Merivoimien kehitysnäkymät

Väitän että on, koska MK44 Bushmasterin stand-off etäisyys on pidempi, ammus lentää 4 x nopeammin ja lentorata on laakeampi, esteiden (puut, rakennukset)läpäisy on suurempi.
30x173 on myös paljon tehokkaampi aluksia ja ilma-aluksia vastaan(krkk sopii huonosti jos ei ollenkaan).
30mm ABM-ammuksella on 0.5 mrad tarkkuus ja ballistinen etu vs. 40x53 HEDP tai muut kevyet 40mm kranut.
Itse myös nostaisin ilmatorjunnan yhdeksi tärkeimmäksi fiitseriksi joka puhuu konetykin puolesta. Kranaatinheitin on täysin kelvoton tähän. Jos oltaisiin joku öljysheikkivaltio, laitettaisiin botskeihin myös se kranu-kk takakannelle....
 
  • KrKK kantama on 1,5km-2km. Kantamassa tuskin siis hävitään konetykille.
  • Kyllä se on stabiloitu merivoimien aluksissa. Ei eroa.
  • Läpäisyä ei tarvita jalkaväkeä vastaan. Ei eroa.
Ei tietoa tehokkuudesta. Se oli kysymys, kun meinattiin, että konetykki on tehokkaampi kuin KrKK. Onko näin?

Muutkin ovat vastanneet, mutta lisään omani soppaan.
Konetykki on tulinopeudeltaan ylivoimainen ja se sopii useita eri maalityyppejä vastaan. Lisäksi useissa nykyaikaisissa konetykeissä on kaksoisyöttö, joten voidaan käyttää kahta erilaista ammusta. Koska ammuksen lähtönopeus on suurempi, soveltuu konetykki paremmin liikkuvan maalin ampumiseen.
Sirpalekranaatin tehosta en osaa sanoa mitään, mutta konetykkien ammuksia on niin paljon, että vertailu ei ole ihan helppoa.
Konetykki soveltuu ilmamaalien torjuntaan, samoin merimaalien, kevyesti panssaroitujen maaajoneuvojen, että jalkaväen torjuntaan.

Krkk on kevyempi ja todennäköisesti halvempi kuin konetykki. Se voidaan asentaa hyvin kevyeen alukseen.
Myös ammukset ovat kevyempiä, joten suhteellisen pieniin veneisiin mahtuu enemmän Krkk ammuksia, kuin konetykin ammuksia.
Ammuksesta johtuen ampuminen 2km päähän on todellista aluemaalin ampumista. Sitä kuinka herkkä Krkk:n ammus on tuulelle kun ammutaan yli kilometrin matkalle en tiedä, mutta epäilen, ettei ase ole varsinainen tarkkuustyökalu.

Molemmilla on siis omat hyvät puolensa, mutta kyllä kunnon konetykki on parempi.
 
Kiitos vain perusteellisista vastauksista kaikille :)

Kysymys oli rahtusen suppeampi:

Onko 30mm konetykki tehokkaampi peli kuin 40mm kranaattikonekivääri saaressa olevaa jalkaväkeä vastaan rantautuessa/maihinnoustessa vihollisen hallussapitämälle rannalle?

Oma käsitykseni on että 40mm kranaattikonekivääri on niin hurja peli, että hoitaisi tämän homman about yhtä tehokkaasti. Ja kun mietitään hintaa ja asennettavuutta, niin on paljon helpompi nähdä valintana kyseiseen tehtävään.

Tästä kertoo mm. se, että meillä jo KrKK Jehussa olemassa, rynnäkkötykkitorni-veneitä ei ole. Ja veikkaisin että tuskin koskaan tulee.

Erityisesti, jos on niin, ettemme juuri koskaan tulisi maihinnousemaan vihollisen hallussapitämälle rannalle, niin ei sellaiseen kannata rakentaa overkilliä.

Jos halutaan enemmän tehoa, niin sitten enemmin se Nemo-krh. Siinä on taas rutkasti pointtia.
 
Itse myös nostaisin ilmatorjunnan yhdeksi tärkeimmäksi fiitseriksi joka puhuu konetykin puolesta. Kranaatinheitin on täysin kelvoton tähän. Jos oltaisiin joku öljysheikkivaltio, laitettaisiin botskeihin myös se kranu-kk takakannelle....

Ilmatorjuntakyky voi olla tärkeä. Mitäs jos yksi jantteri kannelle + stinger? Hakkaa konetykin ilmatorjunnassa mennen tullen ja on kaiken lisäksi varmasti halvempi.
 
No niin, eiköhän pojat oteta viime hetken veikkaukset taistelujärjestelmän voittajasta (ja jos haluaa tutkan toimittajasta)?
Sillä jos se muutama viikko piti paikkaansa niin asiaa voi odotella tapahtuvaksi kai ensi viikosta alkaen.

Omalta osaltani vaikka järki Hamina-MLU:n pohjalta sanoo Saab, niin veikkaan Atlas ja Thales.
 
Ilmatorjuntakyky voi olla tärkeä. Mitäs jos yksi jantteri kannelle + stinger? Hakkaa konetykin ilmatorjunnassa mennen tullen ja on kaiken lisäksi varmasti halvempi.
Varmasti näin, mutta nykytykkien elektroniset tähtäin/tulenjohtosysteemit pystyy melko tehokkaaseen torjuntatuleen, ja se tykki on aina mukana ja valmiina. Konetykki on myös parempi nopeita, lähestyviä maaleja (rynnäköivät lentokoneet) vastaan, jotka ovat tyypillinen uhka maihinnousualuksille. Se ei paljoa lämmitä ampua Stingeri perään kun vene on jo seulana.
 
No niin, eiköhän pojat oteta viime hetken veikkaukset taistelujärjestelmän voittajasta (ja jos haluaa tutkan toimittajasta)?
Sillä jos se muutama viikko piti paikkaansa niin asiaa voi odotella tapahtuvaksi kai ensi viikosta alkaen.

Omalta osaltani vaikka järki Hamina-MLU:n pohjalta sanoo Saab, niin veikkaan Atlas ja Thales.

Pistetään hyvien kertoimien takia LM Canada ja CEA.
 
Thalesin Suomi tutka, koska olisi epäkohteliasta olla valitsematta sitä kun ovat noin ahkeroineet :cool:

Mutta taistelujärjestelmä... Luulempa että se on Saab. Kerta Thalesin Tacticos ei ole mukana, niin Saab sieltä tulee. Saksalaiset ovat sekoilleet sotalaivojensa järjestelmien kanssa viime vuosina niin paljon että voi ulkomaat vähän miettiä uskaltaako uuden sukupolven saksalaisinsinööreihin luottaa killing-bisnekses.

Ja LocMartin tutkat luultavasti maksavat hunajaa, eivätkä varmaan mielellään asenna eurooppalaisia halvalla.

Thales 4D fixed panel S-band AESA ja SAAB 9lv sitä ajamaan.
 
Thalesin Suomi tutka, koska olisi epäkohteliasta olla valitsematta sitä kun ovat noin ahkeroineet :cool:

Älä unohda Saabin SQ2020 integroitua mastoa, josta jaettiin firman sisällä palkintojakin!

Mutta taistelujärjestelmä... Luulempa että se on Saab. Kerta Thalesin Tacticos ei ole mukana, niin Saab sieltä tulee. Saksalaiset ovat sekoilleet sotalaivojensa järjestelmien kanssa viime vuosina niin paljon että voi ulkomaat vähän miettiä uskaltaako uuden sukupolven saksalaisinsinööreihin luottaa killing-bisnekses.

Ehkä.

Ja LocMartin tutkat luultavasti maksavat hunajaa, eivätkä varmaan mielellään asenna eurooppalaisia halvalla.

Miksi eivät asentaisi, varsinkaan kun asiakkaan rahapussi on mikä on? Laittoivathan ne Halifaxeihinkin eurooppalaiset tutkat. Mutta muuten hintatietous ei ehkä ole LMC:n vahvimpia puolia...

Thales 4D fixed panel S-band AESA ja SAAB 9lv sitä ajamaan.

Kelpaa.
 
Koska nämä ovat budjettikorvetteja, niin veikataan taistelujärjestelmän toimittajaksi Saabia. Tutkaksi tulee kuitenkin TRS-4D, koska se kelpaa myös Yhdysvalloille eikä se ole samalla tavalla vaiheessa kuin Saabin Sea Giraffe 4A FF.
 
TRS-4D on varmaankin luokkaa minimi mitä saattaa odottaa (koska vanhaa 3D:tä on jo ennestään), mutta ei silti huono valinta.
 
TRS-4D on varmaankin luokkaa minimi mitä saattaa odottaa (koska vanhaa 3D:tä on jo ennestään), mutta ei silti huono valinta.

En usko, että se häviää kiinteänä asennuksena mitenkään mainittavasti, jos lainkaan, esim. Saabin tutkalle. Eihän se mikään Sea Fire 500 tietenkään ole, mutta riittänee meille.
 
Lockheed Martin Canadan CMS 330 + Thalesin tutka. Perusteluna se että sellaiset todennäköisesti tulevat myös viiteentoista Kanadan tulevaan Type 26 fregattiin, Thalesin noissa tutkissaan käyttämiä moduleita valmistava tehdas on Kanadassa ja heillä on tietynlainen etulyöntiasema sen suhteen. Kanada on myös ollut rahoittamassa APAR-tutkan kehitystä. Vielähän ainakaan virallisesti noita Kanadan fregattien tutkia ei ole valittu.

Thales on isohko (eurooppalaisittain) tekijä laivastotutkissa ja heillä on ihan todennettua suorituskykyä mm. lukuisten koeammuntojen kautta tutkien kyvystä. Euroopasta ei taida löytyä vastaavaa kokemusta keltään muulta laivastotutkista, monipaneelitutkista yms. Siksi uskon valinnan päätyvän heihin.

Päiväunena olisi tietysti alla oleva GaN APAR block 2 X-aaltoalueen tutka + uusi (NS200 tutkan paneeliin perustuva) GaN SM400 S-aaltoalueen tutka. Näin ollen ei tarvittaisia varsinaisia puoliaktiivisten ohjusten valaisututkiakaan koska APAR osaa ICWI-ohjauksen.

https://www.thalesgroup.com/en/worldwide/defence/apar-active-phased-array-multifunction-radar

Voi olla että hintansa puolesta tällainen ei kuitenkaan mahdu budjettiin.

DdrGfgeU0AAf0Ng.jpg


LM/Thales siis voivat ehkä tarjota alhaisempaa hintaa ja integroinnin varmuutta (ja jaettuja kustannuksia) myös Suomelle.
 
Viimeksi muokattu:
Tarjonnevatko alhaisinta hintaa kuitenkaan kun ovat vahvoja juuri luotettavuudessa, näytöissä ym. Joku MF-Star eksyessään kisaan joutuu olemaan ihan eri tavalla halpa pärjätäkseen.

Voisi olla virhe tarjota Type 26 -ratkaisua Suomeen edullisesti kun Kanada kuitenkin maksaa siitä hetken päästä liikaa. Halpa referenssi alle voisi näyttää irvokkaalta. Kyseessä on kuitenkin lotjat, joiden ostohinta on arvioituna yli tuplaten mitä Pohjanmaa-luokka. @intternetsoturi CEA:n ratkaisua tarjosi muuten Saab/Navantia tuossa Kanadan kisassa.

Hyvä, että joku uskalsi toivoa enemmän kuin on likikään todennäköistä. Alaraja huudettiin jo moneen kertaan.

 
Viimeksi muokattu:
Päiväunena olisi tietysti alla oleva GaN APAR block 2 X-aaltoalueen tutka + uusi (NS200 tutkan paneeliin perustuva) GaN SM400 S-aaltoalueen tutka. Näin ollen ei tarvittaisia varsinaisia puoliaktiivisten ohjusten valaisututkiakaan koska APAR osaa ICWI-ohjauksen.

https://www.thalesgroup.com/en/worldwide/defence/apar-active-phased-array-multifunction-radar

Voi olla että hintansa puolesta tällainen ei kuitenkaan mahdu budjettiin.

DdrGfgeU0AAf0Ng.jpg
Joku tuon tapainen on tulossa myös Hollannin ja Belgian tuleviin fregatteihin, jotka tosin ovat jo vähän raskaamman sarjan aluksi.

Thales to develop air warfare mission suite for new Dutch, Belgian frigates
https://navaltoday.com/2019/02/28/t...mission-suite-for-new-dutch-belgian-frigates/
The Netherlands Defence Materiel Organisation (DMO) has contracted Thales to develop a new anti-air warfare system, dubbed the Above Water Warfare System (AWWS), which will be used on the new generation of frigates to be built for the Netherlands and Belgium.

The current multi-purpose (M) frigates in service with the two navies will be replaced as they are reaching the end of their lifecycle. A new generation of M-frigates is scheduled to start entering service in 2024.

Although their primary role will be anti-submarine warfare, the new frigates must be able to independently defend themselves as well as nearby units against air and surface threats.

For this purpose, they will be equipped with AWWS, a new system that will continuously generate the best solution to counter incoming threats. It will consist of a new generation of sensors, coupled with intelligent software that continuously calculates which actions are best suited to tackle each threat detected by radar and other sensors in the right manner. This maximizes the chance of survival, while the crew stays in control.

AWWS will use the fully digital dual-band X/S radar suite: an integral combination of active phased array radar (APAR) and Sea Master 400 radar technologies.

Prior to the AWWS contract, the Dutch defense ministry initiated advanced research into this technology with DMO, TNO and Thales more than ten years ago. This resulted in an agreement for a “technology demonstrator”.

The technology demonstrator will eventually be installed at a shore-based test site for tests and trials.

“For many decades, the naval building cluster, knowledge institutes and defense have been supplying modern and technologically advanced products in what we call the Triple Helix. These products are essential for our national security,” Arie-Jan de Waard, director, DMO. “It is great we are taking an important step for this priority with the development of the AWWS project with Thales.”
 
Australialainen tutka? Oikeasti? :unsure:

CEA:n Ceafar(aesa-tutka) ja Ceamount (x-alueen valaisututka ESSM:lle) ovat jo integroituna 9LV Mk4 taistelunjohtojärjestelmään, ja palvelukäytössä Australian merivoimissa. Eli em kokonaisuus olisi varsin looginen ja riskitön vaihtoehto. Joku kilpailijoista saattaisi sisällyttää myös Elta:n Mfstar-tutkan tarjoamaansa taistelujärjestelmään.
 
Joku tuon tapainen on tulossa myös Hollannin ja Belgian tuleviin fregatteihin, jotka tosin ovat jo vähän raskaamman sarjan aluksi.

Isompia joo, mutta pääasiassa SUTO-tehtävään tarkoitettuja. Noiden IT-varustus tulee silti olemaan kova, ESSM ja SM-2 ohjuksineen ja tuolla tutkajärjestelmällä, mutta mitään IT-fregatteja nämä eivät ole tarkoitettuja olemaan.
 
Back
Top