Aika yleinen ratkaisu on sisällyttää torniin ohjuslaukaisin ja tässä tapauksessa se olisi luultavasti Spike -laukaisin, jonka luulisi riittävän tankille kuin tankille.
Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
Aika yleinen ratkaisu on sisällyttää torniin ohjuslaukaisin ja tässä tapauksessa se olisi luultavasti Spike -laukaisin, jonka luulisi riittävän tankille kuin tankille.
VanhaPate
Respected Leader
Linkin takana video ja pari interaktiivista kuvaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1474685550936?jako=11889aad0ad505c017a6347e9cf4fe15
Bemari-rynnäkkövaunun uusi kuosi – puolustusvoimat modernisoi vanhaa neuvostorautaa
BMP-2-rynnäkköpanssarivaunu modernisoitiin ja nyt sillä voi ajaa myös pimeässä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1474685550936?jako=11889aad0ad505c017a6347e9cf4fe15
Bemari-rynnäkkövaunun uusi kuosi – puolustusvoimat modernisoi vanhaa neuvostorautaa
BMP-2-rynnäkköpanssarivaunu modernisoitiin ja nyt sillä voi ajaa myös pimeässä.
Kotimaa 24.9.2016 18:28
Jukka Harju
Helsingin Sanomat
Hattula
Vanha neuvostoliittolainen rauta saa uutta tekniikkaa sisäänsä ja uuden ulkomuodon päällensä, kun noin sata vanhaa BMP-2-rynnäkköpanssarivaunua modernisoidaan puolustusvoimien isossa hankkeessa. Ensimmäiset ovat olleet jo hetken valmiina ja sellaiset saa pian allensa tänä kesänä aloittanut varusmiesten saapumiserä Parolan Panssariprikaatissa.
Vanha bemari näyttää joistakin kulmista niin erilaiselta, ettei sitä ole heti edes tunnistaa vanhaksi neuvostolaitteeksi, joka on tullut tutuksi jo muinaisista Afganistanin sodan televisiopätkistä 80-luvulta. Se on ikään kuin pullistunut takaa ja pehmentynyt kauttaaltaan.
Pullistunut siksi että sen kyljet ja tornin takaosa ovat nyt varustelaatikoita täynnä ja pehmentynyt siksi että sitä ympäröi kauttaaltaan naamioverkko, armeijakielellä liikkuvan kohteen maastouttamisjärjestelmä. Jopa vaunun ylin osa vaijerileikkuri, uusi ominaisuus sekin, on verhoiltu verkolla.
Se on myös saanut isommista vaunuista tutut sahalaitaiset helmat telaketjujen päälle. Uusi Suomi-design tekee laitteesta aivan erilaisen: se melkein saa vaunun näyttämään isoveljeltään, raskaalta taistelupanssarivaunulta.
Näistä vaihtokuvista näet, miten vaunu on muuttunut ulkoa ja sisältä. Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Mutta isoin muutos on pieni putki tykin putken päällä.
”Lähtökohta oli se, että alkuperäinen, Neuvostoliitossa valmistettu BMP-2-vaunu oli pimeänäkötoiminnoiltaan tullut tiensä päähän. Pimeä teki sille tepposen ja sitä lähdettiin parantamaan. Siksi siihen tuli lämpökameraperusteinen tähtäin ja uutta valonvahvistintekniikkaa”, sanoo kapteeni Tomi Kalliosaari Panssarikoulusta.
Tämä tarkoittaa sitä, että vaunua voi nyt ajaa täysin pimeässä uuden näytön kautta, jossa näkyy ympäristö lämpökameran kuvaamana. Maastonmuodot, ihmiset ja lämpöä tuottavat ajoneuvot erottuvat toisistaan selvästi.
”Ajaja näkee nyt pimeässä ilman valonlähdettä eteen ja taakse. Se helpottaa pimeässä toimintaa merkittävästi”, Kalliosaari sanoo.
Reijo Hietanen
Ampujan paikalla on nyt myös lämpökameran näyttö.
Samoin toimii tähtäin. Siinäkin erottuvat selvästi ihmiset ja esimerkiksi toiset vaunut. Vaunu on saanut sisäänsä paljon muutakin uutta elektroniikka ja uuden puhelulaitejärjestelmän.
Ison muutoksen näkee myös, kun vertaa vanhan vaunun ja uudistetun vaunun sisätiloja. Vanhassa varusteet olivat pitkin sisäseiniä ja lattioita, panssarijääkärit kasasivat telamiinat lattialle ja istuivat niiden vieressä. Nyt kaikki varusteet asetetaan ulkolaatikoihin, joilla suuri osa vaunun ulkopinnasta takapuolella on vuorattu. Sisäpuolelle mahtuu nyt paremmin, sillä myös sotilaiden varusteet vievät nykyisin enemmän tilaa. Sisällä voidaan nyt ladata esimerkiksi radioita.
”Ei tämä mitään ruudin keksimistä ole, mutta tällaista BMP-2-vaunua ei tule muualla maailmassa vastaan.”
Reijo Hietanen
Uudistettu vaunu pöllyttää Parolan kuivaa harjoitusmaastoa. Pöly nousee teloista, kun kääntää ja painaa kaasua samaan aikaan.
Vaunu on edelleen vesistökäyttöinen eli uintikykyinen ja tämä ominaisuus haluttiin myös säilyttää. Siksi panssarointia ei voitu lisätä.
”Ulkokuoren naamioverkko ei ole mikä tahansa pressu”, Kalliosaari sanoo. Sen tarkoitus on vähentää vaunun lämpösäteilyä ja tehdä siitä maastossa ja varsinkin ilmasta vaikeammin havaittava.
”Lisäksi tätä voi aina täydentää vanhalla hyvällä havutuksella. Se toimii aina.”
Uudistuksen tarkoitus on pitää vaunut käyttökelpoisina 2030-luvulle. Muutostyöt tehdään puolustusvälineyritys Conlogissa Ylikiimingissä ja tammikuussa 2015 alkanut sopimus on hinnaltaan 35 miljoonaa euroa.
Itärautaa on yhä paljon käytössä
Nyt uudistetut BMP-2-rynnäkköpanssarivaunut eivät ole ainoita Neuvostoliitosta aikanaan ostettuja aseita tai muita sotavälineitä, jotka ovat edelleen täydessä käytössä.
Yhä useammin nykyisin taisteluvälineet ovat kotoisin länsimaista tai kotimaasta, mutta oheisessa listauksessa on esillä eräitä yhä käytössä olevia, NL-taustaisia aseita ja ajoneuvoja.
PKM-konekivääri 7,62. Ryhmän tulitukiase, käytössä jalkaväkijoukoilla.
Ilmatorjuntakonekivääri ITKK 12,7. Käytössä joukoilla ja ajoneuvoasenteisena.
Kenttäkanuuna 130 K 54. Hankittu Neuvostoliitosta 60-luvulla ja Saksasta 90-luvulla.
Kenttähaupitsi 122 H 63. Hankittu Neuvostoliitosta 1960-80-luvuilla ja 90-luvulla Saksasta.
Panssarihaupitsi 122 PSH 74. Hankittu Saksasta vuosina 1992 ja 1994.
Kuljetuspanssarivaunu MT-LB. Mekanisoitujen joukkojen työjuhta, ”Ällitälli”, ”Taistelusammakko”, useita versioita, hankittu Neuvostoliitosta 1988-90 ja Ruotsista 2011.
Panssariprikaatissa Parolannummella annetaan koulutusta lisäksi muun muassa näihin: Sergei-ilmatorjuntatykki, ZIL-maastokuorma-auto eri versioina, BMP-1-tulenjohtopanssarivaunu, siltapanssarivaunu BLG-60M2, pioneerien raivauspanssarivaunu T-55M.
Viimeksi muokattu:
Joo ei mitään rynnäkkötykkejä. Vaan kyky räimiä 30-40mm konetykillä kunnolla vastaan tulevia vastaavia ajoneuvoja.
Ja paranisi maahanlaskujen jne torjunta
kertakenttään
Ylipäällikkö
Käytettävyydessä tykki menee ohjuksen ohi meidän lyhyillä ameteilla ja pusikkoisissa paikoissa. Ongelma vaan on, jos ampujalla ja ohjuksessa on samanlainen kamera niin IP-savun läpi et voi ampua ohjusta. Tykillä päästään parempaan tulinopeuteen, se on halvempi, sillä vaikuttaminen on nopeampaa ja osumiseen vaikuttaa vain näkyvyys viholliseen. Havainnosta osumaan tykki voittaa ohjuksen.
Tästä huolimatta ohjus+automaattikanuuna -yhdistelmä on huomattavasti yleisempi aseistus, kuin tykki.
Tulipas jälkiasenteisista varustelaatikoista, ja uintikyvystä ikävä dejavu, toivottavasti jollekin toisellekin on tullut, ja asia on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa.
Silloin kun hornetteja hankittiin, niin taidettiin puhua eri aselajien kehittämis vuosikymmenistä. Mutta maavoimat ei tainneet koskaan saada ihan niin kiiltäviä leluja. Onkos niitä muita juttuja nyt tässä hetkeen uutena hankittu, kuin ne muutama AMV ja se satakunta CV90? Ja vähän niin kuin tämän takia haaveilisisin lisää niitä AMV fanipoikia sinne päättäjän paikoille.
Silloin kun hornetteja hankittiin, niin taidettiin puhua eri aselajien kehittämis vuosikymmenistä. Mutta maavoimat ei tainneet koskaan saada ihan niin kiiltäviä leluja. Onkos niitä muita juttuja nyt tässä hetkeen uutena hankittu, kuin ne muutama AMV ja se satakunta CV90? Ja vähän niin kuin tämän takia haaveilisisin lisää niitä AMV fanipoikia sinne päättäjän paikoille.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Totta, koska niiden käyttäjät valmistautuu sotimaan hieman aukeammilla alueilla.
Tulihan meille Nasamsit. Ilma ja merivoimat ovat muutenkin sen yhden kyseisen välineen ympärillä pyöriviä organisaatioita, maavoimissa ei ole mitään WARHAMMER40000 tuhoojakoneita joiden ympärille koko maavoimat muodostuisivat.
Kyllähän maavoimiin panostettiin Hornetien jälkeen oikein kunnolla mutta rahoituksen tason ollessa mitä on ei sillä panostuksella saatu kuin kolme päivitettyä jääkäriprikaatia ja helikopterit sekä it-kalustoa. Ilma-ja merivoimissa syntyy näkyvää helpommin kun nimikkeitä on rajallinen määrä.
aj77
Greatest Leader
Meidän uudistetun bemarin päällä roikkuu naamiota. Mainoslauseessa sanotaan, että vaikuttaa myös lämpöjälkeen. Onko se jotain ihan lämpöjäljen peittämistä varten tehtyä materiaalia vai pelkkä peitto joka jo sen takia vähän estää.
Eikös suomessa ole yritys joka valmistaa materiaalia lämppäreitä vastaan.
Eikös suomessa ole yritys joka valmistaa materiaalia lämppäreitä vastaan.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kyllä, ei, kyllä.
aj77
Greatest Leader
Mutta liittyykö kyseinen yritys tuohon bemarin kaapuun?
kertakenttään
Ylipäällikkö
En tiedä, voi olla alihankkija.
Olikos tuo Puolasta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Joo, totta. Nyt taidetaan puhua kahdesta eri firmasta. Nyt bemariin tulleet verkot on puolalaisten tekoa, mutta Kuopiossa on verkkoja tekevä firma. Kannattaa PIAn jäsensivuun tutustua ja katsella mitä kaikkea hienoa tässä maassa tuotetaankaan. Sieltä se kuopiolainen firmakin löytyy, nimi ei nyt tule mieleen.
Tarkoittanet firmaa nimeltä Scantarp?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kyllä.
Bemarin verkot taisi tulla Puolasta. Scantarp tekee Saab Barracudan (mikälie nykyään?) verkkoja ja IC2 Feeniks (tällä hetkellä toimituksessa olevat) tekee Fibrotexin kanssa yhteistyötä. Molemmilla suomalaisilla on omaa tuotekehitystä, mutta ilmeisesti hyvin vahvaa yhteistyötä ulkomaisten kanssa.
Nykyaikaiset naamioverkot vähentävät visuaalista, lähi-infrapuna (valonvahvistimet), lämpö ja tutkaherätettä. Materiaalit on valittu niin että niiden heijastus ja säteilyjäljet ovat neutraaleja ympäristön kanssa tai vähentävät niitä mahdollisimman paljon.
Nykyaikaiset naamioverkot vähentävät visuaalista, lähi-infrapuna (valonvahvistimet), lämpö ja tutkaherätettä. Materiaalit on valittu niin että niiden heijastus ja säteilyjäljet ovat neutraaleja ympäristön kanssa tai vähentävät niitä mahdollisimman paljon.
kertakenttään
Ylipäällikkö
http://www.w54.biz/showthread.php?61-All-Terrain-and-High-Mobility-Vehicles/page134, kommentti #1332 mielenkiintoista lukemista MRAPeista.
Edit. Venäläiset siis eivät pidä väijytyksiä suurena uhkana tavallisessa sodankäynnissä mikä on meidän kannalta hyvä asia. Mitä suurempi tuho miinoilla saadaan aikaan sen parempi.
Edit. Venäläiset siis eivät pidä väijytyksiä suurena uhkana tavallisessa sodankäynnissä mikä on meidän kannalta hyvä asia. Mitä suurempi tuho miinoilla saadaan aikaan sen parempi.
Viimeksi muokattu: