Merivoimien kehitysnäkymät

Yläpuolella mainittu "Strales 76/62" ei ole ainoa vaihtoehto isommista aseista. Esimerkiksi amerikkalaisten viisituumainen on käynyt hyvin kaupaksi maailmalla myös 3000 tonnin kokoluokan aluksiin, ja tokihan Leonardoltakin löytyy tuossa kokoluokassa 127/64 LW.

Amerikkalaisten 5-tuumainen on jossain määrin vanhahtava, hitaasti ampuva tykki. Italiaanojen vastaava vaikuttaa modernimmalta. Kyllä sellaisen saa LV2020-kokoluokan aluksiinkin, mutta silloin kyllä pitää suunnitteluvaiheessa olla tilaa yms varattuna. En oikein usko että LV2020:lla on jätetty näin paljon tyhjää tilaa "just in case". Sen sijaan 76-millinen vie vain vähän enemmän tilaa kuin viisseiska, mutta tehonlisäyskin on pieni. Teoriassa se voisi ampua Vulcano-ammuksia, mutten oikein usko että ne on kustannustehokkaita kolmituumaisen pienellä hyötykuormalla.
100mm kokoluokan ase olisi sopiva yleisavain, mutta länsimaissa ei ole enää tarjolla modernia asetta tuossa kokoluokassa.
 
Amerikkalaisten 5-tuumainen on jossain määrin vanhahtava, hitaasti ampuva tykki. Italiaanojen vastaava vaikuttaa modernimmalta. Kyllä sellaisen saa LV2020-kokoluokan aluksiinkin, mutta silloin kyllä pitää suunnitteluvaiheessa olla tilaa yms varattuna. En oikein usko että LV2020:lla on jätetty näin paljon tyhjää tilaa "just in case". Sen sijaan 76-millinen vie vain vähän enemmän tilaa kuin viisseiska, mutta tehonlisäyskin on pieni. Teoriassa se voisi ampua Vulcano-ammuksia, mutten oikein usko että ne on kustannustehokkaita kolmituumaisen pienellä hyötykuormalla.
100mm kokoluokan ase olisi sopiva yleisavain, mutta länsimaissa ei ole enää tarjolla modernia asetta tuossa kokoluokassa.
Ei meillä ole kyllä varaa noihin 5 tuumaisiin, eikä niitä saa kunnolla laivoihin ängettyä jos tehtäväkenttä on niin moninainen kuin Laivue 2020 kohdalla on asetettu. 127mm luokan tykit vaativat myös tilaa kannen alle 2 kerrokseen latauslaitteineen ja makasiineineen.

BAE:n nykyään valmistama MK 45 mod 4 tykki painaa kaikkineen ilman ammuksia 60 tonnia ja OTO:n LW 33 tonnia. Sellaiset veisivät reilun sadan metrin purkeista liikaa tilaa ja toisivat painoa keulalle ja korkealle. Lisäksi niillä ei ole kuin sekundaarinen rooli ilmatorjunnassa ja erikoisammuksilla kuten DART.

Jos jotain tyrnäkämpää haluaisi maa/meritaisteluun ainoa järkevä vaihtoehto olisi tuo 76/62 SR, jonka paino kuivana on 7900 kg. Hieman eri luokkaa siis. Kyseinen seiskakutonen on valittu mm. Nansen-luokan fregateille ja nekin ovat suurempia kuin meidän korvetit. Mutta, kuten sanottu 57mm hoitaa monta hommaa ja kaliiperi on järkevä kunhan siltä ei odoteta liikoja. Tulinopeus on kova ja sillä lamauttaa ohjusveneen tai jopa korvetin kokoisia maaleja keskipitkällä kantamalla, sekä hoitaa it/ohjustorjunnan kustannustehokkaasti.
 
Ei meillä ole kyllä varaa noihin 5 tuumaisiin, eikä niitä saa kunnolla laivoihin ängettyä jos tehtäväkenttä on niin moninainen kuin Laivue 2020 kohdalla on asetettu. 127mm luokan tykit vaativat myös tilaa kannen alle 2 kerrokseen latauslaitteineen ja makasiineineen.

BAE:n nykyään valmistama MK 45 mod 4 tykki painaa kaikkineen ilman ammuksia 60 tonnia ja OTO:n LW 33 tonnia. Sellaiset veisivät reilun sadan metrin purkeista liikaa tilaa ja toisivat painoa keulalle ja korkealle. Lisäksi niillä ei ole kuin sekundaarinen rooli ilmatorjunnassa ja erikoisammuksilla kuten DART.

Jos jotain tyrnäkämpää haluaisi maa/meritaisteluun ainoa järkevä vaihtoehto olisi tuo 76/62 SR, jonka paino kuivana on 7900 kg. Hieman eri luokkaa siis. Kyseinen seiskakutonen on valittu mm. Nansen-luokan fregateille ja nekin ovat suurempia kuin meidän korvetit. Mutta, kuten sanottu 57mm hoitaa monta hommaa ja kaliiperi on järkevä kunhan siltä ei odoteta liikoja. Tulinopeus on kova ja sillä lamauttaa ohjusveneen tai jopa korvetin kokoisia maaleja keskipitkällä kantamalla, sekä hoitaa it/ohjustorjunnan kustannustehokkaasti.
Se miinakansi miinoineen hemmettiin niin johan sitä tilaa alkaa korveteista löytymään.
 
Se miinakansi miinoineen hemmettiin niin johan sitä tilaa alkaa korveteista löytymään.
Aivan totta, merivoimathan eivät ole vieläkään ymmärtäneet, miten vanhentunut ase merimiina on! Onneksi syvä reservi tietää nämäkin asiat...
 
Pelkkää spekulaatiota, mutta uskoisin, ettei kovin ihmeellistä (tarvitse) tehdä. Tykithän ovat vain n. 10-20-vuotiaita ja merivoimilla lienee ambitioita vaihtaa suurempikaliberisiin Pohjanmaa-luokan MLU:ssa.

Ulkomuoto ei ainakaan muutu nykyisestä. Lisätyn häiveen tavoittelussa ei ole järkeä, kun aluksen runko ja pääosin päällirakenteetkin ovat terästä.
Spekulaatiotahan tämä kaikki, mutta onko tuollaisista ambitioista sitten ollut jotain näkyviä vihjeitä? Kun itse olen antanut itseni ymmärtää että Boffen 57 on suorastaan se juuri haluttu kaliiperi noihin. 76mm tai isompi ei varmaan kurmoota lähelle päässeitä lentsikoita tai pikaveneitä tai rantapusikon joka pikku kolkkaa samalla nopeudella, ja varsinaiset laivamaalit on tarkoitus hoidella Harpoonilla.

Ja onhan tuota runkoa ja päällirakennetta puhuttu häiveiseksi suunnitelluksi, ei kai teräksen käyttö sinänsä sitä pilaa. Kaikkihan se häiwe on kotiinpäin, tykkitornia myöten. Meinaan ettei se niin jyrkkä joko/tai -kysymys ole. Eiköhän tuo "perinteiseen" päätyminen ole taas kerran ihan vain kustannuskysymys.
 
Hamina-luokan ohjusvene bongattu eilen aamusumussa Kemiönsaaren ja Ulkoluodon välisessä salmessa. Etäisyys ja sumu tekivät tarkemman havainnoinnin ja kuvaamisen mahdottomiksi mutta väri vaikutti entistä vaaleamnalle. Maalaustyö voi tietysti olla vielä kesken. Masto oli huputettu ja keulatykki ilmeisesti puuttui. Saattueena oli pienempi paatti. Joku telakan koeajo ennen varustelua mahdollisesti käynnissä?

( on muuten hyvät haukivedet noilla kulnilla )
 
Spekulaatiotahan tämä kaikki, mutta onko tuollaisista ambitioista sitten ollut jotain näkyviä vihjeitä? Kun itse olen antanut itseni ymmärtää että Boffen 57 on suorastaan se juuri haluttu kaliiperi noihin. 76mm tai isompi ei varmaan kurmoota lähelle päässeitä lentsikoita tai pikaveneitä tai rantapusikon joka pikku kolkkaa samalla nopeudella, ja varsinaiset laivamaalit on tarkoitus hoidella Harpoonilla.

Ja onhan tuota runkoa ja päällirakennetta puhuttu häiveiseksi suunnitelluksi, ei kai teräksen käyttö sinänsä sitä pilaa. Kaikkihan se häiwe on kotiinpäin, tykkitornia myöten. Meinaan ettei se niin jyrkkä joko/tai -kysymys ole. Eiköhän tuo "perinteiseen" päätyminen ole taas kerran ihan vain kustannuskysymys.

No, näkyviä ja näkyviä... Mm. eräässä opinnäytetyössä on tutkittu moderneja laivatykkejä ja Bofors 57 on taulukossa pahnanpohjimmaisena. Toinen on se, että liikkuvasta rannikkotykistöstä on luovuttu ja kiinteä vetelee viimeisiään - halutaanko pintatorjunta jättää jatkossa pelkkien miinojen ja ohjusten varaan? Kolmantena, muualla maailmassa isompikaliberisia usein suositaan laivatykkeinä.

Aika vähän on edes jokseenkin moderneja raskaita korvetteja / fregatteja varustettuna 57 mm tykillä. No, kanukkien Halifaxit, Malesian uusi alusluokka ja amerikkalaisten nussittu LCS-ohjelma tietysti...

Entä sitten 76 tai 127 mm aseistetut? Vanhempia alusluokkia on aivan liian paljon nimettäväksi. Uudehkoista ja meille tavoitetta tai vertailukohtaa hakien voi mainita esimerkiksi Tanskan Iver Huitfeldtit (76 mm) ja Absalonit (127 mm), Norjan Fridtjof Nansenit (76 mm, tilavaraus 127 mm:lle), Saksan Braunschweigit (76 mm) ja Sachsenit (76 mm), Israelin Saar 6:t (76 mm), Singaporen Formidable-luokan (76 mm) ja Turkin MILGEMit (76 mm). Erikoismaininnan ansaitsee Norjan Skjold-luokan ohjusveneet (274 tonnia, 76 mm tykki).

Bofors 57 saattoi olla laadullisesti erittäin hyvä vaihtoehto, kun Haminoita suunniteltiin ja alettiin rakentaa. 3P oli silloin jokseenkin uniikki ampumatarvike. Sittemmin monitoimisytytteellisiä ampumatarvikkeita on tullut myös Italian tuotteisiin, ja 57 on vähän pieni kaliberiohjautuville ja/tai pitkän kantaman ammuksille. Tykeissä ei ole julkitiedoin dramaattisia eroja pienveneiden tai ohjusten torjunnassa.

-Tulinopeus: 76 mm 120 lks/min, 57 mm 240 lks/min
-Kranaatin koko: 76 mm laukaus on ~tuplasti niin raskas kuin 57 mm, eli mitä tulinopeudessa hävitään, se otetaan takaisin kranaatin koossa
-Koro: 76 mm -15-85 astetta, 57 mm -10-77 astetta

Lähteet:



Ei se mitenkään varmaa ole, että tykkiä tultaisiin vaihtamaan myöhemmin isompaan. 76 mm ei tuone niin paljon uutta, että se oikeuttaisi vaihtoa, ja 127 mm lienee jo liian hapokas kustannusten puolesta, jos se nyt olisikin teknisesti mahdollinen... Korvetteihin pultataan nyt Haminoiden vanhat köyhyyden takia, jotta rahaa riittäisi tärkeämpiin kohteisiin. Ei sen takia, että kyseessä olisi maailman paras tykki ja ammus -kombinaatio.
 
Hesareita hankittaessa tehtiin aikanaan vertailua 57mm vs. 76mm. Tuolloin muistaakseni todettiin että jälkimmäinen tuotti paljon enemmän lisäkustannuksia kuin lisätehoja. Tekniikka on tietysti kehittynyt paljon neljässä vuosikymmenessä ja nykyaseet ovat ampumatarpeineen jotain ihan muuta kuin tuolloin vertaillut. Perusasetelma saattaa silti olla säilynyt ennallaan.

Edit

Rannikon puolustajan numerossa 2010/3 on sivulta 78 alkaen juttu Helsinki-luokan hankintaprosessista.

57mm arvioitiin tehokkaammaksi ilma-ammunnassa mikä oli painava etu koska it-ohjuksia ei ollut varaa hankkia. 76mm taas oli tehokkaampi suuria ja hitaita pintamaaleja vastaan.

Kuten todettua on tämä tietysti ikivanhaa tarinaa mutta valottaa osaltaan aikaisempia ratkaisuja.
 
Viimeksi muokattu:
Italian laivaston uusi "Paolo Thaon di Revel" vartiolaiva.
rmjni9z.jpg
 
Bofors 57 saattoi olla laadullisesti erittäin hyvä vaihtoehto, kun Haminoita suunniteltiin ja alettiin rakentaa. 3P oli silloin jokseenkin uniikki ampumatarvike. Sittemmin monitoimisytytteellisiä ampumatarvikkeita on tullut myös Italian tuotteisiin, ja 57 on vähän pieni kaliberiohjautuville ja/tai pitkän kantaman ammuksille. Tykeissä ei ole julkitiedoin dramaattisia eroja pienveneiden tai ohjusten torjunnassa.

-Tulinopeus: 76 mm 120 lks/min, 57 mm 240 lks/min
-Kranaatin koko: 76 mm laukaus on ~tuplasti niin raskas kuin 57 mm, eli mitä tulinopeudessa hävitään, se otetaan takaisin kranaatin koossa
-Koro: 76 mm -15-85 astetta, 57 mm -10-77 astetta
Doriasta löytyvä tutkielma tutkii yksittäisen meritorjuntaohjuksen torjunnan todennäköisyyttä Hamina-luokan kyvyillä matemaattisin kaavoin laskettuna:
Hamina-luokalla käytössä oleva 57 mm/L 70 Mk 3 edustaa erittäin kehittynyttä yleiskäyttötykkiä, jolla kye-tään suorittamaan niin ilma-, ohjus-kuin pintatorjuntaakin. Ammusilmatorjuntaa voidaan suorittaa lyhyille sekä keskipitkille matkoille. Lyhyenmatkan ammusilmatorjunta suoritetaan pääsääntöisesti pienikaliiberisilla aseilla, joilla on suuri tulinopeus. Ominaisuus mahdollistaa tiheiden ammuspilvien ampumisen. Näiden aseiden muodostamia järjestelmiä kutsutaan yleensä lähipuolustusjärjestelmiksi. Kyseisien järjestelmien kantama rajoittuu pääsääntöisesti noin 2000 metriin. Suomalaisilla ohjusveneillä ei ole tämäntyyppistä asejärjestelmää.

Keskipitkille mat-koille käytetään suurempikaliiberisia aseita, joissa käytetään aikasytytteisiä tai herätteestä laukeavia sirpalekranaatteja. Ongelmana on kuitenkin saavuttaa riittävän te-hokas osumatodennäköisyys. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan erilaisilla valmiiksi eri tilanteisiin suunnitelluilla ammuskuvioilla sekä ohjelmoitavilla ammuksilla [38].Tulevaisuudessa MTO:n nopeuksien kasvaessa tämänhetkinen lähipuolustusjärjestelmä menettää osittain merkityksensä useamman ohjuksen yhtäaikaisessa hyökkäyksessä, jossa useampi ohjus pääsee tunkeutumaan elektronisen ja ohjuspuolustuksen läpi. Tämä johtuu lähipuolustusjärjestelmän tehokkaasta torjuntaetäisyydestä.

Uusien erittäin nopeiden meritorjuntaohjusten torjunta lähipuolustusjärjestelmällä on erittäin epätodennäköistä ennen kuin ohjus tulee 200 metrin etäisyydelle aluksesta. Alle 200 metrin sisällä torjutun ohjuksen sirpaleet puolestaan saattavat aiheuttavat vahinkoa aluksen tulenjohtojärjestelmille, mikä puolestaan saattaa vaikeutta seuraa-van ohjuksen torjuntaa [22].

Tulevaisuudessa suurtehomikroaaltoaseet ovat yksi vaihtoehto, jota on ajateltu korvaaman tällä hetkellä käytössä olevat lähipuolustusjär-jestelmät. Tämän hetken arvion mukaan suurtehomikroaaltoase voisi olla laajem-massa käytössä 5–10 vuoden kuluttua
http://www.doria.fi/bitstream/handl...d=BF6C28A3306E0737455AB2E8916FBD61?sequence=2


Merivoimat vaikuttaa kokemuksien valossa pikemminkin tyytyväiseltä 57mm tykkiin kuin kaipaavansa suurempaa, parempaa tykkiä.
Nopeasti 76mm ja 57 mm vertailtaessa 76 mm kykenee erikoisammuksilla reilusti pidempiin kantamiin, mutta silloin ei puhuta ohjustorjunnasta. Pikemminkin BAE mainitsee 57mm tykin maksimikantamaksi (maa/merimaaleja vastaan) 17 km ja OTO 76mm HE-ammuksilla 16 km kantaman. Kuten sanottu, erikoisammuksilla 76 mm loistaa, mutta sitten alkaa maksamaankin.

76mm HE-ammus painaa 12,2 kg ja 57mm 3P / Mk 295 Mod 0 6,1 kg. Tulivoimaa vertailtaessa ruotsalaiset ovat sanoneet että minuutissa 57mm toimittaa tulinopeuden perusteella enemmän rautaa maaliin yhteenlaskettuna kuin SR. Tiedä häntä, mutta sillä ei ole merkitystä.

Strales-lisäpaketilla (tutka ja ammus DART) 76mm kykenee 8 km kantamaan, joka on 3 km pidempi kuin 57mm. Se tosin vaatinee tuon lisäpaketin ja DARTin, eikä pelkkä SR-tykki välttämättä kykene ampumaan ja siirtämään tulta kuten Mk 110/Mk3. Mk3 pitää mukanaan lähtönopeustutkan, jolla on tietty tehtävä 3P-ammuksen kanssa. Lisäksi CEROS-tst monisensori on erittäin tarkka mittaamaan maalia myös pinnassa.

En tiedä tarkalleen miksi merivoimat on tykästynyt 57mm tykkiin, mutta syynä voi olla tutkielmassa mainittu tarkkuus ja tulenavauksen nopeus. Ne on mainittu olevan 0.4 mrad ja 45 asteen kulmassa levosta 2,2 sekuntia. Siitä on vaikea pistää paremmaksi.
https://www.baesystems.com/en/product/57mm-naval-gun-system

Ei se mitenkään varmaa ole, että tykkiä tultaisiin vaihtamaan myöhemmin isompaan. 76 mm ei tuone niin paljon uutta, että se oikeuttaisi vaihtoa, ja 127 mm lienee jo liian hapokas kustannusten puolesta, jos se nyt olisikin teknisesti mahdollinen... Korvetteihin pultataan nyt Haminoiden vanhat köyhyyden takia, jotta rahaa riittäisi tärkeämpiin kohteisiin. Ei sen takia, että kyseessä olisi maailman paras tykki ja ammus -kombinaatio.
Eihän sitä vaihdeta juuri kustannusten takia, eikä siitä ole koskaan mitään kirjoitettukaan. Tuo tykki-hömpötys on pelkkää spekulaatiota sinulta, jossa ei ole mitään perää.
Merivoimat on päätynyt tykkiin aikaisempien kokemuksien perusteella ja pitää edelleen siitä kiinni. Sen täytyy silloin merkitä jotain.

Jatkossa mikroaaltoaseet ja ehkä kevyet railgunit voivat olla tykin korvikkeita ja sitä silmälläpitäen Pohjanmailla pitäisi olla sähköntuottokykyä jo nyt yli oman tarpeen. Aika näyttää....
 
Back
Top