D
Deleted member 266
Guest
Kannattaa pitää mielessä, että Pasi hankittiin miehistönKULJETUSvaunuksi aikana, jolloin rahasta oli todellakin Pv:illa pulaa ja suurin osa palstan jälkiviisastelijoista oli vasta kutina iskänsä palleissa

Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.

Ei kait tässä ole kukaan mitään turvaluokiteltua tietoa tarjonnut? Paitsi mahdollisesti sinä toteamalla ettei pidä paikkaansa. Keskustelu perustuu siihen mitä kirjassa on mahdollisesti sanottu.
Ennen kuin rupeatte Protolabin PMPV:tä ("MiSu":a) mallailemaan XA-sarjan korvaajaksi niin on hyvä pitää mielessä, että nuo ovat eri luokan ajoneuvoja. XA-sarjan ajoneuvot ovat ns. APC:ita, kun taas PMPV on ns. MRAP.
MRAPit suunniteltiin ja tarkoitettiin lähtökohtaisesti Afghanistanin ja Irakin sotien tarpeisiin. Ne on suunniteltu pääasiassa suojaamaan kyytiläisiä IED:iltä, miinoilta ja kiväärikaliperin aseilta ja niillä on tarkoitus toimia teillä eikä vaikeakulkuisessa maastossa.
APC:t taas ovat huomattavasti parempia toimimaan vaikeakulkuisessa maastossa ja pääasiassa suunniteltu antamaan suojaa epäsuoran sirpaleilta ja kiväärikaliperin aseilta.
*MRAP (Mine-Resistant Ambush Protected)
*APC (Armored Personnel Carrier)
*IED (Improvised Explosive Device / ("Tienvarsipommi")
En henkilökohtaisesti näe MRAPssä ja APCssa mullistavaa eroa, etteikö niitä voisi käyttää ristiin rastiin. MRAPin kaiken kattavan määritelmän alle mahtuu kuitenkin paljon hyvän maastoliikkuvuuden omaavia ajoneuvoja, joita voi ihan hyvin kutsua panssaroiduksi miehistönkuljetusvaunuksi, jollei sitä olisi markkinoitu SuperNatoA-maa-IED-vaunuksi. Suorituskyky on se mikä ratkaisee, ei se millä nimellä sitä laitetta markkinoidaan.
PMPV on esim. Pasiin verrattuna todella korkearunkoinen ajoneuvo ja suuri maali juurikin sen takia, että se on suunniteltu suojaamaan pääasiassa IED:iltä, Ei ainakaan itselle tule ihan heti mieleen mihin kotimaassa meidän omat joukot tarvitsisi erityistä suojaa IED:itä vastaan.
Mikähän muuten kulki sillä kenraalilla päässä, kun paseja hankittaessa päätti ettei niitä aseisteta.
Kannattaa pitää mielessä, että Pasi hankittiin miehistönKULJETUSvaunuksi aikana, jolloin rahasta oli todellakin Pv:illa pulaa
http://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?t=3061, jos Juhnun kommenttia renkaista on uskominen niin koko XA-sarjassa ja PMPV:ssä on samat renkaat tai ainakin samankokoiset. Viisaammat voi selittää 14.00R20/156G renkaiden koon asiaan vihkiytymättömille.
@CV9030FIN @pstsika @setämies ja muutkin rynnäkköpanssarivaunuista tietävät: millaista jälkeä tuollaiset rynnäkköpanssarivaunuissa tyypillisesti olevat (25 - 40 mm) konetykit tekevät kaivautunutta jalkaväkeä vastaan? En haluaisi olla koekaniinina siellä vastaanottavassa päässä, mutta noiden tehoa on epäilty toisessa keskustelussa. Entä onko airburstit kuinka kalliita, niidenhän pitäisi olla tehokkaampia tuollaisessa käytössä?
Eiköhän nyt ole syytä lopetta kaikenmaailman haikailu venäläisvaunujen perään? Tuskinpa sieltäpäin ostetaan enää mitään sotilaskalustoa.

millaista jälkeä tuollaiset rynnäkköpanssarivaunuissa tyypillisesti olevat (25 - 40 mm) konetykit tekevät kaivautunutta jalkaväkeä vastaan?
Eli onko sillä huomattavastikin suurempi vaikutus kuin konekiväärillä, jos vihollinen on kaivautunut tai muuten suojassa? Tai saako sillä autokanuunan laukauksella vaikutusta niihin vihollisen käyttämiin pesäkkeisiin (siis esim. hiekkasäkkiin)?
Konetykillä on hyvä kurmoottaa linnotautuneita vihulaisia. 30mm:n ja sitä isompi kalibeeri tekee osuessaan selvää jälkeä taistelijasta. Edes rakennetulla alueella - pehmeä kohde - saa helpolla suojaa sitä vastaan.
Minä ne voi puhua kokemuksesta, mutta nuo konetykit ovat suorasuuntaus aseita, joten siitä voi miettiä paria juttua. Eli onko sillä huomattavastikin suurempi vaikutus kuin konekiväärillä, jos vihollinen on kaivautunut tai muuten suojassa? Tai saako sillä autokanuunan laukauksella vaikutusta niihin vihollisen käyttämiin pesäkkeisiin (siis esim. hiekkasäkkiin)?
Mitä taas tulee AB ammuksiin, niin niistähän ei liene huomattavaa hyötyä, jos vihollisella on katetut pesäkkeet. Mutta jos pesäkkeisiin tehdään myös yläpuolen suoja, niin silloin sen korkeus lisääntyy ja sitten siihen voi olla mahdollista osua suorasuuntauksella. Ja tavallisia poteroita vastaan niistä on ihan ilmeinen hyöty.
Yleensäkin kun on ollut tarve tuhota vihollisen pesäkkeitä, niin silloin on suosittu isompia kranaatteja.