Miehistön kuljetus

[tiedotusosasto]

Arvelin massamaisen tarkoittavan, että niitä on varaa ostaa sadoille eikä vain kymmenille joukkueille. Suomenhevosen nopeus ei nykyistä viholliskuvaa vastaan riitä, kuin korteintaan takaportaan huoltokuljetuksissa. Taistelualueella tarvitaan nopeampaa liikettä.

Taisi sulta jäädä ketju lukematta. Minähän juuri penäsin nopeaa ja kevyttä tela-ajoneuvoa jolla joukkueen saisi taipaleelle. CV ehdotti tilalle ”massamaista, panssaroitua ja maastokelpoista”. Ja tähän totesin, että tämä tarve on toki sekin täyttämättä ( Misu, CV, Patriat) mutta ei poista sitä, että korpeen tai jänkälle niilläkään ei päästä. Mönkijöillä, enduroilla tai moottorikelkoilla ei niilläkään kuljetella kranaatinheittimiä tai sinkoja.

Kuljetuskyvystä (joukkue ja aseet) ei voi oikein tinkiä, painosta ja panssaroinnista on melkeimpä pakko (ellei kevyt ballistinen suoja kehity) ja nopeus on toki plussaa jotta uutuudesta jokin etu saataisiin. Vielä extraetu voisi olla hybridistä joka mahdollistaisi hetkellisen ”äänettömän” kulun. Viimeinen taitaisi istua ensin moottorikelkkoihin ja mönkijöihin.

Totta, että tällä pienvaunulla on vähäisempi tarve, mutta tästä tässä ketjussa oli silloin puhe.

 

[Herman30]

moottorikelkoilla ei niilläkään kuljetella kranaatinheittimiä tai sinkoja.

Kyllä kuljetetaan.

 

[kertakenttään]

Kyllä kuljetetaan.

No tota joo... jonkin verran kyllä, mutta iskuun kuluu 54tkr eli 7 laatikollista ja laatikko painaa 56kg. Ehkä 5 laatikkoa saa menemään yhdessä tuollaisessa. Ehkä johonkin häirintäiskuun tarvittavat kranaatit voi kulkea tuollaisissa.

 

[tiedotusosasto]

Kyllä kuljetetaan.

No juu. Myös poroja käytetään.

 

[Soldierblue]

Miten BMP-2 kulkee Lapissa? onko niitä ollut siellä talvi aikana?

 

[Soldierblue]

Kohta se on valmis se Australian Land 400 phase kilpailu!!

The Boxer CRV and AMV-35 are being evaluated during the LAND 400 program

A key factor for the developments on the global 8x8 vehicle market might be the decision of the Australian military in the LAND 400 program, which is expected to be made in early 2018. The phase 2 of LAND 400 included four of the most advanced current 8x8 vehicles - variants of the Boxer, the Patria AMV, the LAV 6.0 and the Sentinel (Terrex 3) - i.e. vehicles that are relevant for any military considering to buy a new eight-wheeled armored personnel carrier (APC), infantry fighting vehicle (IFV), or Combat Reconnaissance Vehicle (CRV). Various other vehicles such as the VBCI 2 were initially also offered to the Australian military, but the bids were withdrawn when it became clear that a solution based on military of the shelf (MOTS) components was favored.
Currently only the Boxer CRV and AMV-35 remain in the competition. Based on the prototypes being tested in Australia, it appears that both consortia are betting on very different strategies. While Rheinmetall showcases the Boxer CRV as a very customizable high-end offering including all of the latest gadgets (including active protection system, remotely operated weapon station, anti-tank guided missile launcher, accoustic sniper detection system, laser warners, situational awareness system, etc.), the BAE-Patria joint-venture focuses with the AMV-35 on a more affordable offering, presumably trying to impress with a higher cost effectiveness compared to the Boxer.

https://below-the-turret-ring.blogspot.se/2017/10/the-market-for-wheeled-8x8-is-not.html

 

[Ressu70]

Taisi sulta jäädä ketju lukematta. Minähän juuri penäsin nopeaa ja kevyttä tela-ajoneuvoa jolla joukkueen saisi taipaleelle. CV ehdotti tilalle ”massamaista, panssaroitua ja maastokelpoista”. Ja tähän totesin, että tämä tarve on toki sekin täyttämättä ( Misu, CV, Patriat) mutta ei poista sitä, että korpeen tai jänkälle niilläkään ei päästä. Mönkijöillä, enduroilla tai moottorikelkoilla ei niilläkään kuljetella kranaatinheittimiä tai sinkoja.

Kuljetuskyvystä (joukkue ja aseet) ei voi oikein tinkiä, painosta ja panssaroinnista on melkeimpä pakko (ellei kevyt ballistinen suoja kehity) ja nopeus on toki plussaa jotta uutuudesta jokin etu saataisiin. Vielä extraetu voisi olla hybridistä joka mahdollistaisi hetkellisen ”äänettömän” kulun. Viimeinen taitaisi istua ensin moottorikelkkoihin ja mönkijöihin.

Totta, että tällä pienvaunulla on vähäisempi tarve, mutta tästä tässä ketjussa oli silloin puhe.

Hyvä ja perusteltu kirjoitus. Kyllähän Lapissa "kaikki" kalusto kulkee erämaissakin kun on rakennettu urat, olkoon sitten kesä tai talvi. Yllä on sanottuna hyvin se mitä minäkin olen huonolla menestyksellä yrittänyt sanoa. Eli Umpikorvessa raskaalla kalustolla pärjää joko heikosti tai hyvin heikosti. Tämä tuo puolustajalle merkittäviä etuja jos oma kalusto pärjää tieverkoston ulkopuolellakin. Teka on kelkkojen ym. Lisäksi ainoa joka nykykalustosta voi operoida "missä vaan, milloin vaan" olkoonkin, että sekin on kaukana täydellisestä.

 

[c.o.]

Pohjoisen sodankäynnissä pitäisi ensin selvittää tavoitteet ja strategiat. Mitä Venäjä voisi tavoitella? Mitä me voisimme tavoitella? Mitä meidän täytyy kyetä saavuttamaan, jotta kykenemme torjumaan Venäjän tavoitteet? Millaisiin tehtäviin meidän pitäisi tuottaa joukkoja ja miten ne tulisi varustaa? Minusta ei ole mitenkään itsestäänselvää, että pohjoisessa sodittaisiin (etelää enemmän) metsissä ja soilla.

 

[Ressu70]

Pohjoisen sodankäynnissä pitäisi ensin selvittää tavoitteet ja strategiat. Mitä Venäjä voisi tavoitella? Mitä me voisimme tavoitella? Mitä meidän täytyy kyetä saavuttamaan, jotta kykenemme torjumaan Venäjän tavoitteet? Millaisiin tehtäviin meidän pitäisi tuottaa joukkoja ja miten ne tulisi varustaa? Minusta ei ole mitenkään itsestäänselvää, että pohjoisessa sodittaisiin (etelää enemmän) metsissä ja soilla.

No mitähän se Venäjä nyt voisi pohjoisessa tavoitella... Johtolankoja saa siitä, että Lapista puuttuvat lähes täysin itä-länsi suuntaiset tiet. Niissä harvoissa olemassa olevissa teissä on pitkälle valmistellut tavat katkaista liike(kuten myös etelä-pohjoisen suuntaisessa teissä). Tuohon viimeiseen lauseseeseesi sen verran, että etelässä merkittävä osa taisteluista käytäisiin todennäköisesti kaupungeissa kuten on käyty viime aikojen sodissa yleensäkin. Syytkin tähän on selviä, tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö etelässäkin vois olla isoja taisteluita kaupunkien ulkopuolella. Tästä saat kääntäen vastauksen miksi Lapissa taistelut käydään muualla kuin kaupungeissa(joita ei ole kuin yksi).

 

[tiedotusosasto]

Pohjoisen sodankäynnissä pitäisi ensin selvittää tavoitteet ja strategiat. Mitä Venäjä voisi tavoitella? Mitä me voisimme tavoitella? Mitä meidän täytyy kyetä saavuttamaan, jotta kykenemme torjumaan Venäjän tavoitteet? Millaisiin tehtäviin meidän pitäisi tuottaa joukkoja ja miten ne tulisi varustaa? Minusta ei ole mitenkään itsestäänselvää, että pohjoisessa sodittaisiin (etelää enemmän) metsissä ja soilla.

Monen skenarion lopputulema on kuitenkin se, että vahvin aseemme on jääkärijoukkue. Hyvin aseistettuna. Eikä siinä mitään, se on paha vastus maastossamme mille tahansa hyökkäävälle kokoonpanolle kunhan joukkueemme välttää epäsuoran tulen haitat.

Edellytys tällä ”aseellemme” on kuitenkin, että se saadaan oikeaan asemaan oikeaan aikaan ja siihen tarvitaan kuljetusvälinettä.

 

[crane]

Kyllä kuljetetaan.

No ei kyllä kuljeteta mitenkään järkevästi ja massamaisesti. Toki saadaanhan me menemään kranaatteja JOS on kymmeniä kelkkoja rälläämässä reet perässä.

 

[Shadowmon]

Karjalan Prikaati vs. KARJPR. Termit eivät ole keskenään vaihtokelpoisia, rauhanajan joukko-osasto vs. sodanajan yhtymä.

Toisekseen en laiminlöisi pohjoista suuntaa. Etelä-Suomessa ei ole paljoakaan järkevää tavoiteltavaa. Jos tavoitteet ovat loogisempia kuin Suomen vastainen ideologinen viha, jota ei Venäjän tapauksessa tietenkään voida poissulkea, niin seuraava sota kohdistuu Suomen pohjoisille alueille. Jäämeren rannalla ratkaistaan taistelu alueen luonnonvaroista. Etelässä koulutetun joukon voi toki siirtää pohjoiseen, mutta olosuhteet ovat etelässä toisenlaiset. Lyhimmän palvelusajan panssarijääkäri ei välttämättä omaa juuri lainkaan kokemusta lumesta ja pakkasesta, edes varusmiespalveluksensa ajalta.
...

Kyllä, hyviä pointteja, seison korjattuna! Venäjä sitäpaitsi on lähiaikoina käynyt rajoitettuja sotia, missä se valtaa jonkun alueen ja pitää sen jälkeen yllä "jäätynyttä konfliktia". Miksei siis valtaisi pohjoista luonnonvaroja turvatakseen ja sen jälkeen pitäisi Pohjois-Suomea hallussa estääkseen Suomen NATO-jäsenyyden ja järjestääkseen jälleen yhden "jäätyneen konfliktin". Koko Suomen valtaamis -skenaario ei ole itse asiassa kovin todennäköinen, jos vertaa siihen mitä Venäjä on lähiaikoina tehnyt.

 

[Pihatonttu]

Venäjä sitäpaitsi on lähiaikoina käynyt rajoitettuja sotia, missä se valtaa jonkun alueen ja pitää sen jälkeen yllä "jäätynyttä konfliktia".. Miksei siis valtaisi pohjoista luonnonvaroja turvatakseen ja sen jälkeen pitäisi Pohjois-Suomea hallussa estääkseen Suomen NATO-jäsenyyden ja järjestääkseen jälleen yhden "jäätyneen konfliktin".

Tuossa kommentissa on esillä Venäjän sotilaallista ja turvallisuuspoliittista asennetta.

Venäjä ei välttämättä hae etuja tai voittoja itselleen vaan suhteellisia "etuja" ja "voittoja" nollasummalogiikan mukaan. Oma hyöty ei välttämättä ole sen sotilaallisen tai poliittisen toiminnan motiivi. Motiivina voi olla ihan puhdas haitan tuottaminen toiselle osapuolelle. Kun naapurimaan talous, asema, turvallisuus ja hyvinvointi romahtaa, niin Venäjällä menee siihen maahan verrattuna paremmin kuin jos se sama naapurimaa onnistuisi ja menestyisi.

Erityisesti silloin kun Venäjä luo sotilaallisila toimilla itselleen puskurivyöhykkeitä, on vyöhykkeen talouden ja infran rapistuminen käytännössä aivan keskeisiä tavoitteita. Köyhä ja rapistunut maa on helpompi pitää suitsissa kuin vaurastuva, kehittyvä ja sitä kautta itsenäistyvä.

Jos ja kun tässäkin maassa on kaiken maailman ketkuja ja letkuja länkyttämässä sitä, miten iso etu Suomelle muka olisi se, jos Venäjän pakotteet (ja sitä kautta oletetusti vastapakotteekin) poistuisivat. Ja kukkua kanssa. Jos Suomi irrottautuisi pakotepolitiikan puolustamisesta, niin Venäjä palkitsisi sen kurjistamalla Suomea niin paljon kuin voisi. Ja he ovat hyviä keksimään sen tyyppistä kiusaamista.

Noissa jäätyneissä konflikteissa Venäjän alueelliset tavoitteet saattavat määräytyä "toi on helppo lohkaista" -logiikalla tai strategisten tavoitteiden mukaan tai jollain muulla perusteella. Niiden logiikka - ja sitä kautta uhkan alaisen alueen sijainti, koko ja muoto - ei välttämättä ole etukäteen ennakoitavissa.

 

[Leppis]

Miten BMP-2 kulkee Lapissa? onko niitä ollut siellä talvi aikana?

Bemarin ongelma on kepeat telat kun puhutaan pehmeästä maastosta (suo jne). MTLB telan leveys onkin sitten ihan eri luokkaa. Käsittääkseni kaikilla vaunuilla on operoitu Rovajärvellä Maavoimien vaikuttamisharjoituksissa ym, mutta en tiedä onko talvella.

 

[PSS]

Onko muuten mitään julkista tietoa MTLB:n ja leveätelaisemman MTLBv:n määristä? Tai ehkä suhteista?

 

[Ressu70]

Bemarin ongelma on kepeat telat kun puhutaan pehmeästä maastosta (suo jne). MTLB telan leveys onkin sitten ihan eri luokkaa. Käsittääkseni kaikilla vaunuilla on operoitu Rovajärvellä Maavoimien vaikuttamisharjoituksissa ym, mutta en tiedä onko talvella.

Kyllähän kaikki telapelit Suomen olosuhteissa kulkee lumessa ainakin jotenkuten kun on avara maasto eikä lumen alla ole yllätyksiä, kuten kivenlohkareita ym vitukkeita. Ongelmia tulee kun maasto alkaa muuttumaan.

 

[Leppis]

Wikipedia antaa:
"MT-LB/V:n on edeltäjäänsä MT-LB:tä leveätelaisempi (560 mm/350 mm), mikä pienentää sen telapaineen lähes puoleen (0,28 bar/m² vs 0,45 bar/m²). MT-LB/V:tä käytetäänkin Venäjällä yhtenä pohjoisten joukkojen lumiajoneuvona"

 

[Rannari]

Onko muuten mitään julkista tietoa MTLB:n ja leveätelaisemman MTLBv:n määristä? Tai ehkä suhteista?

Eikö alkuperäinen satsi ole melkein kokonaan leveällä telalla? Vain aloitussatsi oli perusversiota. Noiden kokonaismäärä oli 220kpl joten ehkä 10 kapealla ja 210 leveällä telalla.

Saksasta ja siten myös Ruotsista lienee tullut ainoastaan kapeatelaista versiota. Paitsi jos niitä on Suomessa muunneltu?

 

[J0h1F]

Ei tarvitse valita. Esimerkiksi MT-LBv on jopa parempi maastoliikkuvuudeltana kun TEKA. Suot, lumihanget ja uiminen menee ihan samanlailla, mutta ojien ylityksissä TEKA häviää rakenteensa takia. Kannattaa katsoa mitä kalustoa esim itänaapuri on sijoittanut rajamän omalle puolelleen Lapin korkeudella.

Itseasiassa CV90:kin on niin hyvä maastoliikkuvuudeltaan, että silläkin pärjää Lapissa lähes TEKA:n veroisesti pl. uintikyky. Ruotsalaiset ja Norjalaiset ovat luopuneet pääosassa TEKA kalustoa ja sijoittaneet nimenomaan CV kalustoa rajan omalle puolelleen Lapin korkeudelle eikä Suomalaisillakaan ole CV:llä Rovajärvellä koskaan mitään ongelmaa ole ollut. Tuosta vähän vinkkiä miten CV90 kulkee.

Mitä mieltä olet muuten MT-LBV:stä, jossa on BPPU-tornissa 30 mm 2A72-konetykki? Kyseessä on siis myös BTR-82A:ssa käytetty torni.

Venäjä markkinoi kyseistä versiota yhä nimikkeellä MT-LBM (6MB) ja sen leveätelaista versiota myös. Näissä on tosin myös hiukan raskaampi panssarointi kyljissä, jolloin PKM ei enää edes tuurilla läpäise kylkeä.
http://roe.ru/eng/catalog/land-forces/mt-lbm-6mb/

Ainakin silloin vaunulla on tulivoimaa taistella kaikkia vastaan tulevia kevyitä vaunuja vastaan, ja myös häiritä raskaita vaunuja. Vaikka panssarointi ei suojaa vaunua varsinaisesti, toisi konetykki merkittävän tulivoimalisän verrattuna nykyiseen PKT:hen.

Noita nyt ei nykyisen tilanteen vuoksi voitaisi ostaa, mutta olisiko niissä järkeä?

 

[Aarne1]

Noita nyt ei nykyisen tilanteen vuoksi voitaisi ostaa, mutta olisiko niissä järkeä?

Puola-Ukraina akselilta voisi hankkia jotain samanlaista.