Merivoimien kehitysnäkymät

Einomies1 kirjoitti:
Ei kai ohjukset jonossa lennä saarten ja merten ylitse? Paras keino on yllättää ja kyllästää lähitorjunta hyökkäämällä koordinoidusti eri puolilta aluksen kimppuun, jolloin sen lähitorjunta on helppo kyllästää. Siinä mielessä silppu/soihdut eivät olisi ongelma ohjuksen lähellä.
Jos Gabrielit lentävät ryppäänä peräkkäin, niiden torjunta on helpompaa yhdestä suunnasta ja ne voivat haitata toistensa hakupäitä aiheuttamalla sensorikatveita perässä tuleville puikoille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri tähän oma kysymykseni viittasikin.
 
Einomies1 kirjoitti:
Löytämäsi luukut NSM ja JASSM osalta ovat huomattavan pienet ja tutkahäiveen vuoksi muotoillut salmiakin muottiin. NSM keulassa oleva tumman "pleksin" takana on IR-sensori, joten se selittää sen. Sivuilla olevat tummat paikat on sitten mysteeri, mutta kyseessä voi olla sensoreita tai antenneja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hakupää ohjuksen kärjessä nyt on ilmiselvä, mutta katsopa uudelleen niitä NSM/JSM-kuvia. Testilaukaistaessa NSM maalavetilta ohjuksessa on iso musta alue rungossa nokan ja "siiven" puolivälissä, ja se vastaa kooltaan hyvin myös Gabrielin mustia alueita.

Einomies1 kirjoitti:
Gabriel 5 kysymyksessä luukkujen koko on huomattavan suuri ja niitä ei ole muotoiltu mitenkään. Tietysti ohjuksen ulkomuoto ei ole samalla lailla häivetekninen kuin NSM/JSM ja JASSM, ja se ei oikeastaan muutenkaan ole häiveohjus koska siinä on aktiivinen tutkahaku, joka paljastaa ohjuksen tulon. Gabrielissa sensijaan pitää olla jotain spesiaalia että se pystyisi jotenkin ohittamaan laivojen suorituskykyisen kauko-ja lähitorjunnan. Ohjus paljastuu heti kun se kytkee tutkahakupään päälle ja jos puikossa ei ole nopeutta, se on helppo ampua alas.

ANAMin kortti on tuntematon, mutta jos pitäisi veikata niin Israelin korkean elektronisen osaamisen perusteella, ohjus voisi jotenkin häiritä lähipuolustusjärjestelmien tutkia ja sensoreita niin että torjunta vaikeutuu. Tämä on pelkkää spekulaatiota eikä liity välttämättä mitenkään noihin luukkuihin, mutta kyllä ne outoja ovat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ruotsalaisillakin olisi tuossa näytönpaikka. Parit Britecloudit Gungniriin ja ne pellolle laskuvarjon/kellukkeen kanssa, kun lähestytään maalia. :sneaky:

Jotenkin en usko ainakaan ohjuksen sisäiseen omasuojahäirintälähettimeen. Aluksella on todennäköisesti voimakkaat tutkat ja noin lyhyillä etäisyyksillä häirinnän täytynee olla hyvin voimakasta, jos hyökkäävä Gabriel halutaan piilottaa. Ohjuksessa ei ole paljoa tilaakaan...

Einomies1 kirjoitti:
Se tiedetään että ohjuksessa on 2-suuntainen datalinkki, joka on nykyisissä, verkostokeskeisen sodankäynnin aseissa välttämättömyys, mutta yleensä suuntadatalinkki on suunnattu taaksepäin laukaisupaikkaa kohden eikä sivuille. Datalinkin antenni on myös pieni ja piilotettu siivekkeisiin tms. Ei tuollaisia megalomaanisia luukkuja siihen tarvita eripuolilla ohjusta. Kuvista katsoen voisi päätellä että luukkuja on 4 kpl ja joka suuntaan 1 kpl. Niissä on myös ruuvit eli mitään ponnahdusluukkuja ne tuskin ovat.

Jokatapauksessa Gabriel varmaankin lisää nopeutta ja/tai liikehtimiskykyään lähellä maalia kuten muut nyky-ohjukset, mutta se ei välttämättä riitä tulevaisuudessa. Pitää muistaa että nyt hankittava ohjusjärjestelmä pitää olla tehokas myös 2030-luvulla, eikä yksin tässä ja nyt!
Yksi mahdollinen vaihtoehto läpäisyn helpottamiseen olisi sama ominaisuus kuin Novator 3M-54E/E1 Klub / Biryuza /Alpha ohjuksessa. Siinä on 3 vaihetta, joista viimeisin on supersooninen. Tuossa tapauksessa ohjuksen kärki voisi irrota pääsiivekkeiden etupuolelta. Tämä on kuitenkin spekulaatiota.
Klikkaa laajentaaksesi...

2030-luvulla? Merivoimat on ilmoittanut, että järjestelmän suunniteltu elinkaari ulottuu 2050-luvulle.
 
Teräsvilla kirjoitti:
Onko muuten kenelläkään käsitystä, mitä Haminoiden 57 tykeille tehdään ennenkuin ne asennetaan Pohjanmaa -luokkaan? Piiput, koneistot, elektroniikka, johdotukset? Entä säilyykö torni muodoltaan samana. Osa varmaan hys hys tietoa, mutta tuossa olis hyvä sauma muokata jos tarvetta on. Tästä voi puhua ihan yleiselläkin tasolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Uusimman Reserviläisen (4/19) mukaan viisseiskat "modifioidaan" ennen asennusta korveteille. Jotain siis on tekeillä ja todennäköisesti enemmän kuin pesu ja vahaus. Asiaa ei avata tuon perusteellisemmin.
 
Huhta kirjoitti:
Hakupää ohjuksen kärjessä nyt on ilmiselvä, mutta katsopa uudelleen niitä NSM/JSM-kuvia. Testilaukaistaessa NSM maalavetilta ohjuksessa on iso musta alue rungossa nokan ja "siiven" puolivälissä, ja se vastaa kooltaan hyvin myös Gabrielin mustia alueita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuosta nohevat päättelemään, mikä on sininen hommeli kaaviokuvassa? Antenni voisi olla lähellä, mutta mistä sitä tietää...

30818

30819

Antennit voisivat selittää asian... myös Gabrielissa.

30820
 
Rannari kirjoitti:
Uusimman Reserviläisen (4/19) mukaan viisseiskat "modifioidaan" ennen asennusta korveteille. Jotain siis on tekeillä ja todennäköisesti enemmän kuin pesu ja vahaus. Asiaa ei avata tuon perusteellisemmin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä oli tosiaan hyvä tieto. Päivityshän voi olla myös esim tykin liikutteluunnkäytettävän koneiston uusiminen helpommin huollettavaksi/kestävämmäksi. Ei välttämättä pidä sisällään suorituskykylisää. Jokatapauksessa positiivinen merkki, että asioita on ajateltu kokonaisuutena.
 
Huhta kirjoitti:
Hakupää ohjuksen kärjessä nyt on ilmiselvä, mutta katsopa uudelleen niitä NSM/JSM-kuvia. Testilaukaistaessa NSM maalavetilta ohjuksessa on iso musta alue rungossa nokan ja "siiven" puolivälissä, ja se vastaa kooltaan hyvin myös Gabrielin mustia alueita.
Klikkaa laajentaaksesi...
0e27cec30f5d7362ddac25a0f656c8be

1227664.jpg

Kuvissa 1:1 skaalan ohjukset esittelyversioina ja niissä ei ole mustia luukkuja. Todennäköisesti tuo musta luukku kuuluun kehitysversioon ja näkyy koeammuntakuvissa ja luukut on sittemmin muutettu samanvärisiksi? Ehkä Gabrielin kanssa on sama homma eli tuotantoversiossa mustia ei sitten näy....?

NSM ainakin lähestyy super sea skimming-moodissa, n. 2 m aaltojen yläpuolella ja ohjuksessa on aallon korkeutta mittaava sensori. Kysymys voi olla optisen sensorin luukusta.

Tarkkasilmäiset huomaavat että kuvissa ja hahmotelmissa NSM laukaistaan ilmanottoaukko yläpuolella eli peräosa on väärinpäin. Lennossa turbojetin ilmanotto kääntyy alapuolelle. Monien kuvien perusteella ohjuksen runko on keskeltä pyörivä eli kärki ja hakupää on samassa asennossa horisonttiin nähden ja peräosa siivekkeineen liikkuu. Näin voidaan varmaankin saavuttaa tuo pintaohjukselle poikkeuksellinen väistely U-muodossa kohteesta katsottuna ja moninkertainen g-kiihtyvyys.

Kyllä NSM olisi ollut meikän suosikki NO.1, mutta hinta oli varmaan aika suolainen koska se on kehittynein ohjus maailmassa luokassaan.
Huhta kirjoitti:
2030-luvulla? Merivoimat on ilmoittanut, että järjestelmän suunniteltu elinkaari ulottuu 2050-luvulle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se oli vain esimerkki että tulevaisuuteen pitää tähdätä. Älä ota niin kirjaimellisesti.
 
Einomies1 kirjoitti:
Kuvissa 1:1 skaalan ohjukset esittelyversioina ja niissä ei ole mustia luukkuja. Todennäköisesti tuo musta luukku kuuluun kehitysversioon ja näkyy koeammuntakuvissa ja luukut on sittemmin muutettu samanvärisiksi? Ehkä Gabrielin kanssa on sama homma eli tuotantoversiossa mustia ei sitten näy....?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuollaiset muovimallit messuilla on usein pelkistettyjä. Kongsbergilla oli Turussa JSM, ja ohjuksen takapää oli täysin tasainen, kuin veitsellä leikattu, ikään kuin moottoria ei olisi ollenkaan...

Luukku ei liittyne kehitykseen, koska se näkyy kaikissa ammunnoissa, joista olen löytänyt riittävän korkealaatuisia kuvia. Myös ammunnoissa, jotka on suoritettu ohjuksen palveluskäyttöönoton jälkeen (esim. USS Coronado, 2014 ja Norjan merivoimat, 2016).


30840

30841

30842

30843

Kehitysvaiheen ohjus näyttäisi todennäköisemmin jotakuinkin tällaiselta, väritys on tavallista räikeämpi ja helpottaa kuvien/videoiden analysointia jälkikäteen.

30845

30847


Einomies1 kirjoitti:
NSM ainakin lähestyy super sea skimming-moodissa, n. 2 m aaltojen yläpuolella ja ohjuksessa on aallon korkeutta mittaava sensori. Kysymys voi olla optisen sensorin luukusta.

--
Klikkaa laajentaaksesi...

NSM:n "luukku" on ohjuksen yläpinnalla kun ohjus lentää ilmanottoaukko mahan alla minimoidakseen tutkaherätteen, eli ainakaan aaltoja siitä luukusta ei kyllä mitata.
 

Liitteet

  • 1561032228600.png
    1561032228600.png
    123.5 KB · Luettu: 8
Huhta kirjoitti:
Tuollaiset muovimallit messuilla on usein pelkistettyjä. Kongsbergilla oli Turussa JSM, ja ohjuksen takapää oli täysin tasainen, kuin veitsellä leikattu, ikään kuin moottoria ei olisi ollenkaan...

Luukku ei liittyne kehitykseen, koska se näkyy kaikissa ammunnoissa, joista olen löytänyt riittävän korkealaatuisia kuvia. Myös ammunnoissa, jotka on suoritettu ohjuksen palveluskäyttöönoton jälkeen (esim. USS Coronado, 2014 ja Norjan merivoimat, 2016).


Katso liite: 30840

Katso liite: 30841

Katso liite: 30842

Katso liite: 30843

Kehitysvaiheen ohjus näyttäisi todennäköisemmin jotakuinkin tällaiselta, väritys on tavallista räikeämpi ja helpottaa kuvien/videoiden analysointia jälkikäteen.

Katso liite: 30845

Katso liite: 30847




NSM:n "luukku" on ohjuksen yläpinnalla kun ohjus lentää ilmanottoaukko mahan alla minimoidakseen tutkaherätteen, eli ainakaan aaltoja siitä luukusta ei kyllä mitata.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilmeisesti kuitenkin koko fucking puikko laukaistaan ylösalaisin.

Homma menee sitten toisinpäin eli mock-upit ei näytä tuota luukkua...
 
Videopätkä Kroatian laivaston harjoituksista, jossa Kralj Petar Kresimir IV ja Kralj Dmitar Zvonimir ampuvat RBS-15 ohjuksen johonkin kalastuspaattiin. Paatti häviää näkymistä aika nopeasti.
Noihin Kroatian omatekemiin veneisiin on asennettu näemmä vanhat 57mm Bofors-tykit kuten Helsinki-luokkaan (Vukovar ja Dubrovnik). Onkohan nuo tykit peräisin meiltä myös?
 
Einomies1 kirjoitti:
Videopätkä Kroatian laivaston harjoituksista, jossa Kralj Petar Kresimir IV ja Kralj Dmitar Zvonimir ampuvat RBS-15 ohjuksen johonkin kalastuspaattiin. Paatti häviää näkymistä aika nopeasti.
Noihin Kroatian omatekemiin veneisiin on asennettu näemmä vanhat 57mm Bofors-tykit kuten Helsinki-luokkaan (Vukovar ja Dubrovnik). Onkohan nuo tykit peräisin meiltä myös?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eivät ole meiltä. Jugoslaavit ostivat tykkinsä suoraan Ruotsista jo 70-luvulla eli ennen Suomea. Tai toinen kroaattien "omista" veneistä on 90-luvulta joten sen tykki voi olla vanhaa varantoa tai 90-luvun hankinta. Suomi joka tapauksessa käytti vielä silloinkin kaikkia itse hankkimiaan tykkejä. Niitähän oli meillä enimmillään kaikkiaan 6kpl kahta eri alatyyppiä.

Ohjusveneille oli varattu 5kpl joista yksi oli käytettynä vuonna 1989 hankittu ns. huoltokiertotykki. Pohjanmaalle hankittiin lisäksi 1997 yksi käytetty tykki. Käytettynä hankitut poikkesivat hieman alkuperäisistä ainakin sähköjärjestelmän osalta.

Edit

Lähteenä Suomen tykkien osalta "Itsenäisen Suomen laivaston laivatykit 1918-2004" ( Kiiskinen-Wahlman 2003 )

E2

Itse itseäni korjaten:

Kaksi kroaattipaateista onkin näköjään uudempaa tuotantoa. Muistelin heillä olleen yksi vanha Koncar-luokan alus mutta se onkin noiden kahden uudemman lisäksi. Paha aukko sivistyksessä. Joka tapauksessa tuo tykkimalli on ollut Jugoslaviassa käytössä 70-luvulta saakka.
 
Viimeksi muokattu:
Rannari kirjoitti:
Eivät ole meiltä. Jugoslaavit ostivat tykkinsä suoraan Ruotsista jo 70-luvulla eli ennen Suomea. Tai toinen kroaattien "omista" veneistä on 90-luvulta joten sen tykki voi olla vanhaa varantoa tai 90-luvun hankinta. Suomi joka tapauksessa käytti vielä silloinkin kaikkia itse hankkimiaan tykkejä. Niitähän oli meillä enimmillään kaikkiaan 6kpl kahta eri alatyyppiä.

Ohjusveneille oli varattu 5kpl joista yksi oli käytettynä vuonna 1989 hankittu ns. huoltokiertotykki. Pohjanmaalle hankittiin lisäksi 1997 yksi käytetty tykki. Käytettynä hankitut poikkesivat hieman alkuperäisistä ainakin sähköjärjestelmän osalta.

Edit

Lähteenä Suomen tykkien osalta "Itsenäisen Suomen laivaston laivatykit 1918-2004" ( Kiiskinen-Wahlman 2003 )
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos tyhjentävästä vastauksesta.
 
Einomies1 kirjoitti:
Löytämäsi luukut NSM ja JASSM osalta ovat huomattavan pienet ja tutkahäiveen vuoksi muotoillut salmiakin muottiin. NSM keulassa oleva tumman "pleksin" takana on IR-sensori, joten se selittää sen. Sivuilla olevat tummat paikat on sitten mysteeri, mutta kyseessä voi olla sensoreita tai antenneja.

Gabriel 5 kysymyksessä luukkujen koko on huomattavan suuri ja niitä ei ole muotoiltu mitenkään. Tietysti ohjuksen ulkomuoto ei ole samalla lailla häivetekninen kuin NSM/JSM ja JASSM, ja se ei oikeastaan muutenkaan ole häiveohjus koska siinä on aktiivinen tutkahaku, joka paljastaa ohjuksen tulon. Gabrielissa sensijaan pitää olla jotain spesiaalia että se pystyisi jotenkin ohittamaan laivojen suorituskykyisen kauko-ja lähitorjunnan. Ohjus paljastuu heti kun se kytkee tutkahakupään päälle ja jos puikossa ei ole nopeutta, se on helppo ampua alas.

ANAMin kortti on tuntematon, mutta jos pitäisi veikata niin Israelin korkean elektronisen osaamisen perusteella, ohjus voisi jotenkin häiritä lähipuolustusjärjestelmien tutkia ja sensoreita niin että torjunta vaikeutuu. Tämä on pelkkää spekulaatiota eikä liity välttämättä mitenkään noihin luukkuihin, mutta kyllä ne outoja ovat.

Se tiedetään että ohjuksessa on 2-suuntainen datalinkki, joka on nykyisissä, verkostokeskeisen sodankäynnin aseissa välttämättömyys, mutta yleensä suuntadatalinkki on suunnattu taaksepäin laukaisupaikkaa kohden eikä sivuille. Datalinkin antenni on myös pieni ja piilotettu siivekkeisiin tms. Ei tuollaisia megalomaanisia luukkuja siihen tarvita eripuolilla ohjusta. Kuvista katsoen voisi päätellä että luukkuja on 4 kpl ja joka suuntaan 1 kpl. Niissä on myös ruuvit eli mitään ponnahdusluukkuja ne tuskin ovat.

Jokatapauksessa Gabriel varmaankin lisää nopeutta ja/tai liikehtimiskykyään lähellä maalia kuten muut nyky-ohjukset, mutta se ei välttämättä riitä tulevaisuudessa. Pitää muistaa että nyt hankittava ohjusjärjestelmä pitää olla tehokas myös 2030-luvulla, eikä yksin tässä ja nyt!
Yksi mahdollinen vaihtoehto läpäisyn helpottamiseen olisi sama ominaisuus kuin Novator 3M-54E/E1 Klub / Biryuza /Alpha ohjuksessa. Siinä on 3 vaihetta, joista viimeisin on supersooninen. Tuossa tapauksessa ohjuksen kärki voisi irrota pääsiivekkeiden etupuolelta. Tämä on kuitenkin spekulaatiota.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hiton hyvää kommenttia kuten yleensä mutta mikä tuo ANAM on?

Ei kai tarvi taas uutta kirjainyhdistelmää muistaa ulkoa. Luoja varjele meitä siviilin heikkolahjaisia joilla oli jotain muutakin sorvissa.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Kaveri ei tiedä noista yhtikäs mitään. Kuvaa ainostaan siksi kun tietää että olen kiinnostunut sotalaivoista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuolla käynyt kääntymässä, samoin Newport Newsin telakalla kun silloinen kesti-isäntä oli laivastoväkeä. En silloin ymmärtänyt sotalaivoista hölkäsen pölähtävää. Kiinnosti enemmän Virginia Beachin surffikaupat. Nyt harmittaa että oli tolkuttoman huono kamera (ja kuvaaja) mukana. Tämä jotain ysäriä joten en muista mitä oli näkyvissä.
 
www.defmin.fi

Etusivu

Puolustusministeriö.
www.defmin.fi www.defmin.fi

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä 27.6.2019 allekirjoittanut yhdessä Belgian, Ranskan, Italian, Hollannin, Puolan, Portugalin ja Espanjan edustajien kanssa merellisten ampumatarvikkeiden yhteishankintoja koskevan Maritime Battle Decisive Munitions (MBDM) aiesopimuksen.

Aiesopimus mahdollistaa Suomen osallistumisen työryhmään, jonka tavoitteena on merellisten ampumatarvikkeiden kustannustehokkaat yhteishankinnat sekä tehokas elinjakson hallinta.
Työryhmä tutkii myös mahdollisuuksia ampumatarvikkeiden yhteisvarastointiin. Työryhmää johtaa Belgia.

Aiesopimus ei ole juridisesti sitova ja mahdollisista hankinnoista päätetään erikseen.
Suomi on aiemmin liittynyt vastaaviin työryhmiin maa- ja ilmavoimapuolella
 
Kustaanmiekka kirjoitti:
www.defmin.fi

Etusivu

Puolustusministeriö.
www.defmin.fi www.defmin.fi

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä 27.6.2019 allekirjoittanut yhdessä Belgian, Ranskan, Italian, Hollannin, Puolan, Portugalin ja Espanjan edustajien kanssa merellisten ampumatarvikkeiden yhteishankintoja koskevan Maritime Battle Decisive Munitions (MBDM) aiesopimuksen.

Aiesopimus mahdollistaa Suomen osallistumisen työryhmään, jonka tavoitteena on merellisten ampumatarvikkeiden kustannustehokkaat yhteishankinnat sekä tehokas elinjakson hallinta.
Työryhmä tutkii myös mahdollisuuksia ampumatarvikkeiden yhteisvarastointiin. Työryhmää johtaa Belgia.

Aiesopimus ei ole juridisesti sitova ja mahdollisista hankinnoista päätetään erikseen.
Suomi on aiemmin liittynyt vastaaviin työryhmiin maa- ja ilmavoimapuolella
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaikkonen on pistänyt haisemaan, näköjään muutaman lapun allekirjoittanut jo nyt.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top