Mertenalaiset tunnelit huoltovarmuuden takaajina

Tallinnan-tunneli vai hukkaputki?

Tallinna-tunneli on saanut ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajansa.

Pelikonkari Peter Vesterbackanhttps://www.hs.fi/haku/?query=peter+vesterbackan luotsaama kehitysyhtiö Finest Bay Area Development on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen dubailaiselta ARJ Holding LLC:ltä. Yhtiö on erikoistunut vesi-, energia- ja infarateknologioihin. Sopimuksen mukaan rahoitus on määrä käyttää Tallinnan-tunneliprojekin suunnitteluun ja luvitusvaiheeseen.

Tähän asti hanketta on edistetty omarahoitteisesti.



Vesterbackan hankkeessa liikenteen on määrä alkaa tunnelissa jo vuonna 2024. Virkamiesten tunnelin rakentaminen alkaisi vasta seuraavana vuonna.

Tunnelissa kulkevat junat lyhentäisivät matka-ajan kaupunkien välillä noin puoleen tuntiin, Vesterbackan mukaan jopa 20 minuuttiin. Monesta pääkaupunkiseudun lähiöstä olisi ajallisesti pitempi matka Helsingin keskustaan kuin Tallinnasta tunnelijunilla.

FinEstLinkissä tunnelin linjaus kulkisi Tallinnasta Helsingin keskustaan ja Pasilan kautta edelleen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vesterbackan hankkeessa tunnelin suuaukko olisi Espoon Keilaniemessä.

Kumpaankin suunnitelmaan kuuluu tekosaarten rakentaminen Helsingin ja Tallinnan edustoille.Vesterbackan mukaan yhdensuuntainen matka tunnelijunassa tulee maksamaan 50 euroa ja meno-paluu 100 euroa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005919402.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=4&utm_source=tf-other


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005919397.html

Olisiko 15 miljardilla parempaa käyttöä? Aikanaan rahoittajat / sijoittajat kertovat.
 
Minä en vaan tajua miten toiset näkee yksityisellärahalla tehtävän tunnelin huonona asiana.
Jos joku oikeasti haluaa sijoittaa 15miljardia putkeen Helsingin ja Tallinan välillä niin kyllä sitä kannattaa kuunnella.
Osakerahastojen rahat voidaan aina siirtää parempiin paikkoihin, mutta maahan laitettu infra on ja pysyy kunhan sitä ylläpidetään.

Olisiko 15 miljardilla parempaa käyttöä?
Sehän on täysin sijoittajista kiinni. Miksi olet huolissasi heidän rahoista?
 
Sehän on täysin sijoittajista kiinni. Miksi olet huolissasi heidän rahoista?
Kyse ei enää ole pelkästään ammattisijoittajista/instituutioista, jotka tosiaan ovat päteviä tekemään arvioita hankkeiden sisältämistä riskeistä. Mutta nyt on aloitettu myös lipunmyynti, joka ymmärtääkseni kohdistuu kotimaisiin/virolaisiin kuluttajiin. Eli Vesterbackkaa lainaten "Lippujen ostaminen hankkeen tässä vaiheessa on otettava investointina." Mun mielestä asiaa voisi käsitellä myös petoksena!
 
Minä en vaan tajua miten toiset näkee yksityisellärahalla tehtävän tunnelin huonona asiana.
Jos joku oikeasti haluaa sijoittaa 15miljardia putkeen Helsingin ja Tallinan välillä niin kyllä sitä kannattaa kuunnella.
Osakerahastojen rahat voidaan aina siirtää parempiin paikkoihin, mutta maahan laitettu infra on ja pysyy kunhan sitä ylläpidetään.

Sehän on täysin sijoittajista kiinni. Miksi olet huolissasi heidän rahoista?

Näkeekö joku niin? Vai arvelluttaako hankkeessa jokin muukin seikka?

”Yksityisellä rahalla” = Vesterbacka & kumpp. (Mahdollisesti dubailainen ARJ Holding LLC? Kiina? EU? Suomalaiset ja virolaiset kuluttajat? Veronmaksajat?) Aika näyttää, tuleeko rahaa ja keneltä.

Jos joku sijoittaa 15 miljardia putkeen Helsingin ja Tallinnan välillä, Airiston Helmikin jää toiseksi. Ehkä jokin infrastruktuurirahasto. Abraaj?

Katsellaan ja kuunnellaan, mutta kriittistä ajattelua nurkkaan heittämättä. Hölmöjä höynäytetään.
 
Putken arvioitu hinta 15 miljardia ja nyt on kasassa yksityistä rahaa 100 miljoonaa. Jepjep. Onneksi Berner on vielä liikenneministerinä tovin niin eiköhän sieltä löydy se loppupaalu.

Nämä selvitystyöt lähtee aina siitä lähtökohdasta että tunnelihan rakennetaan. Todella vakuuttavaa tiedettä eli ensin on päätetty lopputulos ja sen jälkeen manipuloidaan parametrejä sen mukaan että haluttu lopputulos kutakuinkin saadaan.

Anteeksi pessimistisyyteni, minä vain en usko siihen että jostain maailmalta joku lyö 15 miljaardia pöytään ja sanoo että nyt kaivatte. Joku ylioppilas voisi laskea että paljonko tuohon kuiluun tarvitaan matkustajia päivässä/viikossa/kuukaudessa/vuodessa jotta tuo alkuinvestointi + sen käyttökustannukset saadaan katettua sanotaanko nyt vaikka 20 vuodessa? Verrataan tätä lukua sitten vaikkapa Englannin kanaalin matkustajamääriin ja sitten me kauppaopistoaivotkin voidaan arvioida hankkeen realistisuutta.

Jos hieman maalaan itsekin taivaanrantaa niin näkisin että tälle välille tapahtuvaan liikennöintiin on enemmän potentiaalia nopeille, mahdollisesti itseohjautuville aluksille. Hyvällä suunnittelulla Itämerellä on tilaa kulkea ja satamakapasiteettia voidaan kasvattaa periaatteessa niin pitkälle kun on rantaviivaa. Ne eivät ole sidottuja paikkaan vaan voidaan siirtää jatkossa sinne minne missä liikuteltavaa on. Vaikka sitten tarvittaessa tukemaan sitä Saimaan sisävesisukellusveneen toimintaa ;)
 
TVesterbackan mukaan yhdensuuntainen matka tunnelijunassa tulee maksamaan 50 euroa ja meno-paluu 100 euroa.

Olisiko 15 miljardilla parempaa käyttöä? Aikanaan rahoittajat / sijoittajat kertovat.

Jos vuodes tehdään 10miljoonaa (Helsingin satamien matkustajamäärä) matkaa niin sehän on puoli miljardia. Investoinnit olisi maksettu vasta 30vuodes ja sanomattakin on selvää että50e ei ole pelkkää katetta vaan tunneli vie valmistuttuaankin paljon rahaa, niin saattaa siinä 40v sujahtaa ennenkuin päästään voittoja vuolemaan.
 
Jos vuodes tehdään 10miljoonaa (Helsingin satamien matkustajamäärä) matkaa niin sehän on puoli miljardia. Investoinnit olisi maksettu vasta 30vuodes ja sanomattakin on selvää että50e ei ole pelkkää katetta vaan tunneli vie valmistuttuaankin paljon rahaa, niin saattaa siinä 40v sujahtaa ennenkuin päästään voittoja vuolemaan.

Jos tuohon matkustajamäärään noilla keskihinnoilla päästään ja käyttö- ja huoltokustannukset ovat vaikkapa 300 miljoonaa / vuosi, niin jo 500 miljoonan rahtituloilla tuo olisi jo ihan ok investointi. Suhteellisen riskitöntä ja tasaista 4% tuottoa. Kun Suomen tuonti + vienti Euroopan alueelle on n. 90 miljardia, vaatisi varmaan jonkin verran läpikulkuliikennettä ( junayhteyden Kiinaan ) toteutuakseen, toisaalta silloin tuotto voisi olla huomattavasti korkeampi. Ei sillä takaisinmaksuajalla ole niin väliä, jos tasaista tuottoa tulee löytyy tarvittaessa ostajia.

Edit. Mulla ei ole mitään hajua rahtihinnoista eikä tunnelin ylläpitokustannuksista, lähinnä vain nopeasti laskien ei mitenkään mahdottomalta investoinnilta vaikuta.
 
Eiköhän noita virolaisia ole riittävästi ilman tunneliakin,
suora putki Saksaan olis enempi pohjalaiseen makuuni.
 
Putki voi olla turvallisuusuhka.
Pääkaupunkiseudun valtaus ei ole todennäköinen skenario, mutta jos putkea pitkin voisi lyhyessä ajassa tuoda suuren määrän miehiä ja kalustoa niin asia onkin houkuttelevampi.
Putki tietysti varaudutaan räjäyttämään kriisin tullen, mutta sekin suunnitelma voi epäonnistua.
 
Tuollaisilla hinnoilla meikä ei tule koskaan käyttämään sitä tunneli vaikka se sattuisikin valmistumaan elinaikanani.

Olen miettinyt, että rekkakuski, tai irtoperä/kontti saattaa olla se jota tässä houkutellaan, enemmän kuin satunnaista, vaikkakin säännöllisiä lomalaisia.
Laivaan verrattuna junassa saattaa olla myös sellainen etu matkustajalle, että ns. lastausaika on huomattavasti lyhyempi kuin laivalla. Työmatkaajalle tällainen on etu ja halukkaita saattaa löytyä.

Pelkästään Jätkäsaaren liikennejärjestelyt tekevät matka-ajasta etanan luokkaa ja jos tässä pystytään parempaan molemmissa päissä, hyvä tulee.
 
Putki voi olla turvallisuusuhka.
Pääkaupunkiseudun valtaus ei ole todennäköinen skenario, mutta jos putkea pitkin voisi lyhyessä ajassa tuoda suuren määrän miehiä ja kalustoa niin asia onkin houkuttelevampi.
Putki tietysti varaudutaan räjäyttämään kriisin tullen, mutta sekin suunnitelma voi epäonnistua.
Putken pää on paljon helpompi valvoa kuin 1340 kilometriä rajaa tai muu liikenne Schengen alueelta.

 
Mistä sijoittajat ovat oikeasti kiinnostuneet?

Kalifornian Piilaakso on ollut ylivoimaisesti merkittävin teknologiateollisuuden keskus, mutta tulevaisuudessa kaikki fiksut nuoret ihmiset eivät pääse tai edes halua Piilaaksoon töihin.

”Lontoo ei enää ole samanlainen startup-keskus kuin ennen, Tukholma on liian kallis, Barcelonassa riittää ongelmia, Tallinnassa tapahtuu paljon mutta se on liian pieni”, Ahmed luettelee.

Kaupungit kilpailevat yrittäjistä ja ihmistä. Euroopassa eniten panostavat Pariisi, Berliini ja Amsterdam. Kaksikon mielestä Helsingin pitäisi kuulua eturiviin.

Mutta nyt Ahopelto ja Ahmed eivät enää puhukaan Slushista, vaan asioista jotka kuuluvat valtiolle ja pääkaupunkiseudun kaupungeille.

Mutta vieläkö Slush voi kasvaa?

Tähän asti Slushin järjestäjät ovat pitäneet kiinni 20 000 vierailijan rajasta. Samalla Slush on levinnyt ulkomaille, ja tänä vuonna samanlainen tapahtuma järjestetään Tokiossa, Shanghaissa ja Singaporessa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005920192.html

Varmaan muitakin projekteja olisi start up -yritys Angry Birdsillä rahansa tehneelle idealingolle – tai muille. Niistä voisi syntyä 15 miljardin yritys eikä 15 miljardin kulut.
 
Vuoden unelmoijat.

Politico-lehti on listannut 28 henkilö, jotka muuttavat Eurooppaa tulevan vuoden aikana.

Listalle päässyt ainoa suomalainen Peter Vesterbacka on Vuoden 2019 Unelmoijat -listalla neljännellä sijalla.

Politico perustelee valintaansa sillä, että Angry Birds -pelin takana oleva entinen peliyhtiön markkinointijohtaja haluaa rakentaa 15 miljardin euron vedenalaisen tunnelin Suomesta Viroon joulukuuhun 2024 mennessä - ilman julkista rahaa.

Vesterbackaa paremmin listauksessa on pärjännyt Skypen perustaja, ruotsalainen Niklas Zennström, joka on toisella sijalla. Unelmoijien listan kärkeen on noussut ranskalaisen En Marche! -liikkeen aktivisti Garance Pineau.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vesterbacka-nousi-politicon-vuoden-2019-unelmoijat-listalle/0187483a-387e-4e33-8edd-6d70df85423a

Toivottavasti unelmat eivät muutu painajaisiksi.
 
Mistä sijoittajat ovat oikeasti kiinnostuneet?



Varmaan muitakin projekteja olisi start up -yritys Angry Birdsillä rahansa tehneelle idealingolle – tai muille. Niistä voisi syntyä 15 miljardin yritys eikä 15 miljardin kulut.

Sitten se nähdään mistä ovat kiinnostuneita.
Olen kyllä kanssasi skeptinen moisen rahakasan löytymisestä, mutta kuten veli @xzu
 
Olen kyllä kanssasi skeptinen moisen rahakasan löytymisestä
Nythän on jonkun rahalla jo 40 insinööriä ym korkeapalkkaista tekemässä papereita ympäristövaikutusten arviointiin. Eilen uutisoitiin että 100 milliä on saatu suunnitteluun sekä lupapapereihin. Epäilemättä tämä investori on uskonu Vesterbackan visiot että valmista on vuonna 2024. Tällä sijoituksella saa idean isä ainakin näiden 40:n konsultin kustannukset takaisin.

Kun suunnitelmia on vuosi tai pari väsätty eikä lapion maahan pistäminen ole vielä lähelläkään, menee rahahanat kiinni ja tämä hanke kuopataan, ainakin nykysuomalaisten elinajaksi.
 
Nythän on jonkun rahalla jo 40 insinööriä ym korkeapalkkaista tekemässä papereita ympäristövaikutusten arviointiin. Eilen uutisoitiin että 100 milliä on saatu suunnitteluun sekä lupapapereihin. Epäilemättä tämä investori on uskonu Vesterbackan visiot että valmista on vuonna 2024. Tällä sijoituksella saa idean isä ainakin näiden 40:n konsultin kustannukset takaisin.

Kun suunnitelmia on vuosi tai pari väsätty eikä lapion maahan pistäminen ole vielä lähelläkään, menee rahahanat kiinni ja tämä hanke kuopataan, ainakin nykysuomalaisten elinajaksi.

Saattaapi ollakkin noin, mutta jotain uutta ja rohkeaa tulee yrittää jos aikooo menestyä. Vesterbacka tietää sen.
Toinen vaihtoehto on miettiä miten saisi sijoitettua ulkomailla, onneksi joku kuitenkin yrittää Suomessakin.
 
Saattaapi ollakkin noin, mutta jotain uutta ja rohkeaa tulee yrittää jos aikooo menestyä. Vesterbacka tietää sen.
Toinen vaihtoehto on miettiä miten saisi sijoitettua ulkomailla, onneksi joku kuitenkin yrittää Suomessakin.

On hyvä yrittää uutta ja rohkeaa. Sitä tarvitaan ja paljon nykyistä enemmän.

Tämä tunneliajatus ei kuulu mielestäni tähän joukkoon. Mutta jos tuo saataisiin kokonaan ulkomaisella rahalla tehtyä, niin nostan hattua ja onnittelen.
 
Back
Top