Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
80-320 kpl :D



60 kpl Viroon. Ruotsissa on ilmeisesti ollut n. 70 kpl XA-180/185 ajoneuvoja. Näistä 25 on palannut Suomeen (vuokratut ajoneuvot). Kaikki Ruotsin ajoneuvot eivät ilmeisesti ole tuossa 377 kpl mukana.

ja MLU näyttäisi todellakin koskevan tässä vaiheessa vain XA-180 version ajoneuvoja.

Viroon on myyty 60+30kpl. Se on ollut hyvinkin epäselvää tulivatko nuo lopulta Pv:n varastoista vai jostain suoraan YK-joukoille toimitetusta pumpsista?

Ja ainakin omiin silmiini osuneissa MLU-uutisissa on aina mainittu XA-180.
 
Viroon on myyty 60+30kpl. Se on ollut hyvinkin epäselvää tulivatko nuo lopulta Pv:n varastoista vai jostain suoraan YK-joukoille toimitetusta pumpsista?

Ja ainakin omiin silmiini osuneissa MLU-uutisissa on aina mainittu XA-180.

https://en.wikipedia.org/wiki/XA-180_(EST) toteutuiko tuo 30 kpl lisätilaus?

Niin XA-180 se on tietenkin ollut, mutta jotkut täälläkin on manailleet että kokonaismäärä olisi luokkaa tuo 280 kpl.
 
https://en.wikipedia.org/wiki/XA-180_(EST) toteutuiko tuo 30 kpl lisätilaus?

Niin XA-180 se on tietenkin ollut, mutta jotkut täälläkin on manailleet että kokonaismäärä olisi luokkaa tuo 280 kpl.

Saatan sekoillakin. Voi hyvinkin olla että tuota 30kpl lisähankintaa ei koskaan tehty. Siinä oli jotain keskustelua suomalaisten asettamista käyttörajoituksista tms. Afganistan taisi olle se ongelma.

Kun tiedämme että pelkästään valmiusprikaateilla on 260 perus-Pasia niin pakkohan niitä on olla enemmän kuin 280kpl. 450kpl kokonaismäärä 180/185-versioille on mielestäni uskottava suuruusluokka.

Ei kyllä haittaisi vaikka tuosta löytyisi jotain faktaakin.
 
VK Jukon kuskin työpiste. Karun toimivaa ergonomiaa.

BZ8y1v1.jpg
 
Muistaakseni armeijan arvio oli että ajoneuvon moottori oli ihan hyvä. Kaikessa muussa vertailuajoneuvoa (BTR-60) pidettiin parempana.
BTR-60:stä ei ole täällä paljoa positiivista sanottu, joten tästä saa jonkunmoisen kuvan VK:n käyttökelpoisuudesta.
 
Muistaakseni armeijan arvio oli että ajoneuvon moottori oli ihan hyvä. Kaikessa muussa vertailuajoneuvoa (BTR-60) pidettiin parempana.
BTR-60:stä ei ole täällä paljoa positiivista sanottu, joten tästä saa jonkunmoisen kuvan VK:n käyttökelpoisuudesta.

BTR-60:n moottori ratkaisu lienee sieltä samasta kategoriasta, kuin VK yleensä.
 
VK Jukon kuskin työpiste. Karun toimivaa ergonomiaa.

BZ8y1v1.jpg

Oliko tuosta VK-Jukosta jossain tarkempaa tietoa? Enpäs ole ennen kuullutkaan, eikä pikagooglaus tuottanut tuloksia.

Kuvassa on melko vahva prototyyppihenki. Sen verran laatikkoa että saa namiskat kiinni, katsotaan sitä ulkoasua sitten myöhemmin :)
 
Oliko tuosta VK-Jukosta jossain tarkempaa tietoa? Enpäs ole ennen kuullutkaan, eikä pikagooglaus tuottanut tuloksia.

Niitä tehtiin vissiin kaksi protoa, joten ei kai tuo yllätyskään ole. Periaate noiden takana oli, että kehitettäisiin kokonaan kotimaassa tuotetuista, suoraan hyllystä saatavilla olevista osista sirpalesuojattu ajoneuvo, joka olisi kai tarkoitus olla jotenkin vastine silloin käytössä olleille traktoreille. Ja tietenkin sen pitäisi olla halpa ja helppo valmistaa, jopa sodan aikana.

Lopputulos oli hankalasti huollettava, ruma, hidas ja ei-erityisen-maastoliikkuva möhkäle. Ajoneuvoissa ei ilmeisesti ollut ollenkaan jousitusta (vissiin ajattelivat, että kun ei traktorissakaan ole) Ilmeisesti noita käytettiin jossakin määrin yk-operaatioissa ja todettiin ihan yhtä surkeiksi vehkeiksi sielläkin. Mutta ilmeisesti tuosta ainakin joku otti tarpeeksi opiksi ja sitten kehitettiin pasi.

Näin ihan suoraan muistista heittäen.
 
Oliko tuosta VK-Jukosta jossain tarkempaa tietoa? Enpäs ole ennen kuullutkaan, eikä pikagooglaus tuottanut tuloksia.

Kuvassa on melko vahva prototyyppihenki. Sen verran laatikkoa että saa namiskat kiinni, katsotaan sitä ulkoasua sitten myöhemmin :)

Yllättävän vähän juttua tuosta on kirjoitettu ja usein vekottimen huonoutta peitellään diplomaattisin sanankääntein "ei katsottu täyttävän vaatimuksia". Aikoinaan oli Tekniikan Maailmassa melko kattava artikkeli kuitenkin, voisi joskus yrittää kaivaa sitä esille.
Tavoitteena oli siis mahdollisimman edullinen "no-frills" kuljetusvaunu periaatteella että "halpa ja vaatimaton on parempi kuin ei mitään". Eli samanlaiset "kansanvaunu" speksit mitä "Miksi AMV (tjsp) on niin kallis..." nettikirjoitteluissa haaveillaan. Ei ollut tosiaan edes jousitusta, turhaa luksusta sellainen. Jousittamaton ajoneuvo jonka miehistötila on täynnä teräviä kulmia ja möykkyjä, varmaan maastoajossa ollut unohtumaton kokemus.

TTlMrNC.jpg
 
Yllättävän vähän juttua tuosta on kirjoitettu ja usein vekottimen huonoutta peitellään diplomaattisin sanankääntein "ei katsottu täyttävän vaatimuksia". Aikoinaan oli Tekniikan Maailmassa melko kattava artikkeli kuitenkin, voisi joskus yrittää kaivaa sitä esille.
Tavoitteena oli siis mahdollisimman edullinen "no-frills" kuljetusvaunu periaatteella että "halpa ja vaatimaton on parempi kuin ei mitään". Eli samanlaiset "kansanvaunu" speksit mitä "Miksi AMV (tjsp) on niin kallis..." nettikirjoitteluissa haaveillaan. Ei ollut tosiaan edes jousitusta, turhaa luksusta sellainen. Jousittamaton ajoneuvo jonka miehistötila on täynnä teräviä kulmia ja möykkyjä, varmaan maastoajossa ollut unohtumaton kokemus.

TTlMrNC.jpg
Mutta miten siitä on saatu noin käsittämättömän ruma? Tuo ulkomuoto ei synny vahingossa, vaan vaaditaan jo disainerin kättä :D
 
Mielenkiintoista nähdä mitä tuolla Ausseissa käy. AMV:lle kai jonkinlainen potentiaalinen etu, että jos CV9035 valitaan IFV:ksi, torni olisi sama. Toisaalta myös haitta ettei tornissa ole pst-ohjusta vaikka sellaista spekseissä toivottiin, ja Rheinmetallin tarjoamassa Boxer-variantissa on. Eikö sveduilla ollut jotain BILL-laukaisinta ainakin suunnitteilla joskus? Olisiko sitten ollut mahdoton homma modata Spikelle tai TOW:lle tai mitä ne tuolla down under nyt käyttää.
 
Liittyen tuohon Australian Land 400 -hankkeeseen, Patria on nyt tosiaan sitten loppusuoralla Rheinmetallin Boxerin kanssa.

Ohessa analyysiä jatkoon päässeistä, sekä siitä, mistä syistä muut tipahtivat.

http://below-the-turret-ring.blogspot.fi/2016/08/land-400-updates-and-thoughts.html

Toivotaan, toivotaan... australialaiset eivät yleensä säästele, kun on puolustuksesta kyse. Tosin AMV:lle on povattu hyviä menestymismahdollisuuksia teollisuuspoliittisista syistä, BAE saa kokoon melkoisen paikallisen teollisuuspohjan.

Saatan sekoillakin. Voi hyvinkin olla että tuota 30kpl lisähankintaa ei koskaan tehty. Siinä oli jotain keskustelua suomalaisten asettamista käyttörajoituksista tms. Afganistan taisi olle se ongelma.

Kun tiedämme että pelkästään valmiusprikaateilla on 260 perus-Pasia niin pakkohan niitä on olla enemmän kuin 280kpl. 450kpl kokonaismäärä 180/185-versioille on mielestäni uskottava suuruusluokka.

Ei kyllä haittaisi vaikka tuosta löytyisi jotain faktaakin.

Todennäköisesti sekoilet. Sipri ei tiedä tuollaista diiliä. Siksi toisekseen vaunut eivät ole ilmestyneet myöskään Viron PV:n Wikipedia-listauksiin. Näin ollen ei ole mitään näyttöä, että Viroon olisi mennyt vaunuja enemmän kuin se alkuperäinen 60. Etenkin kun ottaa huomioon sen, että suomalaiset olivat nihkeitä vaunujen kanssa ja Viro sitten ostikin Hollannista huomattavasti isomman määrän vaunuja kuin 30.

Heikäläisten kalustolista alkaa kyllä näyttämään varsin kunnioitettavalta 1-miljoonaiselle kansalle, varsinkin taloudelliset edellytykset huomioiden. Taistelupanssarivaunut enää puuttuu vahvuuksista.

Aiheesta: http://maanpuolustus.net/threads/viro-ostaa-vanhoja-paseja-hollannista.531/
 
Oliko tuosta VK-Jukosta jossain tarkempaa tietoa? Enpäs ole ennen kuullutkaan, eikä pikagooglaus tuottanut tuloksia.

Kuvassa on melko vahva prototyyppihenki. Sen verran laatikkoa että saa namiskat kiinni, katsotaan sitä ulkoasua sitten myöhemmin :)
Opus Puolustusvoimien panssarikalusto 1918-1989 kertoo:
Vammaskosken tehtailla valmistettu YK-joukoille tarkoitettu kuljetuspanssarivaunun prototyyppi valmistui 1977. Poistettiin 1987.
Paino 9 tonnia, moottori 115 hv, nopeus 37 km/h, miehistö 2+10.
 
Todennäköisesti sekoilet. Sipri ei tiedä tuollaista diiliä. Siksi toisekseen vaunut eivät ole ilmestyneet myöskään Viron PV:n Wikipedia-listauksiin. Näin ollen ei ole mitään näyttöä, että Viroon olisi mennyt vaunuja enemmän kuin se alkuperäinen 60. Etenkin kun ottaa huomioon sen, että suomalaiset olivat nihkeitä vaunujen kanssa ja Viro sitten ostikin Hollannista huomattavasti isomman määrän vaunuja kuin 30.

Heikäläisten kalustolista alkaa kyllä näyttämään varsin kunnioitettavalta 1-miljoonaiselle kansalle, varsinkin taloudelliset edellytykset huomioiden. Taistelupanssarivaunut enää puuttuu vahvuuksista.

Aiheesta: http://maanpuolustus.net/threads/viro-ostaa-vanhoja-paseja-hollannista.531/

Juu. Se 30kpl lisähankinta eteni neuvotteluihin saakka muttei koskaan toteutunut. Se mikä on edelleen epäselvää on olivatko Viroon aiemmin myydyt 60kpl ja nuo myöhemmin tarjotut 30kpl peräisin Pv:n kalustosta vai jostain rauhanturvahommiin varatusta erillisestä erästä?
 
Toivotaan, toivotaan... australialaiset eivät yleensä säästele, kun on puolustuksesta kyse. Tosin AMV:lle on povattu hyviä menestymismahdollisuuksia teollisuuspoliittisista syistä, BAE saa kokoon melkoisen paikallisen teollisuuspohjan.



Todennäköisesti sekoilet. Sipri ei tiedä tuollaista diiliä. Siksi toisekseen vaunut eivät ole ilmestyneet myöskään Viron PV:n Wikipedia-listauksiin. Näin ollen ei ole mitään näyttöä, että Viroon olisi mennyt vaunuja enemmän kuin se alkuperäinen 60. Etenkin kun ottaa huomioon sen, että suomalaiset olivat nihkeitä vaunujen kanssa ja Viro sitten ostikin Hollannista huomattavasti isomman määrän vaunuja kuin 30.

Heikäläisten kalustolista alkaa kyllä näyttämään varsin kunnioitettavalta 1-miljoonaiselle kansalle, varsinkin taloudelliset edellytykset huomioiden. Taistelupanssarivaunut enää puuttuu vahvuuksista.

Aiheesta: http://maanpuolustus.net/threads/viro-ostaa-vanhoja-paseja-hollannista.531/

Hs.fi keskustelupalstallahan Kremlin trollit kokeilee luoda mielikuvaa, jossa virolaiset ei tahdo puolustaa maataan.

Ja pelotellaan, että Suomen pitäisi hoitaa isäntämaasopimuksen takia Viron puolustus
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Mutta miten siitä on saatu noin käsittämättömän ruma? Tuo ulkomuoto ei synny vahingossa, vaan vaaditaan jo disainerin kättä :D

VK Jukon muotoilullinen esikuva saattaisi olla Unimog-alustainen Thyssen-Henschel UR-416 vuodelta 1969. Olisiko Jukon kolmeakselinen alusta toteutettu sitten Vammaskosken tuntien tiehöyläpohjalta.

UR416pitarch%20(2).JPG


http://www.warwheels.net/UR416apcINDEX.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Thyssen_Henschel_UR-416

JR49:n viestissä #3475 todetaan Jukon olleen tarkoitettu YK-joukoille. Jukon viimeinen yritys lienee ollut kranaatinheitinvaunu (teksti ilmeisesti Panssariseminaarista):

"Puolustusministeriön Vammaskosken tehdas suunnitteli panssariajoneuvojen tarjouskilpailussa menestymättömän JUKO-vaununsa pohjalta kranaatinheitinvaunun, jota ei kuitenkaan toteutettu. Vaunun runko olisi ollut liian ahdas aseelle, ampumatarvikkeille ja miehistölle. Vuonna 1995 Vammas Oy ja ruotsalainen Hägglunds Vehicles AB aloittivat yhteistyön uuden AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän (advanced mortar system) kehittämiseksi."
 
Krh-Jukon kuva löytyy "Tampellasta Patriaan - 70 vuotta suomalaista raskasta aseenvalmistusta" sivulta 224. Kuvan tänne liittämiseen vaadittava URLidurlidiibaddaaba ylittää kykyni.
 
Back
Top