Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kannattaa pitää mielessä, että Pasi hankittiin miehistönKULJETUSvaunuksi aikana, jolloin rahasta oli todellakin Pv:illa pulaa ja suurin osa palstan jälkiviisastelijoista oli vasta kutina iskänsä palleissa:)
 
Ei kait tässä ole kukaan mitään turvaluokiteltua tietoa tarjonnut? Paitsi mahdollisesti sinä toteamalla ettei pidä paikkaansa. Keskustelu perustuu siihen mitä kirjassa on mahdollisesti sanottu.

Juu ei ole mitään muuta tietoa kuin kirjallisuutta käytössä. Eikä liene mikään suuri salaisuus että Pasi tarjoaa suojaa sään lisäksi kiväärikaliiperin aseilta sekä tykistön sirpaleilta? Googlettamalla löytynee kymmeniä lähteitä jossa tuota mantraa toistetaan.
 
Ennen kuin rupeatte Protolabin PMPV:tä ("MiSu":a) mallailemaan XA-sarjan korvaajaksi niin on hyvä pitää mielessä, että nuo ovat eri luokan ajoneuvoja. XA-sarjan ajoneuvot ovat ns. APC:ita, kun taas PMPV on ns. MRAP. Ei ainakaan itselle tule ihan heti mieleen mihin kotimaassa meidän omat joukot tarvitsisi erityistä suojaa IED:itä vastaan.

MRAPit suunniteltiin ja tarkoitettiin lähtökohtaisesti Afghanistanin ja Irakin sotien tarpeisiin. Ne on suunniteltu pääasiassa suojaamaan kyytiläisiä IED:iltä, miinoilta ja kiväärikaliperin aseilta ja niillä on tarkoitus toimia teillä eikä vaikeakulkuisessa maastossa.

APC:t taas ovat huomattavasti parempia toimimaan vaikeakulkuisessa maastossa ja pääasiassa suunniteltu antamaan suojaa epäsuoran sirpaleilta ja kiväärikaliperin aseilta.

Sitten jos APC:hen ruvetaan lätkimään lisää panssaria ja konetykkiä (Rosomak) niin lähestytään jo ns. IFV:tä.

*MRAP (Mine-Resistant Ambush Protected)
*APC (Armored Personnel Carrier)
*IED (Improvised Explosive Device / ("Tienvarsipommi")
*IFV (Infantry Fighting Vehicle)
 
Viimeksi muokattu:
Ennen kuin rupeatte Protolabin PMPV:tä ("MiSu":a) mallailemaan XA-sarjan korvaajaksi niin on hyvä pitää mielessä, että nuo ovat eri luokan ajoneuvoja. XA-sarjan ajoneuvot ovat ns. APC:ita, kun taas PMPV on ns. MRAP.

MRAPit suunniteltiin ja tarkoitettiin lähtökohtaisesti Afghanistanin ja Irakin sotien tarpeisiin. Ne on suunniteltu pääasiassa suojaamaan kyytiläisiä IED:iltä, miinoilta ja kiväärikaliperin aseilta ja niillä on tarkoitus toimia teillä eikä vaikeakulkuisessa maastossa.

APC:t taas ovat huomattavasti parempia toimimaan vaikeakulkuisessa maastossa ja pääasiassa suunniteltu antamaan suojaa epäsuoran sirpaleilta ja kiväärikaliperin aseilta.

*MRAP (Mine-Resistant Ambush Protected)
*APC (Armored Personnel Carrier)
*IED (Improvised Explosive Device / ("Tienvarsipommi")

En henkilökohtaisesti näe MRAPssä ja APCssa mullistavaa eroa, etteikö niitä voisi käyttää ristiin rastiin. MRAPin kaiken kattavan määritelmän alle mahtuu kuitenkin paljon hyvän maastoliikkuvuuden omaavia ajoneuvoja, joita voi ihan hyvin kutsua panssaroiduksi miehistönkuljetusvaunuksi, jollei sitä olisi markkinoitu SuperNatoA-maa-IED-vaunuksi. Suorituskyky on se mikä ratkaisee, ei se millä nimellä sitä laitetta markkinoidaan.
 
En henkilökohtaisesti näe MRAPssä ja APCssa mullistavaa eroa, etteikö niitä voisi käyttää ristiin rastiin. MRAPin kaiken kattavan määritelmän alle mahtuu kuitenkin paljon hyvän maastoliikkuvuuden omaavia ajoneuvoja, joita voi ihan hyvin kutsua panssaroiduksi miehistönkuljetusvaunuksi, jollei sitä olisi markkinoitu SuperNatoA-maa-IED-vaunuksi. Suorituskyky on se mikä ratkaisee, ei se millä nimellä sitä laitetta markkinoidaan.

PMPV on esim. Pasiin verrattuna todella korkearunkoinen ajoneuvo ja suuri maali juurikin sen takia, että se on suunniteltu suojaamaan pääasiassa IED:iltä, Ei ainakaan itselle tule ihan heti mieleen mihin kotimaassa meidän omat joukot tarvitsisi erityistä suojaa IED:itä vastaan.
 
PMPV on esim. Pasiin verrattuna todella korkearunkoinen ajoneuvo ja suuri maali juurikin sen takia, että se on suunniteltu suojaamaan pääasiassa IED:iltä, Ei ainakaan itselle tule ihan heti mieleen mihin kotimaassa meidän omat joukot tarvitsisi erityistä suojaa IED:itä vastaan.

Löytääkö joku PMPV:n mitat?
 
Mikähän muuten kulki sillä kenraalilla päässä, kun paseja hankittaessa päätti ettei niitä aseisteta.

Kannattaa pitää mielessä, että Pasi hankittiin miehistönKULJETUSvaunuksi aikana, jolloin rahasta oli todellakin Pv:illa pulaa

Pasin aseistamisessa päätöksentekijä 70-80 -lukujen vaihteessa oli silloisessa tarkastajavetoisessa organisaatiossa jalkaväen tarkastaja. Perusteena juuri tuo, ettei hankittava vehje ole tst-ajoneuvo.
Renkaat eivät kestä epäsuoraa tulta eikä esim kymmenen Pasin rengaskerran vaihto ole logistisesti mahdollista. Puolet kentsuista oli siihen aikaan sodankäyneitä eikä oletetun vihollisen tulenkäytön
doktriini ollut II MS:sta muuttunut.

Joku myös kritisoi kaksisivuista tarjouspyyntöä täysin aiheetta. Ensimmäisen ja varmaan ainoan kerran tämänsuuruisessa kaupassa pani PV pystyyn jenkkityylisen hankintakisan: neljä kotimaista tarjoajaa
suunnitteli kukin oman konseptin. Yksi niistä PV:n oma firma, joka oli samalla viivalla eikä sitten pärjännytkään. Kaksi protoa tilattiin ja testien jälkeen Pasi valittiin. Tuloksena erinomainen tuote, jonka
perinnöstä tehdas nauttii vieläkin. Tavanomainen hankinta kotimaastahan oli ja on: yksi toimittaja, jonka (vähintään kallis tai muuten epäsopiva) tuote ajetaan läpi poliitikkojen vetoavulla!

Rahakysymys tietenkin vaikutti, koska hankintamääräksi luvattiin satoja kappaleita. Teknisesti oli kuitenkin kyse myös siitä, että ulkomaisen aseistuksen integroiminen konseptiin olisi huomattavasti lisännyt
tarjoajien kuluja ja ehkä vähentänyt niiden kiinnostusta.
 
Kerrotaan parannuksista vaunun suojaukseen ym.
näytetään tiloja, moottoria, uintia jne.

 
Viimeksi muokattu:
@CV9030FIN @pstsika @setämies ja muutkin rynnäkköpanssarivaunuista tietävät: millaista jälkeä tuollaiset rynnäkköpanssarivaunuissa tyypillisesti olevat (25 - 40 mm) konetykit tekevät kaivautunutta jalkaväkeä vastaan? En haluaisi olla koekaniinina siellä vastaanottavassa päässä, mutta noiden tehoa on epäilty toisessa keskustelussa. Entä onko airburstit kuinka kalliita, niidenhän pitäisi olla tehokkaampia tuollaisessa käytössä?
 
http://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?t=3061, jos Juhnun kommenttia renkaista on uskominen niin koko XA-sarjassa ja PMPV:ssä on samat renkaat tai ainakin samankokoiset. Viisaammat voi selittää 14.00R20/156G renkaiden koon asiaan vihkiytymättömille.

14.00=renkaan leveys tuumina, R=vyörengas, 20=vanteen halkaisija tuumina, 156=Load Index (kantavuustunnus, luku ei sinänsä merkitse mitään, vaan pitää katsoa standardista/taulukosta, 156 on 5000kg), G=Speed Rating (nopeusluokka, G on 90km/h). Nokian sotilasrengasesitteessä ilmoitetaan renkaan halkaisijaksi 1264mm.

http://nokiantyres.studio.crasman.f...manuals/NHT_Technical_Manual_Multipurpose.pdf

http://www.nokianraskaatrenkaat.fi/renkaat/maastokuorma-autot-ja-sotilasajoneuvot/

Eurooppalainen rengasstandardi on ETRTO: http://www.etrto.org/page.asp?id=1764&langue=EN

Millimetrikoon renkaan merkintöjä:
tyre-speed-rating.jpg


http://b4tea.com/information/car-tyre-speed-rating-explained-symbols/
 
Viimeksi muokattu:
@CV9030FIN @pstsika @setämies ja muutkin rynnäkköpanssarivaunuista tietävät: millaista jälkeä tuollaiset rynnäkköpanssarivaunuissa tyypillisesti olevat (25 - 40 mm) konetykit tekevät kaivautunutta jalkaväkeä vastaan? En haluaisi olla koekaniinina siellä vastaanottavassa päässä, mutta noiden tehoa on epäilty toisessa keskustelussa. Entä onko airburstit kuinka kalliita, niidenhän pitäisi olla tehokkaampia tuollaisessa käytössä?

Minä ne voi puhua kokemuksesta, mutta nuo konetykit ovat suorasuuntaus aseita, joten siitä voi miettiä paria juttua. Eli onko sillä huomattavastikin suurempi vaikutus kuin konekiväärillä, jos vihollinen on kaivautunut tai muuten suojassa? Tai saako sillä autokanuunan laukauksella vaikutusta niihin vihollisen käyttämiin pesäkkeisiin (siis esim. hiekkasäkkiin)?

Mitä taas tulee AB ammuksiin, niin niistähän ei liene huomattavaa hyötyä, jos vihollisella on katetut pesäkkeet. Mutta jos pesäkkeisiin tehdään myös yläpuolen suoja, niin silloin sen korkeus lisääntyy ja sitten siihen voi olla mahdollista osua suorasuuntauksella. Ja tavallisia poteroita vastaan niistä on ihan ilmeinen hyöty.


Yleensäkin kun on ollut tarve tuhota vihollisen pesäkkeitä, niin silloin on suosittu isompia kranaatteja.
 
Eiköhän nyt ole syytä lopetta kaikenmaailman haikailu venäläisvaunujen perään? Tuskinpa sieltäpäin ostetaan enää mitään sotilaskalustoa.

Kyllähän nuo silti kiinnostavia ovat, lähinnä siellä tähtäimen toisessa päässä ollessaan :)
 
Amerikkalaisista elokuvista olen olen oppinut sen, että sotiminen on kivaa kun ammutaan pelkästään käsiaseilla. Sitten kun alkaa ympärillä räjähtelemään ja sirpaleet viuhumaan, alkaa kiljuminen.
 
millaista jälkeä tuollaiset rynnäkköpanssarivaunuissa tyypillisesti olevat (25 - 40 mm) konetykit tekevät kaivautunutta jalkaväkeä vastaan?

Eli onko sillä huomattavastikin suurempi vaikutus kuin konekiväärillä, jos vihollinen on kaivautunut tai muuten suojassa? Tai saako sillä autokanuunan laukauksella vaikutusta niihin vihollisen käyttämiin pesäkkeisiin (siis esim. hiekkasäkkiin)?

Konetykillä on hyvä kurmoottaa linnotautuneita vihulaisia. 30mm:n ja sitä isompi kalibeeri tekee osuessaan selvää jälkeä taistelijasta. Edes rakennetulla alueella - pehmeä kohde - saa helpolla suojaa sitä vastaan.
 
Konetykillä on hyvä kurmoottaa linnotautuneita vihulaisia. 30mm:n ja sitä isompi kalibeeri tekee osuessaan selvää jälkeä taistelijasta. Edes rakennetulla alueella - pehmeä kohde - saa helpolla suojaa sitä vastaan.

Osuessaan konekiväärikin tekee selvää jälkeä! Toki ajoneuvoalustalta on helpompi saada se kranaatti ampuma-aukosta sisään, jolloin sillä kranaatilla on sirpalevaikutustakin, tai että rakennetulla alueella ne kranaatit tekevät reikiä rakennuksiin ja joskus siellä takana saattaa olla joku ottamassa ne seinän kappaleet naamalleen, mutta siitä huolimatta jos joku on vahvistanut asemiaan, niin siihen saa syytää valtavasti niitä kranaatteja jotta sen saa matalaksi (jos et saa osumaa ampuma-aukkoon) ja silloinkin se suojan sisällä ollut taistelija saattoi keretä pois alta. Tämä siis verrattuna siihen, että vihollinen ei olisi kaivautunut ja kranaateilla olisi edes jonkinlainen aluevaikutus.

Nyt oli kuitenkin puhe kaivautuneista vihollisista, eli vähintäänkin potero ja pari suojakumparetta antamassa suojaa sivuilta. Jos tämä potero on hyvin tehty, niin silloin siihen taistelijaan ei saa vaikutusta suora-ammuntana kuin siinä tapauksessa, että osuu suoraan ukkoon. Mahdollisesti myös siten, että osuu poteron takana olevaan valliin tai ehkä jopa noihin suojakumpareihin osumalla niin, että sirpaleet osuvat taistelijaan.
 
Minä ne voi puhua kokemuksesta, mutta nuo konetykit ovat suorasuuntaus aseita, joten siitä voi miettiä paria juttua. Eli onko sillä huomattavastikin suurempi vaikutus kuin konekiväärillä, jos vihollinen on kaivautunut tai muuten suojassa? Tai saako sillä autokanuunan laukauksella vaikutusta niihin vihollisen käyttämiin pesäkkeisiin (siis esim. hiekkasäkkiin)?

Mitä taas tulee AB ammuksiin, niin niistähän ei liene huomattavaa hyötyä, jos vihollisella on katetut pesäkkeet. Mutta jos pesäkkeisiin tehdään myös yläpuolen suoja, niin silloin sen korkeus lisääntyy ja sitten siihen voi olla mahdollista osua suorasuuntauksella. Ja tavallisia poteroita vastaan niistä on ihan ilmeinen hyöty.


Yleensäkin kun on ollut tarve tuhota vihollisen pesäkkeitä, niin silloin on suosittu isompia kranaatteja.

Perusasiana voidaan todeta konetykkien olevan erittäin tehokkaita jalkaväkeä vastaan. Kyse on siitä että tulinopeus on suuri (vrt konekivääri vs rk), ammukset sirpaloituu (vrt käkr vs kivi) ja aseet ovat erittäin ammunnanhallinnan+optiikan ansiosta tarkkoja pitkälle (vrt tarkkuuskivääri vs rk) sekä niitä voi käyttää ammunhallinnan ansiosta 24/7/365 (vrt. lämpökämera vs paljas silmä).

Konetykin kalipeerilla ei juuri ole merkitystä kun kyse on sirpale-ammusten lappaamisesta mäkeen. Sitten kun puhutaan APFSDS-T:n suorituskyvystä on kaliperilla enemmän merkitystä. Esim 20mm kanuunan suorituskyky riittää JV:ä vastaan, mutta ei sillä enään nykyään kannata RYNNPSV:a varustaa kun ei sillä saa edes toista samanlaista tuhottua.

Jos otetaan vaikka avopoteroon kaivautunut vihollinen. Meillä on 2 vaihtoehtoa tuhota vihollinen: ampua sarja (sarjoja) poteron eteen jolloin potero pettää tai edessä sirpaloituvien kranaattien sirpaleet tavoittavat poteron asukin ja vihollinen kuolee. Toinen vaihtoehto on ampua sarja (sarjoja) poteron ympärillä oleviin puihin jolloin kranaatit sirpaloituvat poteron päällä/sivuilla ja sirpaleet tavoittavat poteron asukin ja vihollinen kuolee.

"Bunkkerit" ja katetut pesäkkeet on helppo tuhota ampumalla sarja (sarjoja) ampuma-aukkoon jolloin kranaatit sirpaloituvat poteron sisällä ja sirpaleet tavoittavat pesäkkeen asukin ja vihollinen kuolee. Ei aina tarvita edes osumaa ampuma-aukkoon vaan ammutaan sarja (sarjoja) pesäkkeen etuseinään jolloin bunkkeri pettää, sirpaleet tavoittavat pesäkkeen asukin ja vihollinen kuolee.

ABM:n lisää konetykin tehoa merkittävästi erityisesti suojaamatonta jalkaväkeä vastaan. Ensimmäiset laukaukset ovat aina tehokkaimpia koska vihollinen ei ole vielä suojatunut. Siten ABM lisää RYNNPSV:n tappioden tuottokykyä metkittävästi. Aino miinus on (vielä) korkeahko hinta. Varsinkin nykyaikaisia PST-ohjuksia jotka (voidaan ampua katveen takaa) vastaan erittäin hyödyllinen ampumatarviketyyppi niin RYNNPSV:ssa kun TSTPSV:ssakin.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top