SIETO-tilanteeseenhan tuo on lähes täydellinen purkki: omaa kattavan sensorivarustuksen, pystyy olemaan merellä pitkään, jonkinlainen omasuoja-aseistus löytyy tilanteeseen kuin tilanteeseen, pystyy toimimaan merellisenä johtokeskuksena, miinoja ja muuta roipetta mahtuu hyvin mukaan, pystyy tarvittaessa kuljettamaan maajoukkoja, alustarkastusosasto ja sukeltajat voi käyttää tukialuksena, on jäissäkulkukykyinen, matala syväys ja keulapotkuri eli pystyy liikkumaan matalissa ja kapeissa väylissä, monipuolinen navigointijärjestelmä eli pystyy navigoimaan tarkasti huononkin näkyvyyden aikana, voi toimia meripelastustehtävissä ja suorittaa evakuointeja jne...

Voittaa merellä oltaessa mukavuudessa minkä tahansa suomalaisen sota-aluksen: evävakainten ansiosta kulku suht. vakaata, hyvin varusteltu keittiö, isohkot ruokavarastot ja kylmätilat, iso makeavesisäiliö, pystyy tekemään merivedestä juomavettä, normaalioloissa varusmiehillä käytössä sauna, pyykinpesukoneet, kanttiini, telkkari ja pleikkari sekä miinakannen kuntolaitteet, kohtuulliset nukkumatilat varusmiehillekin... Henkilökohtaisesti nukuin laivalla keskimäärin paremmin, sen minkä nukuin, kuin kasarmilla.

 

[vm78]

Hämeenmaasta asiaa

Mielenkiintoista lukea näitä omakohtaisia muisteloita. Minkälaista mahtaa olla aluksen kulku kovemmassa merenkäynnissä, vaikkapa boforien kohotessa 7-9 tasolle? Sattuiko sellaista omalle kohdalle?

 

[yrjö]

Wikipediassa sanotaan, että Phalanx on aika autonominen ja että se tarvitsee vain vesiliittimen ja sähköä.

 

[Mosuri]

Henkilökohtaisesti nukuin laivalla keskimäärin paremmin, sen minkä nukuin, kuin kasarmilla.

Olen muutaman yön nukkunut laivaston kasarmilla. Jostain syystä yöllä laivastossa haahuillaan pitkin käytäviä, paiskotaan ovia, päivystäjä huutaa suureen ääneen ja käytävillä sytetellään ja sammutellaan valoja pitkin yötä!

Maavoimissa taas oman kokemukseni mukaan on hiljaista kuin hautausmaalla.

 

[Merten sheriffi]

Viikon verran miinalautta Pansiollakin palvelleena voin sanoa, että mukavuus on lautalla omaa luokkaansa esimerkiksi miinalaivoihin verrattuna.
Tuosta Boforsin tykistä sen verran, että mk3 version teho on moninkertainen mk1 versioon verrattuna. Kiitos 3p älyammusten.
Tosin veikkaan näiden määrän merivoimilla olevan hyvin minimaallinen.

 

[Merten sheriffi]

Henkilökohtaisesti nukuin laivalla keskimäärin paremmin, sen minkä nukuin, kuin kasarmilla.

Olen muutaman yön nukkunut laivaston kasarmilla. Jostain syystä yöllä laivastossa haahuillaan pitkin käytäviä, paiskotaan ovia, päivystäjä huutaa suureen ääneen ja käytävillä sytetellään ja sammutellaan valoja pitkin yötä!

Maavoimissa taas oman kokemukseni mukaan on hiljaista kuin hautausmaalla.

Isäni vuonna 1969 Pansion kasarmin käytävällä vyörytti yöllä kuulaa varustoverinsa kanssa toiseen päähän ja takaisin jotta kulit (alokkaat) eivät saaneet nukutuksi. Lattia Pansion kasarmilla muista poiketen suurempaa Laattalattiaa jossa kuula pitää hyvinkin ikävää ääntä.

 

[Hejsan]

Kyllä ruotsalaiset osaa tehdä tykkejä missä on suuri tulinopeus.

Tälläisiä tykkejä niilä oli kylmän sodan aikanan 10.5 cm M/50 jolla voisi ampua 15 tai 36 laukausia minuuti!!! ja se sitten vertaa suomalaisiin jolla on 8-10 laukausia munuuti ne 130 TK.....

http://sv.wikipedia.org/wiki/10,5_cm_tornautomatpj%C3%A4s_m/50

http://sv.wikipedia.org/wiki/Batteri_Arholma#Batteri_Arholma

Miksi ei suomella on niin suuri tulinnopues niiden rannikkotykeillä?

 

[aapee]

Kyllä ruotsalaiset osaa tehdä tykkejä missä on suuri tulinopeus.

Tälläisiä tykkejä niilä oli kylmän sodan aikanan 10.5 cm M/50 jolla voisi ampua 15 tai 36 laukausia minuuti!!! ja se sitten vertaa suomalaisiin jolla on 8-10 laukausia munuuti ne 130 TK.....

http://sv.wikipedia.org/wiki/10,5_cm_tornautomatpj%C3%A4s_m/50

http://sv.wikipedia.org/wiki/Batteri_Arholma#Batteri_Arholma

Miksi ei suomella on niin suuri tulinnopues niiden rannikkotykeillä?

Varmaan osaltaan vaikuttaa ainakin se, että 130mm ja 105mm ammuksissa on jonkin verran paino- ja kokoeroa.

 

[Hejsan]

Joo voi olla niin.

ruotsi vaihtoi ne sitten 120 mm tykiin jolla oli 25 laukausia minuuti, ja sehän on myös paljon....

http://sv.wikipedia.org/wiki/12_cm_tornautomatpj%C3%A4s_m/70

 

[hessukessu]

Joo voi olla niin.
ruotsi vaihtoi ne sitten 120 mm tykiin jolla oli 25 laukausia minuuti, ja sehän on myös paljon....
http://sv.wikipedia.org/wiki/12_cm_tornautomatpj%C3%A4s_m/70

Aika hyvin, tuolla piisaa kantamaakin jo 27km!
Onko hinnasta yhtään tietoa, eli miten paljon yksi tuollainen maksaa ja onko tuossa mahdollisuuksia suora-ammuntaan tykkikohtaisesti? Entä mahdollisuuksia ilmamaalien tulittamiseen? Onko lämpökameraa? Käsittääkseni suomalaisessa 130mm tornitykissä oli ko. ominaisuudet.

 

[SJ]

Joo voi olla niin.
ruotsi vaihtoi ne sitten 120 mm tykiin jolla oli 25 laukausia minuuti, ja sehän on myös paljon....
http://sv.wikipedia.org/wiki/12_cm_tornautomatpj%C3%A4s_m/70

Aika hyvin, tuolla piisaa kantamaakin jo 27km!
Onko hinnasta yhtään tietoa, eli miten paljon yksi tuollainen maksaa ja onko tuossa mahdollisuuksia suora-ammuntaan tykkikohtaisesti? Entä mahdollisuuksia ilmamaalien tulittamiseen? Onko lämpökameraa? Käsittääkseni suomalaisessa 130mm tornitykissä oli ko. ominaisuudet.

Eikös tuo ole sama ase, mikä oli Turunmaa -luokassa?