Mertenalaiset tunnelit huoltovarmuuden takaajina

On yhteys olemassa myös baltian kautta.
http://fifi.voima.fi/artikkeli/2011/toukokuu/taytta-hoyrya-lapi-baltian

Operaattorihinnat ovat itälinjalla merkittävästi halvempia, kuin länsilinjalla. Sitä paitsi, esimerkiksi Hector Linen kalusto ei aja tanskaa kauemmas. Tulee myös väkisin telitys kun mennään suomesta ruotsiin. Tai välilastaus, kuten Tornion Miukin asemalla on.
On olemassa myös vaunuja, joissa on sveitsiläisiä akseleita, joiden akselivälin muutos tapahtuu ilman telitystä ja ilman välilastausta, eli vain vetämällä sellaisen "pakotteen" läpi vaunut, saadaan akseliväli muutettua (lautaspyörät ovat liukuvat jotenkin, en tiedä miten) mutta vetureiden akselointeja ei voida muutella ihan helposti. Onneksi tietenkin vetokoneet vaihdetaan näppärästi, mutta silloin vaihtuu myös operaattori ja onglemat alkavat kasaantua. Hinta muuttuu konttijunalle äkkiä, kun operaattorit vaihtuvat...
Meillä on jo nyt olemassa vetokalusto vaihtuvalle jännitteelle, joten ei ole ongelma ajaa itästandardin mukaisella jännitteellä myös VR.n kalustolla.

Jos minun pitäisi lähettää vaikkapa 6000 tonnin juna eteläiseen eurooppaan, tekisin sen ehdottomasti itäisen verkon kautta.
 
Pöh.

Ainoa oikea ratkaisu on rakentaa tunneli Turusta Tukholmaan (ehken Ahvenanmaan kautta) JA Helsingistä/Porkkalasta Tallinnaan/Viroon. Jälkimmäinen kytkee Suomen kiinteästi osaksi Eurooppalaistan liikenneinfraa ja ensimmäinen on lisäksi reitti kaluston kuljettamiseen, mikäli kakka iskee tuulettimeen ja NATO-optio joudutaan lunastamaan. Samasta syystä tulisi vielä lisäksi rakentaa rautatie kaksiraiteiksi Tornioon saakka.

Havaitsen, että ajatukseni jäi torsoksi.

Tästähän puuttuvat täysin välttämättömät rautatiet Norjan Kirkkoniemeen ja Käsivarren kautta Skibotniin.

Kirkkoniemen rata kannattaa rakentaa itärajaa noudatellen. Tällöin länsivalloilla (ja Kiinalla) on suurin intressi hillitä Neuvost... anteeksi Venäjän aggressiota Pohjois-Suomessa. Ratayhteys Jäämereltä Keski-Eurooppaan (Baltian tunnelin kautta) on tulevaisuudessa kullanarvoinen. Käsivarren rata palvelee ennen kaikkea Suomen omia etuja kriisiaikana, mutta mikäli saamme norskit ymmärtämään ratakuljetusten edut vesivoiman, kaasun ja öljyn kuljetuksissa, voimme saada tästäkin vielä lisäturvatakuun mahdollisen kriisin koittaessa.
 
Kysynkin siis edelleen, mistä rahat???

Raha ei ole mikään ongelma tai este investointihankkeelle jolle voi osoittaa järkevän takaisinmaksuaikataulun ja kohtuullisen tuoton. Jos esimerkiksi Helsinki-Tallinna tunnelilla voisi tehdä rahaa niin kaivuut olisivat jo käynnissä. Mutta koska kummassakaan päässä ei poralla reikää kallioon niin hanke on epärealistinen ja politikkojen unelmista rakennettu.

Lahden motari rakennettiin aikanaan ykstyisellä rahalla. Syylistyivät samalla rikkomaan törkeällä tavalla toimialan kirjoittamattomia sääntöjä valmistumalla etuajassa ja aittamalla budjettinsa.
 
Rail Baltica tehdään ilmeisesti eurooppalaisella vakioraideleveydellä. Kannattaisikohan Suomenkin rataverkkoa muuttaa osittain eurooppalaiseen raideleveyteen?

Utopistinen hanke voisi olla yhdistää Helsinki ja Turku vakioraideleveydellä. Helsinki yhdistettäisiin tunnelilla Rail Balticaan ja Turusta rakennettaisiin yhteys Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Näin ollen emme olisi enää logistinen saarivaltakunta ja ahtaajat eivät pystyisi yksin pysäyttämään vientiä.
 
Raha ei ole mikään ongelma tai este investointihankkeelle jolle voi osoittaa järkevän takaisinmaksuaikataulun ja kohtuullisen tuoton. Jos esimerkiksi Helsinki-Tallinna tunnelilla voisi tehdä rahaa niin kaivuut olisivat jo käynnissä. Mutta koska kummassakaan päässä ei poralla reikää kallioon niin hanke on epärealistinen ja politikkojen unelmista rakennettu.

Lahden motari rakennettiin aikanaan ykstyisellä rahalla. Syylistyivät samalla rikkomaan törkeällä tavalla toimialan kirjoittamattomia sääntöjä valmistumalla etuajassa ja aittamalla budjettinsa.
Tuon kannattavuuteen vaikuttaa aika paljon se millaisessa kunnossa Baltian ja Puolan liikenneyhteydet Saksaan ovat. Viime kesänä ainakin päätiessä oli sellaisia uria että piti varoa ettei auto jää kiinni. Lisäksi matalat nopeusrajoitukset, ei kahta saman suuntaista kaistaa ja ei rautatietä.
 
Rail Baltica tehdään ilmeisesti eurooppalaisella vakioraideleveydellä. Kannattaisikohan Suomenkin rataverkkoa muuttaa osittain eurooppalaiseen raideleveyteen?

Utopistinen hanke voisi olla yhdistää Helsinki ja Turku vakioraideleveydellä. Helsinki yhdistettäisiin tunnelilla Rail Balticaan ja Turusta rakennettaisiin yhteys Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Näin ollen emme olisi enää logistinen saarivaltakunta ja ahtaajat eivät pystyisi yksin pysäyttämään vientiä.

Riittää että sen Suomenlahden alittavan tunnelin päässä on logistiikkahubi jossa tavaroita, käytännössä rahtikontteja välpätään kulkuneuvosta toiseen. Sen enempää ei eurooppalaista raideleveyttä Suomen kamaralla tarvita. Vaikea kuvitella että meillä olisi tarvetta kuljettaa kokonaisia junalasteja tavaraa jostain Keski-Euroopasta sisä-Suomeen. Metsäteollisuuden puukuljetuksia taitaa tulla jonkin verran kiskoja pitkin mutta siinäpä taitaakin olla mitä meillä on tarpeita kuljettaa suurempia volymeja maayhteyksiä pitkin pisteestä A pisteeseen B. Enimmäkseen isot massat kuskataan vesireittejä pitkin.

Tuo tunnelin iskunkestävyys sodanaikana on vähän niin ja näin, vaikka itse tunneli voitaisiinkin louhia turvaan syvälle kallion sisään niin sen sisäänkäynnit ovat haavoittuvia eikä vihollisen tarvitse kuin aiheuttaa sortuma jommassa kummassa päässä niin tunneli on poissa pelistä.
 
Riittää että sen Suomenlahden alittavan tunnelin päässä on logistiikkahubi jossa tavaroita, käytännössä rahtikontteja välpätään kulkuneuvosta toiseen. Sen enempää ei eurooppalaista raideleveyttä Suomen kamaralla tarvita. Vaikea kuvitella että meillä olisi tarvetta kuljettaa kokonaisia junalasteja tavaraa jostain Keski-Euroopasta sisä-Suomeen. Metsäteollisuuden puukuljetuksia taitaa tulla jonkin verran kiskoja pitkin mutta siinäpä taitaakin olla mitä meillä on tarpeita kuljettaa suurempia volymeja maayhteyksiä pitkin pisteestä A pisteeseen B. Enimmäkseen isot massat kuskataan vesireittejä pitkin.

Tuo tunnelin iskunkestävyys sodanaikana on vähän niin ja näin, vaikka itse tunneli voitaisiinkin louhia turvaan syvälle kallion sisään niin sen sisäänkäynnit ovat haavoittuvia eikä vihollisen tarvitse kuin aiheuttaa sortuma jommassa kummassa päässä niin tunneli on poissa pelistä.

Tai kolari
 
Eihän mikään estä että tunneli tuodaan tarpeeksi pitkälle kuivan maan alle ja haarautetaan tunneli vaikka 3 osaan.
Mutta kallis hanke ainakin olisi.

Helsinki tallina tunnelin H-arvio oli muistaakseni 8-9miljrd paikkeilla.
Olkiluodon ydinvoimalan arvioitu lopullinen hinta on 8,5 miljardia.
Ei se kuitenkaan mahdoton kustannus olisi, Jos oletetaan että EU tukee hanketta mikä olisi hyvin todennäköistä kun kyseessä on kaksi EU maata, se loisi työpaikkoja paljon.

Sitten kuluja jaettaisiin viellä suomen ja viron kesken. Toisi viellä paljon muitakin hyötypuolia.

Kuhan lämpimikseni höpöttelen joten en kuitenkaan kauhean syvällisesti tätä ole selvitellyt.
 
Viimeksi muokattu:
Todella! Siellä on taas kabineteissä visioitu ilman että on yhtään pohdittu mitä tuollainen teknisesti vaatii.

25 min Helsinki-Tukholma väli? No tietysti ihan mahdollista jos toteutus joskus 2150-. 300 km/h nopeudella joka tulee mahdollisesti olemaan uuden Helsinki-Turku ratalinjan (2030-) suunnittelunopeus matka-aika voisi ehkä olla 3-4 h. Edellyttäen että pysähdytään ainoastaan Turussa. Silloin radalla voisi kulkea ainoastaan matkustajia tai väljällä vuorovälillä tietysti voi olla hitaampiakin junia seassa.
 
Saas nähdä miten tässä käy.
Muistelisin lukeneeni, ettei Kanaalin tunneli ole vieläkään maksanut itseään takaisin, joten tuottavaa tunneleista ei ehkä saada, mutta se lienee yleistä infran kohdalla. Mahdollisuuksia se varmasti avaisi ja toisihan pelkkä rakentaminen työpaikkoja.
 
Muistelisin lukeneeni, ettei Kanaalin tunneli ole vieläkään maksanut itseään takaisin, joten tuottavaa tunneleista ei ehkä saada

Rakentajayhtiö meni konkkaan ja valtioiden piti pelastaa projekti, jotta ei olisi jäänyt kesken (=laittaa rahaa likoon). Näin kävi, vaikka Britannia ja Ranska ovat kooltaan ihan eri luokkaa kun Suomi ja Viro. Raideleveyskin
on sama (vrt Suomi/Keski-Eurooppa).

Tallinnan tunneliprojektin suunnittelun aloitti omin päin ilman mitään toimeksiantoa Helsingin kaupungin tunnelien suunnitteluorganisaatio työn puutteen vuoksi 90-luvun puolivälissä. Tuli haukut, mutta lopputulos jäi
elämään. Saurin lausunnosta taas havaitsee, että Ideologinen rautatieliikenteen edistäminen tosiasioista piittaamattta on yhtä vahingollista kuin erään puolueen ideologionen yksityistäminen.
 
Eihän tuon kokoiset hnakkeet ole mahdollisia ilman valtioiden rahoitusta, se on selvää.

Tunneli projekti on luonnollisesti haasteellinen ja sisältää moni ongelmia, mutta on totta, ettei mikään ikinä muutu, jos ei uskalleta hiukan haaveilla ja olla rohkeita.
Valitettavasti me suomaliset katsomme usein tässä tilanteessa mikä estää projektia, emme sen tuomia hyötyjä ja mahdollisuuksia. En siis tässä kohtaa tuomitse, jos en kannatakkaan.
 
Paljonkohan tuollainen tunnelin rakennus työllistää väkeä suoraan ja epäsuorasti?
 
Katselin tuota TilanneBotin karttaa Krimistä.

Krimiä ei ymmärtääkseni pysty huoltamaan meriteitse, vaan tarvitaan maayhteys. Suomea ei taas pystyttäisi huoltamaan pyörillä vaan meritietä tarvittaisiin. Tämän ymmärrän, tai sen että se on maitse hankalampaa.

Mikä estää remontoimasta Krimin satamia sellaisiksi, että huolto onnistuu. Kertsin silta vaikuttaa haasteelliseslta.
 
Mikä estää remontoimasta Krimin satamia sellaisiksi, että huolto onnistuu. Kertsin silta vaikuttaa haasteelliseslta.

Venäjä ja Venäläiset? Ja siis muutenkin, mahtaako tuollainen projekti onnistua niin nopeasti, että se olisi relevantti tähän nykyiseen kriisiin? Venäläisillä on heidän oma aikataulunsa tässä asiassa ja tietävät milloin tilanteen on oltava hoidettu tai rahat on lopussa joka tapauksessa. Ja tässä voi olla kyse siitä, että he tietävät, että satamien laajentaminen ei onnistu ajoissa. Varmaankin asiaan vaikuttaa myös se, että Krimillä ei välttämättä ole tarpeeksi rakennusmateriaaleja tuohon projektiin ja jos niitä alettaisiin tuoda muualta, niin se veisi kuljetuskapasiteettia muulta rahdilta.

Sitä vaan en tiedä, että onko ongelma satamien kapasiteetissa, vaiko kuljetuskapasiteetissa. Olisin myös kuvitellut, että siellä oltaisiin otettu käyttöön myös laivaston kalusto, joista ainakin osa ei vaadi satamaa ollenkaan tarvikkeiden tuomiseen.

Vai pelaako ne upporikasta ja rutiköyhää? Tällöin ei välttämättä ruveta isoihin investointeihin, jos on vaara sen menettämisestä vastapuolelle.

Mutta olisiko tässä jälleen tapaus, jossa todennäköisin selitys on "Stupidity and Incompetence".
 
Back
Top