Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
PRKL, 224 on skannauksen juokseva numero, sivu on 185. Rahoja voi aina pyytää takaisin - turhaan.
 
BTW, tuli vastaan skannattu Jukon esitekin; jos joku osaa postata, voin lähettää s-postitse.
 
Mutta miten siitä on saatu noin käsittämättömän ruma?

Ei se silloin ilmestyessään mitenkään ulkonäöltään silmiin pistänyt. Voi verrata vaikka jenkkien M113:een. Kuluneet vuosikymmnet vaan ovat muokanneet mielikuvaamme miltä tämänkaltaisen ajoneuvon
kuuluu näyttää. Katselimme vuoden 1977 talvikuukausina koekäyttöä Parolassa. Vehje oli jo valmiiksi maalattukin YK -valkoiseksi ja ajeli pelkästään pitkin teitä ja ajouria. Nykyisenkaltaisesta avoimmuudesta kalustohankinnoista tiedottamisessa ei voinut puhuakaan, mutta selväksi tuli, että se oli tarkoitettu ainoastaan kansainvälisiin tehtäviin.

Virastotyönä suunniteltu sotaväline, jossa onnistuttiin yhtä hyvin kuin samalla tavoin syntyneessä singoissa 55 S 55, jota on käsitelty toisessa langassa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kuvatekstissä on muuten yksi virhekin: teli EI ole tiehöylästä, vaan Valmetin metsäkoneesta:upload_2016-8-31_22-57-58.webp
 
Juu. Se 30kpl lisähankinta eteni neuvotteluihin saakka muttei koskaan toteutunut.
Kauppa kaatui suomalaisosapuolen jäykkyyteen. Paseja olisi saanut käyttää vain Virossa. Aika kova vaade, ottaen huomioon että virolaiset (kuten suomalaisetkin) olivat Afganistanissa. Virolla on myös velvoitteita Nato-kumppaneitaan kohtaan. Myymisen sijaan suomalaiset tarjosivat liisaamista, jolloin vaunuihin ei voisi tehdä muutoksia, eikä liisata eteenpäin. Ja hintapyyntökin oli liian kova. (Lähde).

Se mikä on edelleen epäselvää on olivatko Viroon aiemmin myydyt 60kpl ja nuo myöhemmin tarjotut 30kpl peräisin Pv:n kalustosta vai jostain rauhanturvahommiin varatusta erillisestä erästä?
Dementian esiasteella olevasta ulkomuistista vetäen, kyseessä oli rauhanturvatehtävistä palautunut ja rempattu kalusto.
 
Kauppa kaatui suomalaisosapuolen jäykkyyteen. Paseja olisi saanut käyttää vain Virossa. Aika kova vaade, ottaen huomioon että virolaiset (kuten suomalaisetkin) olivat Afganistanissa. Virolla on myös velvoitteita Nato-kumppaneitaan kohtaan. Myymisen sijaan suomalaiset tarjosivat liisaamista, jolloin vaunuihin ei voisi tehdä muutoksia, eikä liisata eteenpäin. Ja hintapyyntökin oli liian kova. (Lähde).

Dementian esiasteella olevasta ulkomuistista vetäen, kyseessä oli rauhanturvatehtävistä palautunut ja rempattu kalusto.

Vaan oliko se lähtenyt rt-hommiin Pv:n kirjanpidosta? Pasejahan on mennyt erilaisin järjestelyin ulkomaille sadoittain. Vuokralle meni 90-luvulla Balkanin operaation yhteydessä ainakin lehtijuttujen perusteella myös huomattava osa sodanajan joukoille hankitusta kalustosta.

Tuo yritys rajata Virolle myytävän kaluston käyttöä oli taas jostain kaukaa järjen tuolta puolen. Meillä kai ajateltiin että muut ovat Arsestanissa sotimassa mutta Suomi-poika vain turvaa rauhaa.
 
Vaan oliko se lähtenyt rt-hommiin Pv:n kirjanpidosta? Pasejahan on mennyt erilaisin järjestelyin ulkomaille sadoittain. Vuokralle meni 90-luvulla Balkanin operaation yhteydessä ainakin lehtijuttujen perusteella myös huomattava osa sodanajan joukoille hankitusta kalustosta.

Tuo yritys rajata Virolle myytävän kaluston käyttöä oli taas jostain kaukaa järjen tuolta puolen. Meillä kai ajateltiin että muut ovat Arsestanissa sotimassa mutta Suomi-poika vain turvaa rauhaa.

Siis suomella on ollut ajoneuvoja rt-hommissa ulkomailla ja näillä kaikilla vaunuilla on varmastikin ollut suora sodanajan sijoitus. Ruotsilla on ollut vuokrattuna näitä suomalaisia vaunuja ainakin se 25 kpl, siis ne jotka 2000-luvun alussa palautui Suomeen. Oliko niitä enemmänkin vai oliko loput alunperin ruotsalaisten omistamia. Muualle ei ole ilmeisesti vaunuja vuokrattu vaan muut tahot ovat ilmeisesti Pasinsa ihan tehtaalta tilanneet.

Jotenkin itse ollut käsityksessä että nuo Ruotsista palanneet 25 vaunua olisi tuossa Viron kaupassa menneet sinne.

Viron 30 ajoneuvon lisähankinnassa toimittiin tietyllä tapaa oikein. Haluttiin vaunuista niiden todellista arvoa (Suomelle) vastaava hinta. Ei kai kukaan halua että niistä vähistäkin miehistönkuljetusvaunuista olisi pitänyt pilkkahintaan luopua jonka seurauksena olisi vielä enemmän joukkoja vailla panssaroitua kuljetusvälinettä. Sen vanhan Pasin 80/90-vaihteen hankintahinnallakaan ei olisi saanut kovin montaa uutta vaunua hankittua myytyjen tilalle, saati sitten käytetyn.
 
Siis suomella on ollut ajoneuvoja rt-hommissa ulkomailla ja näillä kaikilla vaunuilla on varmastikin ollut suora sodanajan sijoitus. Ruotsilla on ollut vuokrattuna näitä suomalaisia vaunuja ainakin se 25 kpl, siis ne jotka 2000-luvun alussa palautui Suomeen. Oliko niitä enemmänkin vai oliko loput alunperin ruotsalaisten omistamia. Muualle ei ole ilmeisesti vaunuja vuokrattu vaan muut tahot ovat ilmeisesti Pasinsa ihan tehtaalta tilanneet.

Jotenkin itse ollut käsityksessä että nuo Ruotsista palanneet 25 vaunua olisi tuossa Viron kaupassa menneet sinne.

Viron 30 ajoneuvon lisähankinnassa toimittiin tietyllä tapaa oikein. Haluttiin vaunuista niiden todellista arvoa (Suomelle) vastaava hinta. Ei kai kukaan halua että niistä vähistäkin miehistönkuljetusvaunuista olisi pitänyt pilkkahintaan luopua jonka seurauksena olisi vielä enemmän joukkoja vailla panssaroitua kuljetusvälinettä. Sen vanhan Pasin 80/90-vaihteen hankintahinnallakaan ei olisi saanut kovin montaa uutta vaunua hankittua myytyjen tilalle, saati sitten käytetyn.

Ja niillä aikaisemmin Viroon myydyiilä 60kpl Pasilla oli niilläkin rt-historiaa takanaan. Suomikin on hakkinut ainakin pienen määrän riisuttua versiota suoraan ulkomaille lähetettäväksi joten toisinaan on hiukan hankala hahmottaa täsällisesti mitä vaikkapa se 377kpl XA-180 pitikään sisällään?

Muistan 90-luvulla puhutun ( tai siis kirjoitetun ) että ulkona oli omassa ja vieraan käytössä suunnilleen jääkäriprikaatin ajoneuvot mikä tarkoitti kai n. 200 Pasia. Jos Ruotsi oli ainoa vuokra-asiakas niin tuo ei voinut pitää paikkaansa. Eikä välttämättä pitänytkään.
 
VK Jukon muotoilullinen esikuva saattaisi olla Unimog-alustainen Thyssen-Henschel UR-416 vuodelta 1969. Olisiko Jukon kolmeakselinen alusta toteutettu sitten Vammaskosken tuntien tiehöyläpohjalta.

UR416pitarch%20(2).JPG

Sanoisin joskus hieman muotoilualaa opiskelleena että ei varmaan sen kummoisempia muotoilullisia esikuvia ole ollut, vaan menty aika puhtaasti käytännölliseltä insinööripohjalta. Ajatuksena on oletettavasti ollut että tehdään laatikko, laitetaan panssari vähän kulmaan että suojaa paremmin, ja viistetään kulmat että säästetään muutama neliösentti terästä. Mutta tosiaan, eipä silloin ole kovin moni muukaan firma harrastanut moista, käyttökalujahan ne ovat.

Aika vähän on muotoilijoilla tekemistä nykyistenkään sotakalujen kanssa, tai sanotaan että ne muotoiluhommat liittyvät enemmän mm. työpisteiden ja muun käytettävyyden miettimiseen. AMV:nkin linjoista varmaan 90% on insinöörien kynästä, ja muotoilija on sitten tehnyt pienen loppusiloittelun koteloinnin osalta että saadaan suunnilleen siistiksi paketti.
 
Ja niillä aikaisemmin Viroon myydyiilä 60kpl Pasilla oli niilläkin rt-historiaa takanaan. Suomikin on hakkinut ainakin pienen määrän riisuttua versiota suoraan ulkomaille lähetettäväksi joten toisinaan on hiukan hankala hahmottaa täsällisesti mitä vaikkapa se 377kpl XA-180 pitikään sisällään?

Muistan 90-luvulla puhutun ( tai siis kirjoitetun ) että ulkona oli omassa ja vieraan käytössä suunnilleen jääkäriprikaatin ajoneuvot mikä tarkoitti kai n. 200 Pasia. Jos Ruotsi oli ainoa vuokra-asiakas niin tuo ei voinut pitää paikkaansa. Eikä välttämättä pitänytkään.

377 kpl oli Sisun tuotantomäärä vuoteen 1994 mennessä. Kaikki eivät olleet suomalaisia vaunuja.
 
Onko XA-180 valmistusmäärä ollut jotain luokkaa hieman yli 450 kpl, näin ainakin päätellen rekisterinumeroinnista jos ovat yhtenäiset?
 
Onko XA-180 valmistusmäärä ollut jotain luokkaa hieman yli 450 kpl, näin ainakin päätellen rekisterinumeroinnista jos ovat yhtenäiset?

XA-180 sarjan ajoneuvoja oli valmistettu vuoteen 1994 mennessä 377 kpl. Josta 85 kpl on tänään jossain muualla kuin PVn hallussa. Lukua voi varmaankin pitää luotettavana kun se tuolla 2015 panssariseminaarissa esiteltiin. Muistio löytyy netistä. Keskustelua myös pari sivua taaksepäin.

XA-185 määristä ei ole vielä julkisesti yhtä päteviä lukuja, mutta itse laskeskelin Pasien kokonaismääristä olevien hajanaisten tietojen pohjalta että niitä olisi 80-320 kpl. Tuotanto siirtyi ilmeisesti vuonna 94 XA-185 malliin
 
XA-180 sarjan ajoneuvoja oli valmistettu vuoteen 1994 mennessä 377 kpl. Josta 85 kpl on tänään jossain muualla kuin PVn hallussa. Lukua voi varmaankin pitää luotettavana kun se tuolla 2015 panssariseminaarissa esiteltiin. Muistio löytyy netistä. Keskustelua myös pari sivua taaksepäin.

XA-185 määristä ei ole vielä julkisesti yhtä päteviä lukuja, mutta itse laskeskelin Pasien kokonaismääristä olevien hajanaisten tietojen pohjalta että niitä olisi 80-320 kpl. Tuotanto siirtyi ilmeisesti vuonna 94 XA-185 malliin
Juu kiitoksia, en ollut nyt ihan terävimmilläni olihan tuossa keskustelua. Ajattelin että lukumäärän olisi voinut päätellä rekkareista, muistaakseni olen nähnyt vaunun luokkaa PS 675-45x.
 
Juu kiitoksia, en ollut nyt ihan terävimmilläni olihan tuossa keskustelua. Ajattelin että lukumäärän olisi voinut päätellä rekkareista, muistaakseni olen nähnyt vaunun luokkaa PS 675-45x.

Perus miehistönkuljetus Paseja on eri etunumeroilla ja isommilla jälkimmäisillä kuin tuo 45x. Voi olla ettei niistä juuri pysty mitään päättelemään.
 
Back
Top