Kapseli veisi Turusta Helsinkiin vartissa – Hyperloop-yhteyttä kehittävän yrityksen johtaja: ”Tämä ei ole tieteisfantasiaa”
Putkessa kulkevan Hyperloopin testaus onnistui USA:ssa toukokuussa. Amerikkalaisen Hyperloop One -yhtiön varatoimitusjohtaja Alan James on Suomessa myymässä tulevaisuuden joukkoliikennemuotoa.
Talous 15.6.2016 16:26
Jaana Savolainen
Helsingin Sanomat
STEVE MARCUS / Reuters
Hyperloop-putkia esiteltiin Las Vegasissa Yhdysvalloissa tämän vuoden toukokuussa.
Fakta
Elon Muskin idea
Tesla-sähköautojen ja Space-X-avaruusliikenneyhtiön kehittäjä Elon Musk esitti kolme vuotta sitten idean alipaineistettua putkea käyttävästä Hyperloop-liikennevälineestä.
Putkessa kulkeva kapseli nousee ilmapatjan päälle ja voi liikkua jopa 1 200 kilometriä tunnissa.
Musk ei lähtenyt kehittämään teknologiaa itse, vaan tarjosi vapaasti hyödynnettäväksi. Hyperloop One on yksi kolmesta yhtiöstä, jotka ovat tarttuneet ideaan.
Kaksi vuotta sitten yhtiössä oli vain kaksi työntekijää. Nyt heitä on 160. Yhtiön toimitusjohtaja on Ciscon entinen pääjohtaja Rob Lloyd. Sijoittajat ovat investoineet yhtiöön sata miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Turusta Helsinkiin voisi matkustaa 15 minuutissa, Helsingistä Tukholmaan 28 minuutissa.
Helsinki, Turku ja Tukholma voisivat olla yhtä talousaluetta, jos kaupunkien välille rakennetaan putkessa kulkevien kapseleiden Hyperloop-yhteys.
”Tämä ei ole tieteisfantasiaa, vaan viiden vuoden kuluttua järjestelmä on kaupallisessa käytössä jossain päin maailmaa”, sanoo Hyperloop One -yhtiön varatoimitusjohtaja
Alan James.
Amerikkalainen James on Suomessa myymässä tulevaisuuden joukkoliikennemuotoa.
Hän on käynyt täällä aiemminkin, sillä Turku, Ahvenanmaa ja Salo ovat jo alustavasti olleet Hyperloopista kiinnostuneita. Seudulla on perustettu FS Links -niminen yhteistyöyritys, joka tekee jo esiselvityksiä putkesta.
Jamesin mukaan tekniikkaa on kehitetty nyt niin pitkälle, että toimiva prototyyppi on valmiina tämän vuoden loppuun mennessä. Järjestelmää koeajettiin onnistuneesti Nevadan autiomaassa Yhdysvalloissa toukokuussa.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan
Risto E.J. Penttilän mielestä Hyperloop ei ole ihan lähitulevaisuutta.
”Sanoisin, että onnistumisen todennäköisyys on 20 prosenttia. Onnistuneet testit ovat nostaneet todennäköisyyden selvästi yli nollan, mutta emme ole vielä lähelläkään fifty-fifty tilannetta”, Penttilä sanoo.
Nyt yhtiö hakee sopivia paikkoja, joissa Hyperloop otettaisiin ensimmäisenä käyttöön. Pohjoismaat olisivat Jamesin mukaan tähän erinomainen paikka. Kiinnostuneita alueita on myös Hollannissa ja Australiassa.
Jamesin mukaan Suomella on kohdetta valittaessa etulyöntiasema, koska FS Links otti yhtiöön yhteyttä ensimmäisenä.
Hyperloopin kehittäjät toivovat, että Helsingin ja Turun välistä nopeaa junayhteyttä selvitettäessä otettaisiin huomioon myös Hyperloop.
”Me tarjoamme neljä kertaa nopeamman yhteyden, joka maksaa alle puolet siitä mitä nopea junayhteys.”
Risto E.J. Penttilän mielestä tunnin juna on realistinen vaihtoehto Turun ja Helsingin välille tässä vaiheessa.
James esittää laskelman Ruotsissa kaavaillusta nopeasta junayhteydestä Tukholmasta Göteborgiin ja Malmöön. Sen hinta-arvio on 36 miljardia euroa. Jamesin mukaan Hyperloop-yhteys näiden kaupunkien välille maksaisi 15-17 miljardia euroa.
Jamesin mukaan Hyperloopin käyttökustannuksetkin ovat halvemmat, koska se tarvitsee sähkövirtaa vain kiihdytysvaiheessa.
”Kun kapseli on kiihtynyt tuhannen kilometrin tuntivauhtiin, sen jälkeen se kulkee nollaenergialla sata kilometriä.”
Tekniikka perustuu levitaatioon eli fysiikan ilmiöön, jossa esine kumoaa painovoiman ja leijuu ilmassa. Samanlaiseen magneettiseen levitaatioon perustuvia maglev-junia on kehitetty jo aiemmin, mutta ainoa sellainen on käytössä Shanghaissa Kiinassa.
Magneettinen levitaatio poistaa kitkan. Hyperloopin putkessa kapseli ei myöskään kohtaa ilmanvastusta. ”Mikään ei hidasta kapselin vauhtia”, James sanoo.
Camilo Sanchez / Wikimedia Commons
Havainnekuva Hyperloop-putkesta.
Oltasiin taas MAAILMAN PARHAIMPIA, ihan kuin Pisa tutkimuksissa ja sosiaalidemokraattien mainoksissa, maailman paras paikka syntyä, suomi 
Kiinalla on tuosta jo näyttää mallia. Saadaan esimerkiksi Saksaan menevä kaasuputki kätevästi Suomen aluevesien läpi kulkevaksi.
