Kumisaappaat ja polkupyörä
Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
Nyt kun sanoit niin tuollaista itsekkin muistelin..
Eli hankintaohjelmasta olisi jäänyt puuttumaan 400 tekaa ja 400 pasia
Puutteet olivat käytännössä kokonaan etelän prikaateissa joille oli ajateltu hankittavan Pasit. Vajausta oli n. 700 kpl.
Soldierblue
Ylipäällikkö
Miksi ne myy Nasut? onko se ne bensaa versiot ne myy?
Hym.. Itse olisin kylmän sodan suunnitelmissa laittanut kaksi jääkäriprikaatia Lappiin, yhden Koillismaa Kainuu alueelle ja yhden Pohjois-Karjalaan..
Ehkä ylipäällikölle yksi teka prikaati.
Loput Paseilla
Kalustotilannetta suhteessa sinun kaavailuihisi en toki osaa ilman lähtötietoja kommentoida
Huhta
Greatest Leader
Millaisia rooleja olit ajatellut? Kiväärikomppanioille panssaroidut ja tukeville aselajeille sitten panssaroimattomat? Vai jonkinlainen operatiiviset vs. alueelliset jako?
Mahtaisiko ero hinnassa olla kuitenkaan kovin iso ja tilaussarjat riittävän isoja oikeuttamaan kahden eri sarjan hankintaa? Toki panssaroinnin paino kasvattaa jossakin määrin alustalle asetettavia vaatimuksia, mutta toisaalta nyt ei olla rakentamassa mitään tankkia.
Jonkinlainen kustannussäästö saavutettaisiin silläkin, että tukevat aselajit saisivat peruspanssaroidun mallin, ja kiväärikomppanioiden ajoneuvoihin pultattaisiin lisäpanssarointia sanotaan 7,62x51 mm AP tai ehkä jopa 14,5 mm AP asti.
Lukemani perusteella BvS10 lähtee kyllä melkeinpä yhdestä miljoonasta, ja esim. Ruotsin lisätilauksessa v. 2013 hinta oli yli 160 miljoonaa dollaria 100 ajoneuvosta. Eli realistista olisi ehkä odottaa n. 1,5 miljoonan euron kappalehintaa.
Tuohon nähden epäilen, ettei tulevaisuudessa oikein kyetä kuin ehkä kolmen tai neljän telakuorma-autoilla liikkuvan taisteluosaston hankintaan/ylläpitoon (100 x TEKA per TSTOS). Sekin voi lopulta osoittautua liian kunnianhimoiseksi. Ikävää, mutta realistista.
Kalustotilannetta suhteessa sinun kaavailuihisi en toki osaa ilman lähtötietoja kommentoida
Tuo on vain joku amatöörin kaavailu vuosien takaa.
Eli 6 teka prikaatia ja 4 BTR/Pasi prikaatia on ollut mun joku arvaus kylmän sodan ajan joukkoja
Näkyy joo olevan nykyhinnat korkealla. Hajalähteistä tutkien Ranska maksoi omistaan 2 miljoonaa ja Itävalta 2,5 miljoonaa. Ruotsi taas maksoi vain miljoonan kappaleelta ja Hollanti vuonna 2005 sen mainitsemani 600 k€. Taitaa olla versioissa ja varustelussa melkoista poikkeamaa.
Kohtuullisen laaja skaala
Soldierblue
Ylipäällikkö
Tästä näät mitä kalustoa niilä oli
https://maanpuolustus.net/threads/kylmän-sodan-salaisuudet.987/page-10#post-458338
crane
Ylipäällikkö
Jotaki tuommosta ja tosiaan ihan vain kustannusten takia. Ihmetyttää kyllä tuo hinta jos panssaroimatonkin maksaa miljoona euroa kappaleelta. Kyllä tuollaisen valmistus on mahdollista hyvin paljon halvemmallakin kun kaikki komponentit on ihan yleistä siviilitavaraa.
Huhta
Greatest Leader
Tuo on kyllä ihan mielenkiintoinen kysymys. Tosin, mieleen tulee sekin, tulisiko halvemmaksi ostaa massatuotettua siviilikalustoa?
Esimerkiksi tuollainen teloilla varustettu amfibioajoneuvo, joka pohjautuu ilmeisesti mönkijän tekniikkaan (Argo ATV), maksaisi vain muutaman kymmenen tuhatta euroa. Kyytiin mahtunee kolme miestä varusteineen suhteellisen kivuttomasti. Raskaampiin kuljetustehtäviin tavitaan toki jotakin muuta, mutta tuollaisenkin luulisi selviävän henkilökuljetuksista hyvin sekä lumessa että sulan maan aikaan.
Niiden aikaisempien BVS10 Viking mallien ja uusimpien BVS10 Mk2 mallien välillä on todella suuri ero. Normimalli painaa jotain 8-9 tn ja esim Ruotsin uudet BV410 (Mk2) painaa jo huimat 15 tn. Siinä jää moni ihan oikea panssarivaunukin toiseksi.
Norjasta tuli noin 400 kpl BV206 ja Ruotsista ne 19 panssaroitua (BV308) sekä mahdollisesti normi BV206:a. Näiden lisäksi kotimaisista on jäljellä NA-110 ja NA-120 miehistönkuljetusmallit, näistä vanhimmat ovat ilmeisesti 92-vuodelta ja uusimmat ilmeisesti 2000-luvun puolelta. Poistoon meni NA-140 bensamallit (250kpl) sekä mahdollisesti BV206 bensamalleja jos olivat vielä käytössä.
Jos mietitään että aikoinaan tosiaan ilmoitettiin TEKA kalustoa olleen noin 1000 kpl niin ei siitä luvusta aivan kauhean kauas voida jäädä tai sitten niitä BV206 bensamalleja on ollut melkoinen määrä. Maavoimien sivulla on maininta että "tela-ajoneuvoja" on 1200 kpl. Ilmeisesti tuossa luvussa on MT-LBt mukana kun niitä ei ole muissa sarakkeissa lueteltu. Eli TEKA määrä voisi olla noin 800 ajoneuvoa.
Norjasta tuli noin 400 kpl BV206 ja Ruotsista ne 19 panssaroitua (BV308) sekä mahdollisesti normi BV206:a. Näiden lisäksi kotimaisista on jäljellä NA-110 ja NA-120 miehistönkuljetusmallit, näistä vanhimmat ovat ilmeisesti 92-vuodelta ja uusimmat ilmeisesti 2000-luvun puolelta. Poistoon meni NA-140 bensamallit (250kpl) sekä mahdollisesti BV206 bensamalleja jos olivat vielä käytössä.
Jos mietitään että aikoinaan tosiaan ilmoitettiin TEKA kalustoa olleen noin 1000 kpl niin ei siitä luvusta aivan kauhean kauas voida jäädä tai sitten niitä BV206 bensamalleja on ollut melkoinen määrä. Maavoimien sivulla on maininta että "tela-ajoneuvoja" on 1200 kpl. Ilmeisesti tuossa luvussa on MT-LBt mukana kun niitä ei ole muissa sarakkeissa lueteltu. Eli TEKA määrä voisi olla noin 800 ajoneuvoa.
Hintalappukin antaa osviittaa että se vuoden 2005 malli on jotain aika paljon vähemmän kuin nuo tuoreimmat. Ei hinta ihan tyhjästä kolmin tai nelinkertaistu.
Siinä alkuperäisessä tuhannessa kappaleessa lienee tosiaan ollut myös n. 200kpl bensa-bankkuja. Jane's antoi noille hankintamääräksi 180kpl. Tekarintamalla tilanne vaikuttaa joka tapauksessa olevan edelleen tosi hyvä. Toki suojaa voisi olla enemmän mutta ei valiteta.
Falangi
Kenraali
Vähän juttua ruotsalaisten tekakehityksestä ja kansainvälisestä kiinnostuksesta siihen.
http://www.forsvarsmakten.se/sv/aktuellt/2014/03/stort-intresse-for-samarbete-kring-bandvagnar/
BV410 esittelysivu
http://www.forsvarsmakten.se/sv/information-och-fakta/materiel-och-teknik/mark/bandvagn-410/
http://www.forsvarsmakten.se/sv/aktuellt/2014/03/stort-intresse-for-samarbete-kring-bandvagnar/
BV410 esittelysivu
http://www.forsvarsmakten.se/sv/information-och-fakta/materiel-och-teknik/mark/bandvagn-410/
PJ85
Eversti
Nyt alkoi itseasiassa epäilyttämään että nuo 308/309 on molemmat BV-206S versioita. 309:n painokin on vaan 6,3 tonnia kun MKI version BVS-10 painaa monta tonnia enemmän.
http://www.army-technology.com/projects/bv2065/
http://www.ointres.se/bv_308___309.htm
https://sv.wikipedia.org/wiki/Bandvagn_309
http://www.army-technology.com/projects/bv2065/
http://www.ointres.se/bv_308___309.htm
https://sv.wikipedia.org/wiki/Bandvagn_309
PJ85
Eversti
Onpas mukava sivu muuten tuo ointres.se tuolta löytyikin mukavasti tietoa Ruotsin CV90 ja Leo päivityksistä, juuri kun niitä etsin.
Lisäksi löytyi kivat kaaviokuvat kalustoineen Ruotsalaisista mekkipataljoonista jne. tuon sivun lopussa:
http://www.ointres.se/strv_121_och_strv_122.htm
Lisäksi löytyi kivat kaaviokuvat kalustoineen Ruotsalaisista mekkipataljoonista jne. tuon sivun lopussa:
http://www.ointres.se/strv_121_och_strv_122.htm
Hanski
Ylipäällikkö
soldf.com -foorumilla näistä on keskusteltu seuraavasti:
Bv206.........Bv206...........Bensinmotor, då när FM vill ha allt med bensin
Bv208.........Bv206..........samma vagn fast med dieselmotor
Bv308.........Bv206S........Splitterskyddad och med dieselmotor, smeknamn Skalman
Bv309.........?????............Splitterskyddad, mkt lik Bv206S till utseende
??? .........BvS10.........Splitterskyddad, större men lik Bv206S till utseende, smeknamn Viking
ja:
Bv 309 är inköpt i ett antal av 15 st. om jag inte har helt fel har vi 6st trupptp vagnar, 2 st lastväxlarvagnar och 1 eller 2 st sjuktpvagnar med nere i Liberia nu.
skillnaderna mellan 308 och 309 är främst motorn det sitter en steyr motor i 309án, betydligt mer kräm. det finns bara 3 sittplatser i framvagn pga motorns högre vikt. ny växellåda 5-stegad automat med en liten joystick så man kan växla upp eller ner lite smidigare. den är ca 20 cm bredare då det sitter bromsskivor på drivaxlarna, den gamla bromsen är numera endast parkeringsbroms plus att det finns en effektbegränsare tror jag det heter som gör att man inte kan köra om p-bromsen är åtdragen (var tvungen att testa den och det händer inte mycket med motorn när man gasar och p-bromsen är dragen). toppfarten är fortfarande ca 52 km/h och det hänger tydligen ihop med vridbalken då det blir instabilt vid högre farter. bvs10 har tydligen en ny vridbalk.
(soldf.com on luonnollisesti samanlainen täydellisen ja erehtymättömän tiedon lähde kuin maanpuolustus.net eli kannattaa lukea pienellä lähdekritiikillä...)
Viimeksi muokattu: